Uudiseid mujalt

Mesinduskursused lõpetavad

Eesti Mesinike Liit - 24. juuli 2017 - 9:12
Mesinduse ABC Põltsamaa kursuse viimane õppepäev oli 21.juulil Kätte on jõudnud aeg, kus EML Koolituskeskuse 2017.aasta kursused jõuavad lõpusirgele. 5 kursusest esimesena lõpetas Põltsamaa kursus, kus õppimine toimus mesindusprogrammi raames … Loe edasi >>
Kategooriad:

Läheme Leedu mesindusfestivalile!

Eesti Mesinike Liit - 23. juuli 2017 - 0:17
Leedu mesindusfestival – toimub juba 41.korda 4.-6.august 2017 See festival on kõigile, nii mesinikele kui meesõpradele või lihtsalt huvilistele, kes sooviksid lõbusalt veeta 3 päeva. Ja nende päevade jooksul kogeda … Loe edasi >>
Kategooriad:

Ühiselt Karksi-Nuia mesindusfestivalile!

Eesti Mesinike Liit - 21. juuli 2017 - 21:13
Osalema on oodatud kõik: meesõbrad ja mesinikud! Mugav reisibuss sõidab marsruudil Tallinna Bussijaam – Jüri alevik ja edasi mööda Tartu maanteed Viljandimaa poole. Väljasõit Tallinnast kell 10.00. Kõigepealt sõidame Olustverre … Loe edasi >>
Kategooriad:

Ungari ajaloolised linnad ja külaelu koos mesindusega

Eesti Mesinike Liit - 20. juuli 2017 - 22:30
23.september – 01.oktoober 2017 (9-päevane bussireis mugava „Hansaliinide“ bussi ja väga suurte Euroopas sõidukogemustega bussijuhtidega) Kõik on oodatud: nii mesinikud kui meetarbijad või lihtsalt toredad reisisellid, kes soovivad enda jaoks … Loe edasi >>
Kategooriad:

Mesinik-ettevõtjatele õppesõit

Eesti Mesinike Liit - 20. juuli 2017 - 22:30
Toimumisaeg: 4.-5.september 2017 Külastatavad mesilad: Ülo Lippa ehk „Metsamesinik“ Aegviidus, perekond Valtini (Artocarpus OÜ) Meemaja ja kodumesila Injus, perekond Taali mahemesindus Roelas, perekond Kaasiku mesindus Kuusalus.   Lisaks külastuskohtadele toimub … Loe edasi >>
Kategooriad:

Eesti Mesinike Liidu pressiteade

Eesti Mesinike Liit - 20. juuli 2017 - 22:15
PRESSITEADE Tallinnas, 20. juulil 2017 Seoses juulikuus avalikuks tulnud ja ühiskonnas ägeda diskussiooni vallandanud mesilaste massilise hukkumisega korraldas maaeluministeerium 19. juulil kokkusaamise, millel osales ligi 50 inimest, nende seas asjaomaste … Loe edasi >>
Kategooriad:

Vastutuse vähenev trend

Eesti Mesinike Liit - 15. juuli 2017 - 23:40
7. juulil 2017 sai teatavaks, et Lääne-Virumaal Injus perekond Valtini mesilas on toimunud mesilasperede massiline hukkumine. Mesindusspetsialistide hinnangul on selle tõenäoliseks põhjuseks mesilaste mürgitamine taimekaitsevahenditega. Põllumajandusameti taimekaitse ja väetise osakonna … Loe edasi >>
Kategooriad:

Eesti mesindusorganisatsioonide pöördumine

Eesti Mesinike Liit - 12. juuli 2017 - 23:50
Eestimaa pinnal kasvab üle 400 taimeliigi, mis vajavad paljunemiseks putukate, sealhulgas mesilaste abi. Nendest taimedest ümmarguselt 100 on mitmesugused põllumajanduslikud kultuurtaimed, ja nende saak katab otseselt või kaudselt (loomade kaudu … Loe edasi >>
Kategooriad:

Looduse hävitamine jätkub raudteel

Eesti Mesinike Liit - 11. juuli 2017 - 11:34
Tolmeldavaid putukaid valimatult tapvate mürkide loodusesse külvamine jätkub. Taaskord, nagu igal suvel soovitab Edelaraudtee sulgeda mesitarude lennuavad. Kes aga sulgeb maamesilaste pesade lennuavad? Peatab kimalaste lennu? Suunab erakmesilased mujale?   … Loe edasi >>
Kategooriad:

Tarhaajatiedote: toimisto suljettu heinäkuussa, ruoki mehiläiset ajoissa, seuraa vaakapesiä jne.

SML - 7. juuli 2017 - 12:00

Tiedote mehiläistarhaajille 7.7.2017

  • SML:n Helsingin toimisto kiinni heinäkuun ajan
  • COLOSS-kysely: Talvitappiot 16 prosenttia
  • Seuraa vaakapesäsivustolta sadon kehitystä
  • Ruoki mehiläiset ajoissa ja torju punkit huolella
  • Avoin työpaikka: SML hakee toiminnanjohtajaa

 

SML:n Helsingin toimisto kiinni heinäkuun ajan

SML:n Helsingin toimisto on kiinni heinäkuun 8. päivä alkaen kuun loppuun saakka työntekijöiden kesälomien vuoksi. Huomioittehan, että tuotetilauksia ei toimiteta tänä aikana. Toimisto palvelee jälleen normaalisti elokuun alusta alkaen. Tarja Ollikan tavoittaa heinäkuun aikana virka-aikaan SML:n numerosta 010 387 4770. Mehiläishoidon neuvoja Maritta Martikkala on tavoitettavissa puhelimitse vain aika ajoin heinäkuun aikana. Kiireellisissä tapauksissa apua voi pyytää myös SML:n paikallisyhdistyksiltä tai tautineuvojilta. SML kiittää kärsivällisyydestä!

 

COLOSS-kysely: Talvitappiot 16 prosenttia

Talvella 2016–2017 kuoli 16 prosenttia Suomen mehiläispesistä. Määrä on Suomen olosuhteissa tavanomainen, mutta tarhoilla havaittiin poikkeuksellisen paljon emoista johtuvia talvitappioita. Pitkä kylmä kevät aiheutti normaalia enemmän nälkäkuolemia. Ahvenamaalla kuoli alle yhdeksän prosenttia pesistä. Tulokset selvisivät kansainvälisestä COLOSS-talvitappiokyselystä. Lue tiedote aiheesta: http://www.mehilaishoitajat.fi/?x118281=4332826.

 

Seuraa vaakapesäsivustolta sadon kehitystä

Tarhaajien kannattaa seurata SML:n vaakapesäsivustolta hunajasadon kehittymistä. Vaaoilla varustetuista pesistä voi havaita, jos satoa alkaa alueellisesti kertyä reilusti tai päinvastoin, jos mehiläiset alkavat jo kuluttaa hunajasatoa ja on sadonkorjuun aika. Näin tarhaajat voivat varautua esim. lisätilan antamiseen tai sadonkorjuuseen.  www.mehilaishoitajat.fi/vaakapesat/

 

Ruoki mehiläiset ajoissa ja torju punkit huolella

Mehiläisten ruokinta ja punkintorjunta kannattaa tehdä ajoissa ja huolella, jotta talvehtiminen onnistuisi mahdollisimman hyvin. Ruokinta kannattaa aloittaa heti hunajankeruun jälkeen, viimeistään elokuun puolivälissä. Varroapunkin torjunta tehdään kahdessa erässä: sadonkorjuun jälkeen ja loppuvuodesta. Elokuun torjunta on äärimmäisen tärkeä tulevien talvimehiläisten kannalta. Aloita elokuun torjunta (tymoli tai muurahaishappo) heti kun hunajasato on otettu pois. Oksaalihappotiputus kannattaa tehdä vasta marras-joulukuussa, kun pesät eivät enää sikiöi.

 

Avoin työpaikka: SML hakee toiminnanjohtajaa

Suomen Mehiläishoitajain Liitto hakee toiminnanjohtajaa nykyisen toiminnanjohtajan jäädessä eläkkeelle huhtikuussa 2018. Katso työpaikkailmoitus osoitteessa  http://www.mehilaishoitajat.fi/?x118281=4304957. Lisätietoja tehtävästä antavat SML:n puheenjohtaja Janne Leimi 050 360 4576 ja toiminnanjohtaja Heikki Vartiainen 044 506 3200.

 

SML toivottaa kaikille tarhaajille oikein hyvää kesää!


www.mehilaishoitajat.fi
sml@hunaja.net
010 387 4770

                            

 

Kategooriad:

Parvi pihassa – mitäs nyt?

Hunajalla höystettyä - 6. juuli 2017 - 15:51

”Meidän pihallemme ilmestyi eilen valtava parvi mehiläisiä. Lopulta ne kerääntyivät pihakoivuun, ja nyt koko naapurusto on tässä seuraamassa niitä. Mutta eivät kai ne tee siihen pesää? Millä ne saa häädettyä?"

Varsinkin keskikesällä mehiläisiin iskee joskus parveilukuume. Parveilu on mehiläisten luontainen tapa lisääntyä. Tällöin vanha kuningatar lähtee pesästä ja osa työläisistä seuraa sitä.

Syynä tarhamehiläisten parveiluun voi olla tilapula. Kun kuningatar tuottaa kiihkeimmin jälkeläisiä, pesä saattaa käydä ahtaaksi, jollei mehiläisille huomata ajoissa tarjota lisää tilaa. Parveilunhalu voi johtua myös tekemisen tai sadon puutteesta. Jos mehiläisille sopivia kukkivia kasveja ei ole ympäristössä riittävästi, ne saattavat lähteä etsimään niitä muualta. Tai jos sää on niin huono, etteivät mehiläiset pääse hakemaan mettä, ne saattavat turhautua.

Hunajantuottaja ei koskaan toivo mehiläistensä parveilua – siinähän lentää rahaa taivaan tuuliin. Mehiläiset eivät myöskään Suomen olosuhteissa yleensä pärjää pesän ulkopuolella, joten ne olisi hyvä saada suojaan. Puhumattakaan haitasta, joka koituu esimerkiksi parven päätymisestä jonkun huono-onnisen savupiippuun.

Aina parveilua ei kuitenkaan saada estettyä ajoissa, vaan pihapuuhun tai talon räystäslautoihin ilmestyy suriseva pallo. Jos mehiläisparvi päätyy omaan pihaan, apu löytyy mehiläistarhalta. Monet mehiläistarhaajat hakevat parven mielellään talteen. Jotta tarhaaja ei kuitenkaan tule paikalle turhaan, kannattaa uhrata hetki sen pohtimiselle, onko kyse tosiaan parveilevista mehiläisistä. Osa parvenhakureissuista on nimittäin joka vuosi myös hukkareissuja.
Mehiläisparvi puussa.


1. Ovatko parveilevat otukset mehiläisiä?

  • Mehiläinen on hennon karvainen, oranssi-mustaraidallinen hyönteinen, joka kerää ravinnokseen mettä ja siitepölyä. 
  • Se on rauhallinen pölyttäjä, kunhan sitä ei tarkoituksella häiritse. Mehiläiset pistävät harvoin, ja ne kuolevat pistettyään, sillä niiden myrkkypiikki repeytyy irti piston yhteydessä.
  • Mehiläiset elävät tuhansien yksilöiden yhteiskunnissa, missä ne kasvattavat jälkikasvuaan ja tuottavat hunajaa vahakennojensa turvissa. Suomessa mehiläiset elävät yleensä mehiläistarhaajien tarjoamissa pesissä, mutta paikoin myös villinä esimerkiksi ontossa puussa.

Mikäli olet varma, että kyseessä ovat jmehiläiset, siirry kohtaan kolme. Kannattaa kuitenkin vilkaista myös kohdasta kaksi, mitkä hyönteiset muistuttavat mehiläisiä.
Mehiläinen omenankukalla.


2.       Mihin hyönteisiin mehiläisen voi sekoittaa?
Ampiainen
  • Moni sekoittaa mehiläinen ja ampiaisen. Ampiaisella on kuitenkin kapeampi vyötärö ja ohuemmat siivet kuin mehiläisellä. Sen raidoitus on usein selkeämpi, eikä se ole yhtä karvainen kuin mehiläinen.
  • Ampiainen on osittain lihansyöjä, se pyydystää toukkiensa ravinnoksi hyönteisiä ja toukkia. Ampiaiset saattavat käydä hakemassa ravintoa myös ihmisten apajilta vaikkapa grillauspaikalta. Ampiainen ei ole varsinainen pölyttäjä, vaikka se kerääkin ravinnokseen mettä ja makeita nesteitä.
  • Ampiainen elää puumassasta tehdyssä, usein harmaassa pesärakennelmassa. Ampiainen rakentaa pesänsä maahan tai vaikkapa rakennuksiin tai puuhun. Näkyvä pesä on pallomainen, ja se voi olla suurikin, halkaisijaltaan yli 20 senttiä. Jos ampiaispesä täytyy hävittää, se kannattaa tehdä hyvissä suojavarusteissa illalla, kun kaikki ampiaiset ovat pesässä sisällä.
  • Ampiaisyhdyskunta kasvaa kesän aikana muutamasta yksilöstä enimmillään satoihin yksilöihin.
  • Ampiainen käyttää piikkiään myös saalistukseen eikä kuole pistettyään, joten se pistää herkemmin kuin mehiläinen. Ampiainenkin pistää kuitenkin yleensä vain uhkaavassa tilanteessa. Eniten yhteentörmäyksiä ihmisten kanssa tulee loppukesästä ja syksyllä, kun ampiaiskuningattaret valmistautuvat talvehtimaan, työläiset menettävät elämänsä tarkoituksen ja pesän jäsenet hajoavat kuka minnekin.
Ampiainen medenhaussa.

Pieni ampiaispesä.


Kimalainen
  • Kimalainen on mehiläistä ja ampiaista selkeästi suurempi, karvaisempi ja muodoltaan pyöreämpi. Väritykseltään kimalaiset ovat mustia ja niissä on lajin mukaan keltaisia, oransseja ja valkoisia raitoja.
  • Kimalainen tekee pesänsä usein maahan tai puunkoloon. Pesässä on jäseniä muutamasta kymmenestä muutamaan sataan.
  • Kimalainen on rauhallinen pölyttäjä, joka käyttää myrkkypiikkiään hyvin harvoin. Se käyttää ravinnokseen mehiläisen tavoin mettä ja siitepölyä, mutta sen pesistä ei saada hunajaa.
Kimalainen purtojuurella.


Erakkomehiläinen
  • Erakkomehiläisiä on monen näköisiä, ja jotkin niistä muistuttavat paljonkin tarhamehiläisiä. Erakkomehiläislajeja on tavattu Suomessa noin 190.
  • Ne elävät yksin tai pienissä yhdyskunnissa, mutta yhdyskunnilla ei kuitenkaan ole samanlaista sosiaalista luonnetta kuin mehiläisten yhteiskunnilla. Pesänsä erakkomehiläiset tekevät esimerkiksi puun koloihin tai hiekkaan.
  • Keväällä erakkomehiläiset saattavat esiintyä runsaina etsiessään pesäkoloja esimerkiksi talojen seinustalla. Niitä ei tarvitse siitä huolimatta torjua mitenkään.
  • Erakkomehiläiset syövät mettä ja siitepölyä, mutta eivät tuota hunajaa.
Erakkomehiläinen.


Kukkakärpänen
  • Kukkakärpänen on kelta-mustaraitainen pölyttäjä. Se on mehiläistä pienempi, hoikempi ja kirkkaamman värinen. Kun se laskeutuu sen siivet ovat kolmiomaiset. Kukkakärpäset jäävät ilmassa usein paikoilleen lentämään.
  • Kukkakärpäsiä on satoja lajeja. Ne käyttävät ravinnokseen mettä ja ovat tärkeitä pölyttäjiä.
  • Kukkakärpäset ovat nimensä mukaisesti kärpäsiä, eivätkä ne pistä.
Kukkakärpäsiä voikukalla.


Herhiläinen
  • Herhiläiset ovat ampiaisten suvun kookkain laji. Ne muistuttavat ulkonäöltään ja elintavoiltaan ampiaista, mutta herhiläisyksilöt ovat suurempia, ja niiden pesäkin saattaa kasvaa huomattavasti isommaksi kuin ampiaisten.
  • Herhiläistä ei tavattu Suomessa kuin satunnaisesti useaan vuosikymmeneen, mutta 1990-luvulta alkaen laji on taas yleistynyt varsinkin Kaakkois-Suomessa. Nykyisin herhiläisiä on itäisessä Suomessa aina Kuopion korkeudelle saakka. Länsi- tai Pohjois-Suomesta pesimishavaintoja ei ole tehty.
  • Ampiaisen tapaan herhiläinenkin saalistaa muita hyönteisiä ja voi pistää myös ihmistä. Yleensä herhiläiset ovat kuitenkin varsin rauhallisia, eivätkä pistä herkästi.
  • Herhiläiset saattavat pyydystää toukkiensa ravinnoksi myös mehiläisiä ja ampiaisia, joten herhiläispesä ei ole mehiläistarhaajille suosikkinaapuri.
Herhiläinen. Kuva: Keith Gallie /Flickr


3.       Parveilevatko mehiläiset vai onko niitä vain paljon liikkeellä?
Mehiläisparvessa on satoja tai jopa tuhansia yksilöitä, jotka lentävät kuningattaren perässä ja kerääntyvät sopivan paikan löydettyään sen ympärille palloksi. Vaikka pihalehmuksessa olisi siis runsaasti mehiläisiä medenhaussa, se ei tarkoita parveilua eikä paikalle ole syytä hälyttää mehiläistarhaajaa. Liitteenä on lyhyt video, jossa on runsaasti mehiläisiä urakoimassa.


4.       Mistä apua?
Jos parveileva hyönteinen on tunnistettu mehiläiseksi ja kyseessä on nimenomaan parveilutapahtuma, kannattaa ottaa yhteyttä lähimpää mehiläistarhaajaan. Parvia kiinni ottava tarhaaja löytyy helpoiten Suomen Mehiläishoitajain Liiton internetsivuilta kartasta, johon on merkitty parvia kiinniottavat tarhaajat. Ensin kannattaa soittaa suoraan lähellä sijaitsevalle tarhaajalle. Mikäli kartalla ei näy tarhaajaa lähistöllä, ota yhteyttä liittoon, missä pyritään löytämään ratkaisu ongelmaan.

Viime talvena paljon huonoista mehiläisemoista johtuvia mehiläiskuolemia

SML - 3. juuli 2017 - 13:15

Talvella 2016–2017 kuoli 16 prosenttia Suomen mehiläispesistä. Määrä on Suomen olosuhteissa tavanomainen, mutta tarhoilla havaittiin poikkeuksellisen paljon emoista johtuvia talvitappioita. Pitkä kylmä kevät johti myös nälkäkuolemiin. Ahvenanmaalla mehiläisillä menee paremmin kuin Manner-Suomessa.

Mehiläispesien talvikuolleisuus Manner-Suomessa oli viime talvena yli 16 prosenttia, selvisi tuoreesta tarhaajille tehdystä COLOSS-talvitappiokyselystä. Ahvenanmaalla kuoli noin yhdeksän prosenttia pesistä. Ahvenanmaan pienempää talvitappiota saattaa selittää se, ettei siellä tavata mehiläisten pahinta loista, varroapunkkia.

Keskimääräinen mehiläisten talvikuolleisuus on Suomessa 15 prosenttia. Mehiläisten pahin vitsaus ja yleisin pesien kuolemiin johtava syy on juuri varroapunkki.

”Nälkäkuolemat olivat myös tänä vuonna iso ongelma, koska kevät oli pitkä ja kylmä”, Suomen Mehiläishoitajain Liiton mehiläishoidon neuvoja Maritta Martikkala kertoo. ”Mielenkiintoisia ovat lisäksi tämän vuoden runsaat emo-ongelmat”, hän jatkaa.

Manner-Suomessa 4,5 prosenttia pesistä menetettiin emo-ongelmien vuoksi, kun Ahvenanmaalla emot aiheuttivat ongelmia vain kahdella prosentilla pesistä. Mehiläiskuningatar eli emo on pesän ainoa munija. Jos se on heikko, huono munija tai kuolee, koko yhteiskunta voi menehtyä.

Pikkupesän paapominen ei pelasta mehiläisiä

Mehiläispesän selviämiseen vaikuttavat muun muassa punkintorjunta, ruokinta ja yhteiskunnan koko. Pienet ja heikot pesät kannattaa yhdistää syksyllä, jotta saadaan riittävän vahva pesä, joka kestää talven läpi. ”Pesän selviytymiskyky on huono, jos ei yhdistä pesiä ajoissa. Harrastetarhaaja laittaa usein liian heikkoja pesiä talvehtimaan. Ammattilaiset eivät paapo pikkupesiä, ja ne selviävätkin paremmin”, Martikkala toteaa.

Jotta pesän kuolinsyy saadaan selvitettyä mahdollisimman tarkasti, kannattaa pesistä tehdä jatkuvasti muistiinpanoja. Pesien tutkimisessa kuoleman jälkeen on myös paljon petrattavaa. ”Moni ei katso riittävän tarkkaan kuolleen pesän sisälle ja tutki kennostoja. Sieltä voi löytyä merkkejä eri sairauksista.”

Tanskassa Pohjoismaiden pahimmat tappiot

Suomalaisille mehiläistarhaajille tehty talvitappiokysely oli osa kansainvälistä COLOSS-kyselyä. COLOSS-verkosto (Prevention of honey bee COlony LOSSes) pyrkii keräämään vertailukelpoista tietoa mehiläiskuolemista eri maista. Viime talvena Tanska koki Pohjoismaiden pahimmat pesätappiot: mehiläisyhteiskunnista kuoli lähes viidennes. Suomessa ja Ruotsissa kuoli lähes yhtä suuri osuus pesistä. Norjan mehiläiset pärjäsivät parhaiten. Niiden talvitappiot olivat noin 7 prosenttia.

Pohjoismaiden talvet ovat mehiläisille monella tavalla rankkoja. Kylmän ja kostean sään lisäksi talvitappioita aiheuttavat muun muassa punkit, taudit ja pesiä tuhoavat linnut ja karhut.

 

 

Lisätietoja:

Maritta Martikkala

Mehiläishoidon neuvoja

Suomen Mehiläishoitajain Liitto SML ry

050 303 0890, maritta.martikkala(at)hunaja.net

www.mehiläishoitajat.fi

 

Kategooriad:

Luke: Huono hunajasato heikensi kannattavuutta vuonna 2015

SML - 30. juuni 2017 - 12:00

 

Luonnonvarakeskuksen (Luke) kannattavuuskirjanpidon mukaan vuonna 2015 mehiläistarhauksen kannattavuus notkahti alaspäin. Yrittäjätulo kutistui 3 290 euroon yritystä kohti. Kannattavuuskerroin putosi 0,35:een, eli mehiläistarhaaja saavutti keskimäärin 5,5 euron tuntipalkan ja 1,8 prosentin suuruisen koron omalle pääomalle.

 

Pääosa tuloista mehiläistarhauksessa saadaan hunajan myynnistä, joten hunajan myyntihinnalla ja -määrällä on merkitystä kannattavuuteen. Yritystä kohti hunajan myyntituotot jäivät kolmasosaan edellisestä vuodesta, eli noin 11 000 euroon. Hunajan lisäksi tuloja saatiin myös muiden mehiläistuotteiden ja palvelujen myynnistä, esimerkiksi kiinnostus pölytyspalvelua kohtaan on kasvusuunnassa. Mehiläistarhauksen pesäkohtaisen tuen osuus oli noin neljä prosenttia kokonaistuotosta.

– Monella tarhaajalla hunajasato jäi huonoksi johtuen kesän koleasta ja sateisesta säästä. Myytävää hunajaa ei saatu, selvittää tutkija Marja Vilja Lukesta.

Tuotot eivät kata kustannuksia

Mehiläistarhauksessa vuonna 2015 tuotantokustannuksia muodostui keskimäärin 18 350 euroa. Pääosa kustannuksista koostuu mehiläistarhauksessa aine- ja tarvikeostoista. Työkustannuksen osuus laski hieman edellisestä vuodesta. Työaikaa käytettiin mehiläispesää kohti vajaat yhdeksän tuntia, edellisvuoden lähes kymmenen tunnin sijaan. Työtunnit sisältävät mehiläisten hoitotyöt, hunajan käsittelyn ja pakkaamisen sekä myynnin ja markkinoinnin.

Yrittäjätuloa eli korvausta omalle työlle ja pääomalle kertyi 3 290 euroa. Kun kaikki kustannukset vähennetään yrittäjätulosta, saadaan yrittäjänvoitto. Kustannuksissa huomioidaan myös yrittäjän 508 tunnin työpanoksen mukaan laskettu 7 920 euron palkkakustannus ja omasta pääomasta aiheutuva 1 385 euron korkokustannus.  Yrittäjävoitto painui negatiiviseksi, eli tarhauksesta tuli tappiota vuodessa 6 010 euroa mehiläistilaa kohti.

Tulokset verkkopalveluista

Mehiläistarhauksen kannattavuustulokset ovat nähtävissä Luonnonvarakeskuksen Taloustohtori-sivustolla Mehiläistalous-verkkopalvelussa. Tulokset perustuvat Luonnonvarakeskuksen (Luke) mehiläistalouden kannattavuuskirjanpito -aineistoon, joka koostuu kannattavuuskirjanpidossa mukana olevien Suomen ammattitarhaajien tiedoista. Tilojen määrästä johtuen tänä vuonna ei järjestelmässä näytetä tuloksia kokoluokittain.

 

Lisätietoja:

Tutkija Marja Vilja, Luke

marja.vilja@luke.fi

0295326637

 

Tiedottaja Tuula Lehtonen, Suomen Mehiläishoitajain Liitto SML ry

tuula.lehtonen@hunaja.net

040 506 3202

Kategooriad:

Honey Bee Colony as Superorganism

BeeTIME - 26. juuni 2017 - 11:29

The issue 94(1) of Bee World is a Special Issue devoted to the exciting subject of the “superorganism”. A superorganism is an organism consisting of many organisms, and the term is often used to describe a...

The post Honey Bee Colony as Superorganism appeared first on BeeTIME.

Avoin työpaikka: SML hakee toiminnanjohtajaa

SML - 26. juuni 2017 - 10:00

Suomen Mehiläishoitajain Liitto SML ry on mehiläishoidon ja muiden pölyttäjähyönteisten hoidon edistämiseksi perustettujen yhdistysten ja mehiläishoitoon liittyvää toimintaa harjoittavien yhteisöjen yhteiselin. Liiton tehtävänä on mehiläishoitotaidon kehittäminen ja kannattavan mehiläistalouden edistäminen sekä viljely- ja luonnonkasvien pölytystarpeen turvaaminen.

Nykyisen toiminnanjohtajan siirtyessä eläkkeelle 30.4.2018 alkaen, haemme hänen tilalleen vakituiseen työsuhteeseen Helsingin toimistoon toiminnanjohtajaa.

Edellytämme sinulta seuraavia vahvuuksia:
-soveltuvaa ylempää korkeakoulututkintoa
-hyviä neuvottelu- ja esimiestaitoja
-taloushallinnon osaamista
-hankeosaamista (EU- ja kansalliset ohjelmat)
-kansainvälistä kokemusta ja hyvää englannin ja ruotsin kielen taitoa.

Mehiläistalouden ja maaseutuelinkeinojen tuntemus ja järjestökokemus katsotaan eduksi.

Tehtävä tulee ottaa vastaan sopimuksen mukaan helmi-huhtikuussa 2018. Pyydämme lähettämään hakemuksen palkkatoivomuksella 15.8.2017 mennessä joko sähköpostitse osoitteella sml@hunaja.net tai postilla osoitteeseen Suomen Mehiläishoitajain Liitto SML ry, Kasarmikatu 26 C 34, 00130 Helsinki.

Lisätietoja tehtävästä antaa SML:n puheenjohtaja Janne Leimi 050 360 4576 ja toiminnanjohtaja Heikki Vartiainen 044 506 3200.

www.mehilaishoitajat.fi, www.hunaja.net, www.polytys.fi

Kategooriad:

Bee deaths from pesticides threaten nation’s honey and beekeepers in Greece

BeeTIME - 23. juuni 2017 - 12:29

Bees swarm around Evropi-Sofia Dalampira as she walks along Anel Honey Park’s on-site honeybee colonies next to beekeeper Kostas Boudouths, who is checking his hives. She was leading a tour group of kindergarteners through...

The post Bee deaths from pesticides threaten nation’s honey and beekeepers in Greece appeared first on BeeTIME.

Hunajainen raparperijuoma

Hunajalla höystettyä - 22. juuni 2017 - 11:52






Parhaillaan on käynnissä raparperin satokausi. Usein raparperi on hyvinkin tuottoisa, joten vinkit sen helppoon hyödyntämiseen tulevat tarpeeseen. Hunaja pehmentää hyvin raparperin happamuutta ja sopii raparperin kaveriksi vaikkapa kesäiseen juomaan.

Netistä löytyy monenlaisia raparperijuomareseptejä. Itse sovelsin Hannan soppa -blogista löytämääni ohjetta.


Juomaan tarvitset

  •  2 litraa vettä
  • vajaat 2,5 litraa raparperinpaloja 
  •   reilut 2 dl hunajaa
  •   ½ sitruunan mehun 
  •   vaniljasokeria


Juoma valmistuu seuraavasti

  •  Huuhdo raparperit ja pilko ne noin sentin mittaisiksi paloiksi. Kun keität raparperin kuorineen, juomasta tulee kauniin punaista (ja pääset paljon helpommalla ????).
  • Keitä paloja 10–20 minuuttia.
  • Siivilöi raparperit juomasta. Voit käyttää sideharsoa tai painella raparperinpaloja siivilässä, jotta saat talteen kaiken niiden mehun.
  • Lisää juomaan hunajaa maun mukaan ja mausta juoma sitruunalla ja vaniljasokerilla. Monissa ohjeissa käytetään juoman maustamiseen vanilja- tai kanelitankoa raparperin keittovaiheessa. Itse oikaisin siinä kohtaa.
  • Anna juoman tekeytyä yön yli jääkaapissa.
  • Nauti juoma kylmänä. Voit myös laimentaa juomaa kivennäisvedellä kuplivaksi. Meille maistui sekoitus, jossa oli puolet kivennäisvettä ja puolet raparperijuomaa.
  • Juoma säilyy kylmässä noin viikon.
Syndicate content