Uudiseid mujalt

Mökkituliaisia mehiläisten ystäviltä

Hunajalla höystettyä - 20. juuni 2018 - 17:15
Kesä on kyläilyaikaa. Tuliaisia on aina kivaa ja suotavaakin viedä, mutta joskus on vaikeaa keksiä, mikä todella ilahduttaisi niiden saajaa eikä tulisi vain tielle pieniin tiloihin.

Hunajapurkki on tietysti aina sopiva tuliainen ja kesään sopii mainiosti myös mehiläisvahasaippua ja saunahunaja. Jos kuitenkin haluat viemisiksi jotain itse tehtyä, suosittelen lämpimästi vaikkapa hunajagranolaa tai herukkahilloketta – tai molempia. Jos kyläily osuu alkukesään, saa samalla saa tyhjennettyä pakastinta uutta satoa varten, loppukesästä moni voi poimia herukat omista pensaista.

Hunajagranola maistuu vaikka jogurtin ja marjojen kera.
Kuva: Kirsi Tuura
Hunajagranola
7 dl kaurahiutaleita
3 dl rouhittuja pähkinöitä ja manteleita
1 tl kanelia
1 tl suolaa
½ tl vaniljaa
½ dl auringonkukan siemeniä
1 dl rypsiöljyä
1 dl pehmeää tai juoksevaa hunajaa
2 dl kuivattuja, pilkottuja marjoja ja hedelmiä, kuten omenoita, aprikooseja, karpaloita ja mustikoita

Sekoita kaurahiutaleet, pähkinät, simenet ja mausteet. Lisää joukkoon öljy ja hunaja käsin sekoittaen. Levitä seos uunipellille leivinpaperille ja paista 175 asteessa 15–20 minuuttia välillä käännellen. Anna jäähtyä ja lisää joukkoon kuivatut marjat ja hedelmät. Pakkaa granola kauniisiin lasipurkkeihin – vaikkapa tyhjiin hunajapurkkeihin, joiden ympärille on kietaistu koristeeksi kankaasta rusetti. Granola sopii nautittavaksi esimerkiksi jogurtin ja marjojen kera tai napsittavaksi sellaisenaan makeannälkään.


Herukkahilloke
1 litra punaherukoita
1 dl tai maun mukaan hunajaa

Laitetaan ainekset kattilaan ja kuumennetaan varovasti kiehuvaksi. Pakataan kauniisiin purkkeihin. 

Hilloke sopii syötäväksi vaikkapa puuron tai maustamattoman jogurtin kera. Sillä voi myös tuunata vaniljajäätelöannoksesta helpon ja kauniin jälkiruuan tai sen voi nauttia lettujen kaverina.
Huom! Hilloke säilyy ainakin viikon verran jääkaapissa. Jos haluat hillokkeen säilyvän pitkään, se pitää pakata kunnolla kuumennettuihin purkkeihin, jotka suljetaan ilmatiiviisti.

Hyvää kesää ja juhannusta!


Kuva: Virpi Aaltonen



The Wellness World’s Buzzy New Best Friend

NYT - 20. juuni 2018 - 12:00
Bees and all that come with them — minus the stings — are the latest beauty obsession.

Varmista, että sähköisesti jätetty pesätukihakemus on perillä

SML - 14. juuni 2018 - 12:00

Pohjois-Savon ELY-keskuksen kirjaamolla on ollut ongelmia pesäkohtaisen tuen sähköisten hakemusten vastaanottamisessa keskiviikkona 13.6. Osa hakemuksen lähettäneistä on saanut kirjaamosta vastausviestin, että kirjaamon sähköpostilaatikko on täynnä. NÄIDEN HENKILÖIDEN ON LÄHETETTÄVÄ HAKEMUKSENSA UUDESTAAN.

Lisäksi heidän kannattaa varmistaa viikolla 25 (18.-21.6.), että oma hakemus on mennyt perille. Sen voi tehdä puhelimitse Vuokko Mähöseltä: 029 5026 832.

Mikäli joku muu saa vastaavan viestin ELY-keskuksen kirjaamosta näinä viimeisinä hakupäivinä, laittakaa hakemus uudelleen ja varmistakaa ensi viikolla, että hakemus on otettu vastaan. Ongelma on nyt ELY-keskuksen tiedossa, ja he tekevät parhaansa ratkaistakseen sen.

Huomenna viimeinen hakupäivä

Huomenna perjantaina 15.6. on viimeinen pesäkohtaisen tuen hakulomakkeen jättöpäivä.

Tarkemmat ohjeet, hakemuslomake ja palautusosoite löytyvät SML:n nettisivuilta: www.mehilaishoitajat.fi > Mehiläishoitajille > Materiaalisalkku

Mikäli palautatte hakemuksen postin kautta, muistakaa pyytää kirjeeseenne postileima. Viimeisenä hakupäivänä leimattu kirje hyväksytään mukaan hakuun.

Paperit voi jättää myös skannattuina sähköpostin kautta. Osoite on: kirjaamo.pohjois-savo@ely-keskus.fi

Huomatkaa, että sähköpostin kautta jätettyjen tiedostojen koon tulisi olla maltillinen.

Kategooriad:

16.06.2018 Praktiline õppepäev: Emadekasvatus

Tallinna Mesinike Selts - 12. juuni 2018 - 12:18
Laupäeval, 16. juuni, 2018, algusega 11:00

 

Teema: Praktiline emade kasvatus
Lektor: Aimar Lauge

Eelregistreerimine: Grupp komplekteeritud.

Täpsem info Erki Naumanis tel. 5140710

Õppe- ja teabepäevade korraldamist toetab Euroopa Liit Mee tootmise ja turustamise arendamise Eesti riiklik programm 01.08.2016 – 31.07.2019 kaudu.

Vielä ehtii täyttää COLOSS-kyselyn

SML - 12. juuni 2018 - 12:00

COLOSS-talvitappiokyselyn viimeinen vastauspäivä on 15. kesäkuuta. Vielä siis ehtii täyttää kyselyn ja tukea arvokasta mehiläistutkimusta. Osallistumista toivotaan myös niiltä tarhaajilta, joille ei tullut talvitappioita – sekin on tärkeä tutkimustulos.

Suomenkieliseen kyselyyn pääset tästä linkistä.

Ja ruotsinkielinen löytyy tästä linkistä.

Molemmat linkit ja lisätietoa kyselystä löytyy SML:n nettisivuilta, kohdasta Mehiläishoitajille -> COLOSS-talvitappiokysely.

Kaikille kyselyn täyttäneille onnea Mesimestarin lahjoittaman haalarin arvontaan!

Kategooriad:

Do Bees Know Nothing?

NYT - 7. juuni 2018 - 21:00
Researchers say bees understand the concept of nothing, or zero. But do we understand what that means?

Soovilugu

Mart Kullamaa (smart) päevik - 6. juuni 2018 - 18:41

Hunajan kirpeä kaveri

Hunajalla höystettyä - 6. juuni 2018 - 13:48
Yksi alkukesän hauskimmista herkuista on raparperi. Satoisa ja luonteikas tyyppi, joka vaatii joko hyvin toimivia sylkirauhasia tai hunajaa kaverikseen. Helsingin Sanomat tosin kirjoitti taannoin, että suomalaiset käyttävät raparperia turhan yksipuolisesti: Iranissa raparperi kuuluu nimenomaan suolaisiin ruokiin.

Niin tai näin, makeutettuna raparperista on moneksi. Itse tein viikonloppuna ihastuttavaa hilloketta, joka maistuu vaikkapa puurossa tai jogurtissa tai vaniljajäätelön mausteena jälkiruokana. Lisäksi kokeilin raparperipaistosta ja toscakuorrutteista raparperipiirakkaa. Hunaja muuten toimii toscan makeuttajana jopa paremmin kuin sokeri, kannattaa kokeilla.

Tässä iloksenne kirpeitä alkukesän makuja. Ne, jotka ovat saaneet huippusadon, voivat myös kaivaa esiin viime vuonna julkaistun raparperi-hunajajuoman ohjeen. Se raikastaa ihanasti kuivan kesän.

Hunaja-raparperihilloke
  •        500 g raparperia
  •        1 dl hunajaa
  •        ripaus tai hyppysellinen kanelia – maun mukaan

Kuori ja pilko raparperit noin sentin mittaisiksi paloiksi. Laita ainekset kattilaan ja keitä hiljaisella tulella sekoitellen 5–10 minuuttia, kunnes raparperit ovat pehmenneet.

Nauti vaniljajäätelön kanssa tai piristä hillokkeella vaikkapa aamupuuroasi.


Hunajainen raparperipaistos

Hunajalla makeutettu raparperipaistos maistuu jäätelön kanssa.
Valmista ensin piirakkavuuan pohjalle annos edellä esiteltyä raparperihilloketta. Levitä hilloke voideltuun vuokaan.

Tee sitten sen päälle muruseos:
  • 150 g sulatettua voita
  • 4 dl kaurahiutaleita (desin verran voi korvata myös vehnäjauhoilla) 
  • 1 dl ruokosokeria tai sokeria
Sekoita muruseoksen ainekset keskenään. Ripottele tasaisesti hillokkeen päälle vuokaan. Paista 175 asteessa uunin alatasolla puolisen tuntia. Paiston lopuksi voit nostaa paistoksen uunin keskitasolle, jotta se saa vähän väriä.

Nauti lämpimänä vaniljajäätelön tai -kastikkeen kera.


Hunajainen raparperi-toscakakku

Pohja:
Hunaja sopii mainiosti toscakuorrutteeseen.
  • 100 g voita 
  •  2 kananmunaa
  • 1,5 dl sokeria 
  • 2 dl vehnäjauhoja 
  •  1 tl leivinjauhetta 
  •  0,5 dl maitoa tai kasvimaitoa
Pohjan päälle:
  • 4–5 dl kuorittuja, noin sentin paksuisia raparperinpaloja
Toscakuorrute:
  • 75 g voita
  • 2/3 dl hunajaa
  • 3 rkl vehnäjauhoja
  • 3 rkl maitoa
  • noin 2 dl rouhittuja manteleita tai cashewpähkinöitä

Kuori ja pilko ensin raparperit. Leivo sitten pohjataikina: Sulata voi ja jätä jäähtymään. Sekoita keskenään kuivat aineet. Vaahdota munat ja sokeri, ja sekoita sen jälkeen niiden joukkoon kuivat aineet, maito ja voisula.

Kaada pohjataikina voideltuun piirakkavuokaan ja ripottele raparperinpalat taikinan päälle. Ne uppoavat osittain taikinaan. Paista pohjaa 175-asteisessa uunissa alatasolla 20–30 minuuttia, kunnes pohja on kypsä.

Valmista pohjan kypsyessä toscakuorrute. Sulata ensin voi ja sekoittele sen jälkeen hiljaisella tulella joukkoon kuorrutteen muut ainekset. Ota kuorrute pois levyltä, kun se on hiukan saennut.
Levitä kuorrute kypsän pohjan päälle. Paista piirakkaa vielä 10–15 minuuttia, kunnes se on saanut hiukan väriä.

Nauti piirakka hiukan jäähtyneenä vaniljajäätelön tai -kastikkeen kanssa.

Sülemite püüdmine

Eesti Mesinike Liit - 5. juuni 2018 - 12:08
Mesilasperede loomuliku paljunemise käigus lendavad sülemid teevad sageli vahemaandumise ootamatutes kohtades, näiteks aias õunapuuoksal, katuseräästas või isegi meekarva auto poritiival. Kuna mesilaste valitud asukoht pole enamasti inimestele meelepärane, on vaja … Loe edasi >>
Kategooriad:

Tarhaajatiedote: estä parveilu, pesävaakojen etsintäkuulutus...

SML - 4. juuni 2018 - 12:00

Tarhaajatiedote 4.6.2018

  • Anna pesille riittävästi tilaa ja estä parveilu
  • Osallistu COLOSS-talvitappiokyselyyn
  • Pesätuen hakuaika umpeutuu 15.6.
  • Kesätapahtuma nuorille Sastamalassa
  • SICAMM-kongressin ohjelma netissä
  • Pyydä viljelijöitä huomioimaan pölyttäjät ruiskutuksissa
  • SML toivoo kuvia viljelykasvien lehdiltä juovista mehiläisistä
  • Liiton pesävaakoja kateissa

Mehiläisyhteiskunnat ovat vahvistuneet nopeasti, ja pääsatokasvit aloittelevat kukintaansa. Lisää riittävästi tilaa hunajalle ja munintatilaa emolle. Vaakapesiä seuraamalla voit saada vinkkejä alueesi satotilanteesta. Parvien kiinniottajia kaivataan erityisesti Etelä-Savosta, Savonlinnan seudulta. Ilmoittautua voit osoitteeseen eeva-liisa.korpela@hunaja.net

COLOSS-talvitappiokysely on avoinna vielä 15.6. asti. Kaikkien koko COLOSS-kyselyn täyttäneiden kesken arvotaan Mesimestari Oy:n lahjoittama ilmastoitu suojahaalari (arvo 120 €). Linkit kyselyyn löytyvät SML:n nettisivuilta: www.mehilaishoitajat.fi > Mehiläishoitajille > Coloss-talvitappiokysely

Pesäkohtaista tukea voi hakea 15.6. mennessä. Tarkemmat ohjeet, hakemuspaperi ja palautusosoite löytyvät SML:n nettisivuilta: www.mehilaishoitajat.fi > Mehiläishoitajille > Materiaalisalkku

Nuorten kesätapahtumaa vietetään lauantaina 16.6. Sastamalassa Pesosen Mehiläistarhoilla ja Packalinin huvilalla. Luvassa on asiaa mehiläispesän tuotteista, työskentelyä pesillä ja mahdollisuuksien mukaan myös kuhnureiden paistoa. Tarkemman ohjelman ja ilmoittautumislomakkeen löydät SML:n nettisivujen Tapahtumat-sivulta.

SICAMM-kongressin ohjelma on valmistunut. Heinäkuussa Mustialassa järjestettävään kongressiin voi osallistua myös päiväseltään tai lähteä mukaan varsinaisten kongressipäivien jälkeen järjestettäville retkille Naantaliin ja Kultarantaan tai Pakinaisten puhdasparitusasemalle. Seminaaripäivien päivähinta on 60 euroa, joka sisältää lounaan ja kahvit. Tarkista itsellesi kiinnostavin ohjelma ja ilmoittaudu: www.mehilaishoitajat.fi/sicamm-2018/

Kasvinsuojeluruiskutusten aika on taas käsillä. Kannattaa olla yhteydessä tarhojen lähellä toimiviin viljelijöihin, jotta he tekisivät ruiskutukset yöaikaan, kun pölyttäjät eivät lennä. Mikäli se ei ole mahdollista, kannattaa kysyä ruiskutusajankohta, jotta voi tarpeen vaatiessa estää mehiläisten lennon tuona ajankohtana. Mikäli havaitset myrkytystapauksia, ota yhteyttä maritta.martikkala@hunaja.net

Mehiläiset hyödyntävät kasveja muutoinkin kuin meden ja siitepölyn keruuseen. Ne esimerkiksi hakevat pisarointivettä viljojen ja sokerijuurikkaan lehdiltä. SML toivoo tarhaajilta tutkimus- ja terveystoimikunnalle kuvia mehiläisistä juomassa pelloilla. Jos sinulla on aiheesta kuvia, laittaisitko kuvaajatiedon kera osoitteeseen sml@hunaja.net.

Kuulutko SML:n vaakapesätarhaajiin ja käytössäsi on liiton omistama vaaka? Liiton vaa’at numero 4, 5 ja 25 ovat teillä tietymättömillä. Ilmoittaisitko ystävällisesti Eeva-Liisa Korpelalle, jos sinulla on käytössäsi joku niistä: eeva-liisa.korpela@hunaja.net tai 040 5063 202.

Kategooriad:

Oikeutta ötököille!

Hunajalla höystettyä - 28. mai 2018 - 15:20
Toukokuussa alkoivat puhelut. Ötökkä siellä, kokonainen parvi täällä. Tykkään hyönteistiedusteluista. Niistä tietää, että kesä on tullut, mutta ne ovat monesta muustakin syystä hyvä juttu.

Ötökkäpuhelun aluksi soittaja yleensä kertoo ongelmasta. Ongelma on ötökkä, joka ainakin muistuttaa mehiläistä. Aika usein ongelmasta halutaan eroon. Ensin koetamme soittajan kanssa selvittää kuvailun tai kuvan perusteella, mikä ötökkä on hyönteisiään. Aika usein laji tarkentuu joksikin kimalaiseksi, erakkomehiläiseksi tai ampiaiseksi. Harva yhdestä ötökästä on huolissaan: ongelmallinen ötökkä joko parveilee tai pesii. Siksi seuraavaksi pohditaan, onko ötökkä asettumassa asumaan vai onko se paikalla vain hetkellisesti.

Rusomuurarimehiläinen. Kuva: Juha Jantunen
Erakkomehiläisiin kuuluva rusomuurari-mehiläinen on Suomen luonnossa melko uusi tulokas, jonka keväinen parveilu aiheuttaa ihmetystä. Erakkomehiläisistä voi kertoa huojentavan tiedon, että ne pistävät erittäin harvoin eikä niitä hyvälläkään paikalla pesi isoja määriä. Ne kun hoitavat nimensä mukaisesti jälkikasvunsa yksin. Rusomuurarien parveilukin on hetken huumaa.

Kimalainen omenalla. Kuva: Tarja Ollikka
Kimalainenja mehiläinen sekoitetaan yllättävän usein, ehkä siksikin, että joissain murteissa kimalaista on kutsuttu mehiläiseksi. Jotkin kimalaiset saattavat tehdä pesän rakennusten rakenteisiin, ja se joskus huolettaa ihmisiä. Kimalainen on kuitenkin juuri niin sympaattinen otus kuin ulko-muodosta voi päätellä: pistää harvoin ja pölyttää tehokkaasti. Kimalainen ei pyri tarkoituksella sisätiloihin, ja sen pesän asukkien lukumäärä jää kymmeniin tai muutamiin satoihin.

Tarhamehiläinen horsmalla. Kuva: Tarja Ollikka
Tarhamehiläisenparveilukausi alkaa normaalisti kesäkuun alkupuolella. Parveilu pyritään estämään, mutta aina se ei onnistu. Jos soittajan murheena on mehiläisparvi, etsitään pikimmiten hätiin joku paikallinen mehiläistarhaaja, joka korjaa parven talteen. Joskus mehiläisyhteiskunta ehtii asettua esimerkiksi vanhan talon savupiippuun ennen kuin se huomataan. Silloin pyydystys saattaa olla jo myöhäistä, mutta mehiläistarhaaja käy kuitenkin paikalla tarkistamassa, mitä asialle voi tehdä.

 Pölyttäjät hyödyttävät juuri sinua
Kun laji ja sen elintavat on selvitelty, pohditaan yhdessä, onko ötökästä oikeasti haittaa. Onko se siis ongelma, kuten soittaja puhelun alussa ajatteli. Erakkomehiläisiä ja kimalaisia on helppo puolustaa. Aika monella soittajalla on puutarha – marjapensaita, hedelmäpuita ja joskus muitakin hyötykasveja. Jos niistä haluaa satoa, ei kannata tuhota tai häätää pölyttäjiä. Moni tietääkin, ettei pölyttäjiä pitäisi hävittää, mutta yllättävän harva käsittää, että niistä on konkreettista, henkilökohtaista hyötyä.
Ampiainen. Kuva: Tarja Ollikka
Ärhäkän väristä ampiaistaon hankalampi puolustaa. Sen yhteiskunta kasvaa suureksi, se puolustaa pesäänsä melko herkästi ja saattaa syksyisin pyrkiä vasiten sisätiloihin ruuanhakuun. Ampiaisellakin on kuitenkin tehtävänsä luonnossa. Se esimerkiksi pitää tuhohyönteisten kannat kurissa. Hyötyhyönteinen siis. Ampiaispesä onkin syytä hävittää vain silloin, kun se on kulkureitillä tai muussa paikassa, jossa siitä on kohtuuttomasti haittaa.
Lähinnä itäisessä Suomessa pesivää ampiaisen isoa sukulaista herhiläistä koskee sama suositus. Herhiläinen tosin on pelottavasta koostaan huolimatta kuulemma tavan ampiaista rauhallisempi. Se ei siis ansaitse tulla ammutuksi haulikolla, kuten joku kertoi somessa vastikään tehneensä.

Ötökkäpuhelu – tilaisuus keskusteluun
Ilahdun hyönteistiedusteluista, sillä niistä huomaa, että hyönteiset kiinnostavat ihmisiä ja että pölyttäjien merkitys on tiedostettu. Soitto antaa mahdollisuuden selvittää, ettei hyönteinen ole välttämättä ongelma, vaikka sillä onkin piikki pyllyssään. Joskus soitto myös auttaa ottamaan kiinni tarhamehiläisparven, jonka selviäminen on varmempaa tarhaajan hoivissa kuin villissä luonnossa. Ilahduttavaa on sekin, että Suomen Mehiläishoitajain Liitto tunnetaan paikkana, jonne voi ötökkäasioissa soittaa – vaikka emme annakaan vinkkejä, miten hävittää ötökät kotitontilta.

Huomioi pölyttäjät kasvinsuojeluruiskutuksissa

SML - 25. mai 2018 - 12:00

Suomen Mehiläishoitajain Liitto muistuttaa, että torjunta-aineruiskutukset tulee tehdä yöaikaan, jotta niistä koituu mahdollisimman vähän haittaa pölyttäjille.

Suomen Mehiläishoitajain Liitto kehottaa tekemään kasvinsuojeluruiskutukset öisin, kun pölyttäjät eivät lennä. Päiväsaikaan tehtävät ruiskutukset voivat vahingoittaa ja tappaa mehiläisiä, kimalaisia ja muita hyödyllisiä pölyttäjiä. Ruiskutuksia ei pidä myöskään tehdä kukkiville kasvustoille, sillä ne ovat pölyttäjien ruokapöytä.

Monien viljelykasvien sadon laatu ja määrä riippuvat onnistuneesta hyönteispölytyksestä. Esimerkkejä tällaisista kasveista ovat omena, öljykasvit, tattari, kumina, härkäpapu sekä kotimaiset marjat, kuten mansikka, herukat ja vadelma. Kasvinsuojeluaineet saattavat vaikeuttaa hyönteisten suunnistamista, mikä puolestaan haittaa pölytystyötä.

Useiden torjunta-aineiden pakkausselosteissa on annettu ohjeita epätoivottujen sivuvaikutusten välttämiseksi. SML kehottaa noudattamaan ohjeita tarkasti. Ruiskutuksissa tulee aina huolehtia oikeasta annostelusta ja käyttää hyvin toimivia ruiskuja. Mikäli vain mahdollista, käsiteltävien viljelmien läheisyydessä toimivia mehiläistarhaajia olisi hyvä varoittaa ruiskutuksista etukäteen.

"Viljelijöiden lisäksi monet koti- ja puistopuutarhurit käyttävät kasvinsuojeluaineita. Toivoisimme, että myös he muistaisivat pölyttäjät torjunnan tarvetta pohtiessaan ja torjuntoja tehdessään. Pölyttäjillehän hallittu hoitamattomuus on hyvä asia – monet rikkakasvit tarjoavat niille ruokaa ja risukasat ja lahopuu pesäpaikkoja", tutkimuskoordinaattori Eeva-Liisa Korpela Suomen Mehiläishoitajain Liitosta toteaa.

 

Lisätietoja:

Stanislav Jaš, toiminnanjohtaja, Suomen Mehiläishoitajain Liitto

044 506 3200

stanislav.jas@hunaja.net

www.polytys.fi

www.mehilaishoitajat.fi

Kategooriad:

SICAMM-kongressin ohjelma valmis

SML - 24. mai 2018 - 12:00

Heinäkuussa Mustialassa pidettävä SICAMM-kongressin päiväkohtainen ohjelma on nyt päivitetty nettisivuille: https://www.mehilaishoitajat.fi/sicamm-2018/. Päiväosallistuminen maksaa 60 euroa ja ilmoittautua voi joko sivuilta löytyvällä lomakkeella (Täytä ilmoittautumislomakkeessa vain punaisella tähdellä merkityt kohdat ja valitse haluamasi päivä otsikon "Participation fee" kohdalta) tai sähköpostilla osoitteella sicamm2018@hunaja.net. Tervetuloa kuulemaan tuoreimpia tutkimustuloksia ja tumman mehiläisen kuulumisia useista eri maista!

Kategooriad:

Riik hakkab järgmisest aastast maksma mesilaspere toetust

Eesti Mesinike Liit - 19. mai 2018 - 11:56
Mesilaspere toetus avaldab positiivset mõju mesilasperede registreerimisele ning seeläbi paraneb mesilaste haiguste varajane avastamine ja õigeaegne mesilaste haiguste leviku tõkestamiseks võetud meetmete rakendamine. Eesti Mesinike Liidu juhatuse liige Aleksander Kilk … Loe edasi >>
Kategooriad:

Pölyttäjät pääosassa maailman mehiläispäivänä 20.5.

SML - 15. mai 2018 - 12:00

Kansainvälistä maailman mehiläispäivää vietetään sunnuntaina 20. toukokuuta. Päivällä halutaan muistuttaa tarhamehiläisten ja muiden pölyttäjien tärkeydestä luonnossa ja niiden merkittävästä roolista ruuantuotannossa.

Hyönteispölytys on välttämätöntä monien kasvien sadon ja siementen tuotannolle. ”Suomalaisista viljelykasveista mehiläispölytys hyödyttää muun muassa omenaa, rypsiä, vadelmaa, härkäpapua, herukoita, kuminaa ja tattaria. Lisäksi mehiläispölytykseen voidaan omena-, mansikka- ja vadelmaviljelmillä yhdistää biologista harmaahomeen ja siemenkotelomädän torjuntaa, joka parantaa sadon laatua ja säilyvyyttä”, Suomen Mehiläishoitajain Liiton tutkimuskoordinaattori Eeva-Liisa Korpela kertoo.

Myös monien luonnonkasvien sato paranee, jos lähistöllä on mehiläispesiä. Samalla saadaan herkullista hunajaa. Suomen luonnossa yksi hunajantuotannon kannalta tärkeimpiä kasveja on metsävadelma.

Kylvä pölyttäjille mesikasveja

Maailman mehiläispäivänä halutaan mehiläisten lisäksi muistaa luonnonpölyttäjiä, jotka ovat monin paikoin maailmassa ahtaalla.

”Luonnonpölyttäjiä voi suosia jättämällä pihapiiriin lahoavaa puuta tai paljasta hiekkamaata – tällaisilta paikoilta monet erakkomehiläiset löytävät sopivia pesäpaikkoja. Lisäksi tarhamehiläisille ja muille pölyttäjille on ensiarvoisen tärkeää, että maisemasta löytyy kukkivia kasveja varhaisesta keväästä pitkälle loppukesään. Viljelijät ja kotipuutarhurit voivatkin parantaa pölyttäjien oloja kylvämällä mesikasveja”, Eeva-Liisa Korpela toteaa.

Viikonloppuna 19.–20.5. on luvassa mehiläisaiheisia tapahtumia ainakin Siuntiossa, Porvoossa, Vantaalla, Porissa ja Oulussa. Mikäli tapahtumat eivät osu omalle reitille, maailman mehiläispäivää voi juhlistaa vaikkapa tarkkailemalla pölyttäjien työtä omassa pihapiirissä tai valmistamalla hyönteishotellin pihan tai lähimetsän mesipistiäisten iloksi.

 

Maailman mehiläispäivän tapahtumia järjestetään esimerkiksi seuraavissa paikoissa:
Siuntion kylpylä, la 19.5. klo 10–14
Kauppakeskus Valkea, Oulu, la 19.5. Oulu klo 10–15
Savisiiven näyttelyhuone, Isolinnankatu 6, Pori, la 19.5. klo 10–14
Backaksen kartano, Vantaa, su 20.5. klo 14–16
Porvoo, Airokatu 1, su 20.5. klo 10–15


Lisätietoa tapahtumista löydät Tapahtumat-sivulta.

Kategooriad:

Fall in Love With Bees on an ‘Apitourism’ Trip to Slovenia

NYT - 9. mai 2018 - 12:00
Honey bees are integral to Slovene culture, and there’s a lot to learn about them on this affordable tour.

COLOSS enkät nu öppet också på svenska

SML - 9. mai 2018 - 12:00

2017-2018 Enkätundersökning om övervintringen Finland är öppet till och med den 15 juni. 

Syftet med denna enkätundersökning är att få in data om vinterförlusterna 2017-2018 och om faktorer som kan ha betydelse för övervintringen.

Enkäten är ett led i det samarbete om förluster som pågår inom COLOSS, en internationell organisation som arbetar med frågor kring bihälsa. Frågeformuläret har tagits fram av en arbetsgrupp inom COLOSS, och det är samma som används i ett stort antal länder.

För att få en så bra bild som möjlig av läget kring övervintringen är det viktig att vi får in många svar och att så många frågor som möjligt besvaras. Oavsett om alla dina samhällen har överlevt vintern eller om du har haft små eller stora förluster, vill vi gärna att du ägnar några minuter åt att besvara enkäten.

I år har alla svarande som har svarat slutet på varje frågeformulär och de som har givit sitt kontaktuppgifter deltar i lotteriet till Mesimestari Oys donerade luftkonditionerade skyddskläder (värde 120 €).

Vinnaren kommer att publiceras på SMLs hemsida och i Mehiläinen 4-2018.
Lycka till!

 

Kategooriad:

Mesilaste talvekadude uuring 2017/2018

Eesti Mesinike Liit - 9. mai 2018 - 7:56
Austatud mesinikud!   COLOSS on rahvusvaheline teadlaste ühendus, mis korraldab iga aasta kevadel küsitluse mesilaste talvekadude ja nende tõenäoliste põhjuste kohta. Saadud andmete põhjal hinnatakse mesilasperede suremuse riski ja mesiniku … Loe edasi >>
Kategooriad:
Syndicate content