Uudiseid mujalt

Bee Hive Smart Sensor Technology for Optimal Development of the Bees

BeeTIME - 22. november 2017 - 14:24

This topic is for the beekeepers that would like to know what can we monitor with Bee Hive Smart Sensor Technology with the mission provide optimal development of the bees.

The post Bee Hive Smart Sensor Technology for Optimal Development of the Bees appeared first on BeeTIME.

SML:n historiikki julkaistiin Sadonkorjuuseminaarissa

SML - 21. november 2017 - 12:00

Sadonkorjuuseminaarissa Järvenpää-talossa julkaistiin Suomen Mehiläishoitajain Liiton historiikki Henkilöt vaihtuvat, mehiläishoito jatkuu: Mehiläishoidon järjestötoimintaa Suomessa 100 vuotta. Teoksen kirjoittanut Pekka Peltotalo oli signeeraamassa kirjaansa Järvenpää-talossa. Historiikki sisältää SML:n 100-vuotisen taipaleen lisäksi paljon historiatietoa suomalaisesta mehiläishoidosta ennen liiton perustamista. Historiikkia voi tilata SML:n toimistosta. Hinta on postikuluineen 35 euroa.

Kategooriad:

Hannu Luukisesta Suomen Mehiläishoitajain Liiton puheenjohtaja

SML - 20. november 2017 - 12:00

Suomen Mehiläishoitajain Liiton uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Hannu Luukinen Pohjolan Mehiläishoitajista. Valinta tehtiin liiton vuosikokouksessa Järvenpäässä 19. marraskuussa.

Hannu Luukinen on tarhannut mehiläisiä vuodesta 2009 kotipaikkakunnallaan Limingassa ja sen naapurikunnissa. Hän on toiminut Pohjolan Mehiläishoitajien puheenjohtajana vuodesta 2011 ja SML:n johtokunnassa vuodesta 2013.

Uuden puheenjohtajan mielenkiinnon kohteina ovat erityisesti mehiläishoidon kannattavuuden parantaminen ja jatkuvuuden turvaaminen. Luukinen haluaa suunnata voimia esimerkiksi mehiläisten jalostamiseen ja talviselviytymisen parantamiseen.

Myös nuorisotoiminta on lähellä uuden puheenjohtajan sydäntä.

”Tulevaisuudessa toiminnassamme täytyy ottaa huomioon jäsenistön nuoreneminen ja nuorentaminen: nuorisotoimintaan täytyy panostaa. Tärkeää on myös ajassa pysyminen ja sähköiset palvelut. Niissä on kuitenkin otettava huomioon kaikki jäsenet ja huolehdittava, ettei kukaan jää paitsioon.”

Hannu Luukinen aloittaa puheenjohtajana vuoden 2018 alussa.

 

Johtokuntaan useita uusia jäseniä

Johtokuntaan valittiin uusiksi varsinaisiksi jäseniksi Jarkko Isokungas Keski-Pohjanmaan Mehiläishoitajista, Hannu Torkkel Uudenmaan Mehiläishoitajista ja Arja Korhonen Kuopion Seudun Mehiläishoitajista. Erovuorossa ollut Tomi Suvanto Etelä-Pohjanmaan Mehiläishoitajista valittiin uudelle kaudelle. Puheenjohtajaksi valitun Hannu Luukisen tilalle nousee vuodeksi Josefiina Keskustalo Keski-Suomen Mehiläishoitajista.

Johtokunnan varsinaisina jäseninä jatkavat Rami Heikkilä, Marko Leino ja Markku Pöyhönen.

Johtokunnan jäsenten varajäseniksi valittiin Lassi Kauko (Jarkko Isokungas), Tuija Saarinen (Tomi Suvanto), Paula Collan (Arja Korhonen), Vesa Auvinen (Hannu Torkkel) ja Mika Olsbo (Josefiina Keskustalo).

Kategooriad:

Maa- ja metsätalousministeri onnitteli mehiläishoitajia: "Tarhaus korvaamatonta suomalaiselle viljelylle"

SML - 18. november 2017 - 21:00

"Uskallan väittää, että seuraavan sadan vuoden aikana alan merkitys tullaan ymmärtämään aivan uudessa mittakaavassa."

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä onnitteli Suomen Mehiläishoitajain Liittoa videotervehdyksen välityksellä liiton 100-vuotisjuhlissa lauantaina. Leppä korosti puheessaan mehiläistarhauksen merkitystä koko ruuantuotantoalalle.

"Teidän työllänne on korvaamaton merkitys suomalaiselle kasvinviljelylle. Ilman pölyttäjiä meillä ei ole satoakaan", Leppä sanoi. Ministeri nosti esiin pölyttäjäpulan ja totesi, että suomalaisella mehiläistarhauksella voidaan korvata luonnon pölyttäjävajetta.

"Mehiläistalous on ekosysteemipalvelua parhaimmillaan. Tästä ovat hyvänä esimerkkinä marja- ja hedelmätilat, jotka käyttävät mehiläisiä paitsi pölyttämiseen, myös kasvitautien torjuntaan.

Ministeri Jari Leppä uskookin mehiläisalan tulevaisuuteen. "Uskallan väittää, että seuraavan sadan vuoden aikana alan merkitys tullaan ymmärtämään aivan uudessa mittakaavassa."

Leppä uskoo myös suomalaisen hunajan vientiin. Ministeri toivoo, että hunajan vientimarkkinat aukeavat. "Kiitos teidän arvokkaan työnne kotimainen hunaja on huipputuote jonka laatuun ja alkuperään voimme luottaa."

"Kiitos siitä, että huonoinakin satovuosina jaksatte tehdä työtä tämän tärkeän alan hyväksi. toivotan teille sydämellisesti onnea ja menestystä myös tuleville vuosille."

 

Katso maa- ja metsätalousministerin videotervehdys kokonaisuudessaan tästä YouTube-linkistä.

 

 

 

 

Kategooriad:

Suomen Paras Hunaja tuli Muhoksen puolukkakankailta

SML - 18. november 2017 - 12:00

Suomen Paras Hunaja 2017 -kilpailun voitti Raimo Tervola puolukkahunajallaan. Kokenut tarhaaja vei voiton toista kertaa peräkkäin. Voittaja valittiin Suomen Mehiläishoitajain Liiton Sadonkorjuuseminaarissa järjestetyssä hunajakilpailussa Järvenpäässä lauantaina.

Vuotuisessa Suomen Paras Hunaja -kilpailussa kisasi 89 eri hunajaa. Kilpailussa oli tänä vuonna 4 sarjaa: kiteytetty, juokseva, yksikukkahunaja (lajihunaja) ja aluehunaja (lajihunaja).

Kiteytetyn hunajan sarjan voitti Jorma Sahinaho Saarijärveltä ja juoksevan hunajan sarjan Veikko Lehtonen niin ikään Saarijärveltä. Yksikukkahunajien sarjan voitti Raimo Tervolan Muhoksella tuotettu puolukkahunaja ja aluehunajasarjan Teemu Aittamaan Jokioisilla tuotettu Korpikuusikon hunaja.

Suomen Paras Hunaja -kokonaiskilpailun voitto meni Raimo Tervolalle.

Lisäksi paikallisyhdistysten parhaaksi hunajaksi valittiin Keski-Pohjanmaan Mehiläishoitajien Aappo Valon hunaja.

 

Voittajan salaisuus hyvä tarhapaikka

Raimo Tervola toteaa vaatimattomasti, että voittajahunajan salaisuus on hyvä tarhapaikka.

”Minulla on tarha puolukka-jäkäläkankaan reunassa, joten mehiläisten on ruokaa saadakseen käytävä puolukalla. Tänä vuonna myös tiesin, että puolukasta tulee hunajaa.”

Tervola tuotti viime kesänä myös kanervahunajaa, mutta tällä kertaa sitä ei saatu maistaa kilpailussa. Sen käsittely ei hänen mielestään onnistunut riittävän hyvin.

 

Parhaalta vaaditaan moitteetonta laatua

Kilpailussa valitaan kunkin sarjan paras hunaja yleisöäänestyksellä viiden loppukilpailuun päässeen hunajan joukosta. Kokonaiskilpailun voittajaksi valitaan kaikkein eniten ääniä saanut hunaja.

Jotta hunaja pääsee loppukilpailuun, sen on oltava ulkonäöltään, hajultaan ja maultaan täysin moitteetonta. Hunajia karsitaan kilpailusta muun muassa ilmakuplien, käymisen, roskien ja vaahdon perusteella.

Laatuhunaja on myös rakenteeltaan miellyttävää, eli esimerkiksi hunajan kiderakenteen on oltava samettisen pehmeää.

 

Esiraadilla vaikea tehtävä

Kilpailun esiraadin tehtävä oli tänäkin vuonna vaikea.

”Erityisesti kiteytettyjen hunajien ja yksikukkahunajien sarjassa oli todella laadukkaita hunajia”, Suomen Mehiläishoitajain Liiton toiminnanjohtaja Heikki Vartiainen kertoo.

Hunajakilpailun esiraadissa olivat tänä vuonna Stanislav Jas, Paula Collan ja Anneli Salonen.

 

Lisätietoja:

Heikki Vartiainen, toiminnanjohtaja, Suomen Mehiläishoitajain Liitto, puh. 044 506 3200, heikki.vartiainen(at)hunaja.net

Janne Leimi, puheenjohtaja, Suomen Mehiläishoitajain Liitto, puh. 050 360 4576

Kategooriad:

How Snapdragons Beckon Bees With More Than One Color

NYT - 17. november 2017 - 19:58
Subspecies of the flowers share most of their genes, but differ in a handful that lead to some being yellow on magenta and others being magenta on yellow.

Riigikogu infotund

Eesti Mesinike Liit - 16. november 2017 - 9:02
Riigikogu infotunnis vastab mesindusega seotud küsimustele Maaeluminister Tarmo Tamm.   Kuula alates 19 minutist.   … Loe edasi >>
Kategooriad:

EML tähistas sünnipäeva

Eesti Mesinike Liit - 16. november 2017 - 8:54
04.novembril 2017 tähistas Eesti Mesinike Liit oma 25. sünnipäeva, mis algas piduliku aktusega Olustvere Teeninduse- ja Maamajanduskoolis. Anti üle tänukirjad neile, kes on aidanud kaasa organisatsiooni tegevuste elluviimisele ja mesindussektori … Loe edasi >>
Kategooriad:

Tarhaajatiedote: hunajan hintakysely 2017, työntekijämuutoksia SML:ssä, oksaalihapotus jne.

SML - 15. november 2017 - 12:00

Tiedote mehiläistarhaajille 15.11.2017

  •          Kysely: hunajan hinta nousussa
  •          Tuula Lehtonen lopettaa työt SML:ssa
  •          Muista tehdä oksaalihapotus
  •          Talvipäivät pidetään Lahdessa 27.-28.1.2018

Kysely: hunajan hinta nousussa

SML:n syksyllä tekemän hintakyselyn mukaan hunajan hinta on hiukan noussut viime vuodesta. Tänä syksynä 450 gramman hunajapurkista saa maksaa keskimäärin 6,94 euroa, mikä on 0,65 euroa enemmän kuin viime vuonna. Peruspurkin hinta kuitenkin vaihtelee paljon: 4,50 eurosta 11 euroon. Hienoinen hinnannousu näkyi myös muissa pakkauksissa. Kyselyyn vastasi 121 tarhaajaa.

Lisää hintakyselyn tuloksista voi lukea joulukuussa ilmestyvästä Mehiläinen-lehdestä ja SML:n nettisivulta http://www.mehilaishoitajat.fi/?x118281=4628337 .

 

Tuula Lehtonen lopettaa työt SML:ssa

SML:n tiedottaja ja tutkimuskoordinaattori Tuula Lehtonen lopettaa työt Suomen Mehiläishoitajain Liitossa 17. marraskuuta. Tämän jälkeen Lehtoselle kuuluneissa työasioissa voi ottaa yhteyttä SML:n toimistonumeroon 010 387 4770 tai sml@hunaja.net.

Tuula Lehtonen on työskennellyt liitossa vuodesta 2012. Hänen aihealueinaan ovat olleet mm. pölytyspalvelu ja viestintä.

 

Oksaalihapotus on vuoden tärkein punkintorjuntatyö

Muista tehdä mehiläispesille oksaalihappokäsittely loppuvuoden aikana. Oksaalihappotiputus tai -kaasutus on tarhaajan tehokkain toimi varroaa vastaan. Oksaalihappotorjuntaa tehdessä on tärkeää, että pesä on lopettanut sikiöinnin ennen torjuntaa. Silloin teho on mahdollisimman hyvä. Älä siis hätäile torjunnan kanssa, koska sille on usein oikea aika vasta marras- tai joulukuussa. Paras torjuntalämpötila on 0 °C.

Katso video oksaalihappotiputuksesta YouTubesta https://www.youtube.com/watch?v=lUOGlK7Nc5I .

 

Talvipäivät pidetään Lahdessa 27.-28.1.2018

SML:n Talvipäivät pidetään Lahdessa 27.-28.1.2018. Talvipäiville tulee luennoimaan mm. itävaltalainen tarhaaja Josef Stich, joka kertoo maansa mehiläistarhauksesta ja omasta luomutarhauksestaan. Lauantaina 27.1. julkistetaan myös Vuoden Mehiläistarhaaja 2018.

Tarkka ohjelma ja ilmoittautumisohjeet julkaistaan joulukuun Mehiläinen-lehdessä (6/2017). Tiedot tulevat joulukuun alussa myös sivuille www.mehilaishoitajat.fi/tapahtumat/talvipaivat/.

 

Ystävällisin terveisin,

SML:n toimiston väki
www.mehilaishoitajat.fi
sml@hunaja.net
010 387 4770                            

 

Kategooriad:

Hintakysely: Hunajan hinta nousussa

SML - 15. november 2017 - 12:00

SML:n syksyllä tekemän hintakyselyn mukaan 450 gramman hunajapurkki maksaa keskimäärin 6,94 euroa. Viime vuodesta purkille on tullut siis 0,65 euroa lisää hintaa. Hunajan hinta kuitenkin vaihtelee melkoisesti.

SML:n hintakyselyn vastaajista 72 prosenttia käyttää 450 gramman peruspurkkia. Keskihinnaksi tälle purkille tuli 6,94 euroa, joten keskikilohinta oli 15,42 euroa. Purkin hinta kuitenkin vaihtelee todella paljon: 4,50 eurosta 11 euroon.

Toiseksi tavallisin purkkikoko kyselyssä oli 500 grammaa. Sen hintahaitari oli 5–12 euroa ja keskihinta 8,24 euroa eli 0,66 euroa enemmän kuin viime vuonna. Puolen kilon purkissa hunajan keskikilohinta oli yli euron kalliimpi kuin 450 gramman purkissa: 16,48 euroa. Sitä saattaa selittää se, että puolen kilon purkit ovat usein lasia ja siten kalliimpia kuin 450 gramman muovipurkit.

Myytäessä hunajaa kotoa kiloittain asiakkaan omaan astiaan keskihinta oli 11,38 euroa. Muualla myytäessä kilon hunajapurkki maksoi keskimäärin 14,69 euroa. Kauppoihin myytäessä purkitetun hunajan kilohinta oli 10,48, joten sen hinta on noussut 1,11 euroa viime vuodesta.

Pienet pakkaukset – parempi hinta

Yleisesti ottaen pienistä pakkauksista tohditaan pyytää kalliimpaa kilohintaa – toki pienet pakkaukset vaativat myös enemmän työtä ja nielevät pakkauskuluja. Esimerkiksi 250 gramman lasipurkin hinta liikkui 4 ja 10 euron välillä. Purkin keskihinta oli 5,25 € ja hunajan kilohinta 21 euroa.

Tavallinen myyntipakkaus on myös 350 gramman puristepullo. Sen hinta oli 4,50–8 euroa. Puristepullon keskihinta oli 6,48 euroa, joten kilohinnaksi tuli 18,51 euroa.

Kyselyssä tuli hyvin esiin hunajapakkausten kirjo. Pakkaukset vaihtelivat 50 gramman minipurkista (2,50 euroa) kilon sankoon (11–20 €). Kallein kilohinta oli 150 gramman purkissa myytävällä lajihunajalla (10 €) sekä 140 gramman brändätyllä lahjapakkauksella (8 €). Laadukas, hyvin markkinoitu hunaja käy siis kaupaksi myös 66,67 euron kilohinnalla.

Vuoden 2016 heikko sato näkyi varastoissa

Vastauksissa näkyi vuoden 2016 heikko hunajasato: 87 prosenttia vastaajista totesi, ettei heillä ollut toukokuussa 2017 varastossa yhtään hunajaa. Viimevuotisesta sadosta kymmenesosa oli tallessa 7 prosentilla vastaajista ja yli puolet kahdella vastaajalla.

Hyvin moni uskoi myyvänsä satonsa myös tänä vuonna loppuun ennen seuraavaa satokautta. Vastauksissa toistuikin, että kotimaisen hunajan kysyntä ylittää selvästi tarjonnan.

Kysely toteutettiin SML:n nettisivuilla syys-lokakuussa 2017. Kyselyyn vastasi 121 tarhaajaa.

Kategooriad:

Parvekeomenat säilöön

Hunajalla höystettyä - 10. november 2017 - 9:08
Omenavuosi ei tainnut kotipuutarhoissa olla kovin kummoinen, mutta niin vain meillekin silti lahjoitettiin ilahduttavan iso pahvilaatikollinen omenoita. Ne päätyivät säilöön parvekkeelle, mistä niitä on herkuteltu kymmenen omenan päivävauhtia. Nyt parhaat alkaa kuitenkin olla syöty ja on aika ottaa loput muulla tapaa hyötykäyttöön

Osan omenoista soseutan ja pakastan soseen pienissä erissä. Hunaja sopii omenasoseen makeuttamiseen ja maustamiseen mainiosti. Osan omenista kuivaan, ja siihenkin käytän mausteeksi hunajaa. Laitan omat jatkojalostusohjeeni tähän alle, jos jollain muullakin sattuu vielä olemaan parvekeomenia.


Omenasose
Taikinakulhollinen omenoita
2,5 dl vettä
0,5–1 dl hunajaa
Hiukan vaniljasokeria tai kanelia
Tilkka sitruunamehua, mikäli omenat ovat hapottomia

Itse valmistan soseen siten, että kuorin omenat ennen pilkkomista. Työlästä, kieltämättä, mutta hyvää radio-ohjelmaa kuunnellessa sujuu mukavasti. Jos perheessä ei ole sihtisuita ja käytössä on kunnon soseutin, kuorimisen voi jättää väliin.
    Reilun kokoiset omenanpalat kiehautetaan vähässä vedessä, jolloin ne pehmiävät. Kannattaa pyöritellä omenalohkoja kattilassa, jotta kaikki kypsyvät nopeasti. Itse kaadan tämän jälkeen keitinveden mukiin ja juoda hörppään pois, sillä keitinvesi vie minusta turhaan soseesta makua.
    Pehmenneet omenat soseutetaan ja sose makeutetaan hunajalla ja maustetaan syöjien toiveiden mukaan vaikkapa vaniljasokerilla, kanelilla tai sitruunamehulla.



















Kuivatut omenat
Omenia
3 rkl sitruunamehua
3 rkl hunajaa
2 dl vettä

Kaada astiaan hiukan vettä, sitruunamehua ja pari lusikallista hunajaa. Poista omenaporalla omenoista kodat. Mikäli et omista omenaporaa, leikkaa omenat vain siivuiksi ja napauta siemenet pois.
   Kasta siivut heti sitruuna-hunajamehuun tai jätä ne vaikkapa hetkeksi maustumaan siihen. Sitruunan pitäisi estää omenaa tummumasta, mutta minun omenani eivät kyllä sitä hevin usko. Itse käytän sitruuna-hunajamehua enemmänkin mausteena.
   Kuivaa omenat joko kuivurissa tai uunissa 50 asteessa. Omenat voi laittaa uuniin suoraan ritilälle ja uuninluukun pikkulusikan avulla hiukan raolleen, jotta kosteus pääsee uunista ulos. Omenat ovat valmiita, kun ne ovat nahkeansitkeitä. Minun omenoillani siihen meni kolmisen tuntia.
   Olen kuivannut omenoita myös pujottamalla siivuja ompelulankaan ja lasten helmiä tasaisin välein niiden välille, jotta siivut eivät liimaudu yhteen. Omenalangan olen ripustanut keittiön verhotankoon (pyyhkäistyäni ensin tangosta pölyt). Ikkunalla omenat kuivuivat neljässä päivässä.
   
Säilytä kuivattuja omenoita ilmavasti esimerkiksi paperipusseissa tai kannellisissa lasipurkeissa. Kuivatut omenat ovat hauska tuliainen tai vaikkapa joululahja. Ilahtuisin!

EML auliige on Aado Oherd

Eesti Mesinike Liit - 6. november 2017 - 21:36
4.novembril 2017 toimunud mesinike sügispäevadel ja EML 25.sünnipäeva tähistamisel tunnustati auliikme vääriliseks tuntud veterinaararst ja mesinik Aado Oherd. … Loe edasi >>
Kategooriad:

Mesinikud soovivad valitsuse tuge

Eesti Mesinike Liit - 6. november 2017 - 8:07
Maailmas on mesilaste kui tolmeldajate probleem aina teravam, inimkond aina kasvab ja toitu on vaja üha rohkem. See tähendab, et on vaja ka paremat tolmeldamist. Teisest küljest paljudes maades kipub … Loe edasi >>
Kategooriad:

Mesilasemad 2018 hooajaks

Janek Saarepuu (alfa) päevik - 5. november 2017 - 9:30

2018 mesindushooaja mesilasemade ettetellimine on avatud. Praeguseks on maili teel ette ära tellitud umbes 20% emadest. Tellimust saab teha siin.

Plaanis on paljundada 6 liini. Olen liinid jaotanud värvidega. Punane on kõige pikema ajalooga, edasi sinine, roheline, kollane, oranž ja hõbedane.

Punane liin on pärit Soome materjalist. Põhjus miks ta aretusse sattus oli lest, pigem selle puudumine. Pärast meevõttu tõrjet tehes kukkus selle liini perel alla väga vähe lesta ning teisel tõrjel hilis- sügisel veel vähem. Tegemist oli vana mesilasperega, mitte sülemlenud. See näitajaga sobis ta hästi. Varroalesta arvukus on seotud peamiselt mesilaste vargusega. Mida tihedamalt nad omavahel läbi käivad seda rohkem lesti laiali jaotavad. Punase liini pered on väga vagurad ja püsivad hästi kärjel. Sel aastal oli sülemlemist suhteliselt vähe, rohkem kui 2016 hooajal. Kuid just üks vaba paarunud punase liini ema pere sülemles täiesti tühjaks. Nii tühjaks sülemlenud pere pole ma kunagi näinud. Süü lasub ainult mesinikul endal, 2 nädalat ei külastatud mesilaspere. Vahel jääb mõni pere kahe silmavahele. Tarru jäi noore emaga umbes 4 raami mesilasi. Sülemlemistung kandub edasi geenidega, ju nad said need geenid topelt koguses. Punase liini peamine eelis paistabki olevat nende rahulikkus ja hea talvitumine. Hea arenguga, kuppe teevad kui mesinik neile tööd ei anna. Küll aga kannatavad nad hästi kuppude murdmist. Kui kupud murda ja perele tööd anda siis loobuvad nad sülemlemisest. Praegu on nad mu lemmik mesilased oma rahulikkuse tõttu. Punase liini pered vahetavad mesilasemasid nende kolmandal eluaastal salaja. Vana mesilasema saadetakse pensionile, ta elab tarus järgmise aasta suveni. Kui mai kuus võib leida eelmisel suvel vahetatud vana mesilasema siis jaanipäeva paiku teda enam ei leia. On korra juhtunud, et vana ema elas koos noore mesilasemaga poolteist aastat. Punase liini kaks ema.

Punase liini mesilasema 2015 mesindushooajal

Hõbedase liini tekitasin alles 2017 hooajal. Algema, saarel paarunud,  pere paistis kolmandat aastat eriliselt silma. Paar väga olulist omadust oli sellel perel. Rahulik ja pikk talvitumine, sülemlemiskainus, perega töötamisel ei olnud vaja suitsikut ja korjamine, mis on kaudselt seotud ka pere arenguga. Nad lihtsalt lendasid, ei midagi erilist, tarru vaadates kaanetatud mee hulk aina kasvas. Tugevad pered korjavad alati hästi kui on mida korjata. Kodu grupis ei olnud teist aastat head korjet. Mee koguse järgi eristusid mesilaspered väga hästi, mõned paistsid eriliselt silma. Väga oluline kriteerium oli valikul mesilasema viljakus ja eluiga. Enamasti mesilased vahetavad teisel aastal emad välja kuid seda ema hakati vahetama tema 4 eluaasta alguses, võimalik et ta on praegugi veel oma tarus pensionil. Kevadine areng ei ole väga kiire. Talvitunud tugev pere hakkas kiirest arenema alles mais. See võib olla seotud vana mesilasemaga. Hõbedase liini algema 2017

Hõbedase liini 3 aastase mesilasema haue 19.05.2017

 

Roheline liin on pärit Soome algemast. Neile meeldib palju sildu ehitada, eriti kile alla. Õnneks mitte kärgede vahele.  Hästi korjavad ja varastavad. Kui mesilas on nõrku peresid  ja keegi neid röövib, siis kindlasti on röövlid seotud mõne rohelise liini perega. Plussideks on rahulikkus ja hea korjamine. Kuppe oskavad ehitada kui mesinik pole hoolas. Talvitumine on kõigil liinidel hea, ilma selleta neid enam ei valitaks aretusse. Roheline liin on kõige hele kollaste mesilastega. Nemad kipuvad emasid vahetama nende teisel eluaastal. Lepivad samuti kahe emaga. Sellel liinil esineb samuti palju plaathauet. Rohelise liini ema kärjel.

Sinise liini mesilasema 2017 mesindushooajal

Sinine liin on Itaalia päritolu, nemad on iseloomuga. Olenevalt ilmast, on vaja kaitsevõrku. Meevõtul kohe kindlasti. Nii sama nad mett ära ei anna! Laiendamisel ja suvel korje ajal nad mesinikule tähelepanu ei pööra. Nad on head korjajad ja tõenäoliselt ka varastajad. Selles viimases jäävad nad alla rohelisele liinile. Nende peamine pluss ongi, nad on korje mesilased kui mesinik on olnud hoolas ja kõik tööd õige aegselt ära teinud. Vajavad väga palju ruumi pesas ja mee korpustes. Esineb kõige rohkem plaathauet.

Oranži liini on mesilas suhteliselt vähe. Nad on kaudselt suguluses punase liiniga. Aretuse käigus on neile tekkinud iseloom. Vajavad suitsikut läbivaatusel. Üldiselt on mul peaaegu alati mesilaste juures suitsik kaasas. Kile ära tõmbamine paistab neid ärritavat, pärast seda tegevust enam suitsu ei vaja.

Kollane liin on aretatud Rootsist pärit mesilasemast. Praegu ei ole väga palju mesilasi sellest liinist. Algema on pärit 2013 mesindushoojast. Esialgu paistab et, omadused on lähedased rohelisele liinile. Eristuvad, täiesti sülemlemiskained ja väga vagurad. Ükski vabapaarunud ega F0 ei läinud sülemlema. F0 on saarel paarunud või KS. 2018 hooajal on plaanis neid rohkem paljundada. Kõik algemad keda paljundatakse on pärit saarelt või kunstlikust seemendusest.

Kollase liini mesilasema 2017 mesindushooajal

Sügis

Janek Saarepuu (alfa) päevik - 4. november 2017 - 18:20

Mesindushooaeg on põhimõtteliselt läbi. Kokkuvõtteks oli natuke alla keskmise aasta. Nii mesilasemade kui mee korje osas.
Uuele mesindushooajale on alus pandud juba augustis. Mesilased kes olid tarudes augustis, neil on vaja elada järgmise aasta maini. Kõige olulisem tegur heaks talvitumiseks on ilm. Parim talvitumine tuleb kui ilm püsib natuke üle 0 kraadi pluss poolel. Teine tegur on varroalest. Iga lest toitub päevas kümneid kordi mesilastel. Iga toidukord on uus hammustus mis lühendab mesilaste eluiga.
Pärast meevõttu esimene lestatõrje ei anna kuigi häid tulemusi kuna mesilaspere tegeleb haudme kasvatusega. Väga oluline on teha teine tõrje. Enamus mesinike teeb seda oktoobri lõpus, novembri alguses. Oma mesilas tegelen praegu lesta tõrjega tilgutamise teel. Lesti on keskmiselt, pigem mõnes grupis on palju ja teises pole peaaegu midagi.
Teen alati pärast meevõttu lesta tõrjet, leidsin ikkagi mõned tühjad tarud kus mesilasi enam polnud. Taru oli ilusti kaanetatud sööta täis kuid mesilasi kes seda taru peaks asustama pole kärgedel ega taru põhjal. Isegi hukkunud  mesilasema pole võimalik leida. See kõik näitab et, ma ei ole suutnud hakkama saada esimese tõrjega mis peaks tagama terved ja tugevad mesilased talvitumiseks. Olen harjunud, et mu pered talvituvad 2 kahes korpuses, sel aastal on selliseid peresid üsna vähe. Umbes 25% peredest.  Nüüd soojemate ilmadega püüan lõpetada teise lesta tõrje, teha ühe pere mesilasemale kes mul ootab puuris juba üle nädala ning võrgutada tarud nugiste, rähnide ja tihaste kaitseks. Kui talv tuleb sooja poolne ei ole mesilasperede hukkumist ette näha. Külma talve puhul ei saa millegi kindel olla.

 

Aasta Mesinik 2017

Eesti Mesinike Liit - 4. november 2017 - 17:33
Aastast 1998 algas EMLi ajaloos periood, mis kestab järjekindlalt siiani. Igal aastal mesinike sügiseste teabepäevade ajal valime AASTA MESINIKU.   Eelnevate Aasta Mesinikega saab tutvuda meie kodulehel. Käesoleva aasta kandidaadid … Loe edasi >>
Kategooriad:

Aasta Mesiniku SMS-hääletuse juhend

Eesti Mesinike Liit - 3. november 2017 - 12:00
Hääletamiseks saada sõnum numbrile (+372)59120195 Sõnumisse kirjuta AINULT Sinu meelepärase kandidaadi number. Sõnumi saatmine maksab Sinu paketipõhise hinna. Ühelt ja samalt telefoninumbrilt korduvalt saadetud hääled ei lähe arvesse! Jüri Rebane … Loe edasi >>
Kategooriad:

Hyvää kannattaa odottaa

Hunajalla höystettyä - 2. november 2017 - 10:45

Vain yli 1-vuotiaille. Tuosta lauseesta tuli hunajapurkkien pakollinen pakkausmerkintä kymmenisen vuotta sitten. Tuolloin selvisi, että suomalainen hunaja saattaa sisältää Clostridium botulinum -bakteerin itiöitä. Niitä tavataan yleisesti ympäristössä, esimerkiksi maaperässä, vesistöjen pohjalietteessä ja pölyssä. Itiöitä saattaakin löytyä vaikkapa kaloista, yrteistä ja vihanneksista.

Itiöt eivät ole vaaraksi terveille aikuisille eivätkä lapsille, joiden suoliston bakteerikasvusto on jo kehittynyt. Sen sijaan vauvojen suolistossa itiöt saattavat kehittyä eläviksi bakteereiksi ja aiheuttaa tietynlaisen ruokamyrkytyksen, imeväisbotulismin. Istukan tai äidinmaidon kautta itiöt eivät siirry, joten odottava tai imettävä äiti voi nauttia hunajasta hyvillä mielin.

C. botulinum -bakteerin itiöt tuhoutuvat, kun ruokaa kypsennetään 120 asteessa neljän minuutin ajan, ja riski sairastua pienenee huomattavasti, kun ruokaa kuumennetaan vähintään 80 asteessa 10 minuuttia. Riittävästi kypsennettyä ruokaa, kuten vaikkapa sämpylöitä tai hunajalla maustettua uunikalaa, voikin tarjota myös alle yksivuotiaalle. Valitettavasti itiöitä ei ole mahdollista hävittää ennen hunajan pakkaamista. Tarvittava kuumennus muuttaisi hunajan rakennetta ja heikentäisi merkittävästi sen laatua. Samalla siis menetettäisiin hunajan hyvät ominaisuudet.

Suomessa hunaja ei ole aiheuttanut botulismia, ja ylipäätään tautiin sairastuminen on erittäin harvinaista. Viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana näin on käynyt Eviran mukaan Suomessa kolmesti. Tartunnat on jäljitetty liian lämpimässä säilytettyyn, vakuumipakattuun savukalaan ja mätiin sekä oliivisäilykkeisiin. Monet muut ruoka-aineet ovatkin botulismin kannalta riskialttiimpia kuin hunaja.

C. botulinumin itiöt päätyvät hunajaan yleensä maaperästä mehiläisiin tarttuvan pölyn mukana. Eniten itiöitä on löydetty hunajista, jotka on tuotettu hyvin pölyisillä alueilla, kuten tietyissä osissa Etelä-Amerikkaa ja Yhdysvaltain lounaisosissa. Suomessa itiöitä on löydetty vain harvoista hunajista ja varsin vähäisiä määriä.

Mehiläispesissä itiöt kertyvät kennoja peittävään vahaan. Itiöistä osa häviääkin vuosittain samalla, kun pesien vahakakkuja sulatetaan ja valetaan uudelleen. Itiöiden määrää vähentää myös linkoomon puhtaus ja muu hygienia, jolla vähennetään tiloihin kulkeutuvaa pölyä. Isoja määriä hunajaa tuottavilla mehiläistarhaajilla onkin tarkat säädökset linkoomotilojen hygieniasta.

Koska C. botulinumin itiöitä on Suomen maaperässä yleisesti, millään varotoimilla ei ole mahdollista tuottaa varmasti täysin itiötöntä hunajaa. Siksi ihanasta hunajasta saa nauttia vasta yksivuotiaana. Mutta hyväähän kannattaa odottaa.

Kuva: Tarja Ollikka

SML esitti maa- ja metsätalousministeri Jari Lepälle mehiläistalouden määrärahan korotusta

SML - 31. oktoober 2017 - 12:00

Suomen Mehiläishoitajain liitto SML ry:n delegaatio vieraili perjantaina 27.10 maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän luona. SML esitti mm. mehiläistalouden määrärahan korotusta pesätuen muodossa ja vahinkokarhujen pyynnin tehostamista lupien kohdistamisella ja vahinkokarhujen putkipyynnillä.

Suomen Mehiläishoitajain Liitto SML ry esitti maa- ja metsätalousministeri Jari Lepälle, että valtion tulo- ja menoarviossa mehiläistalouden pesäkohtaiseen tukeen varattua määrärahaa korotetaan. ”Tuki on laskenut viime vuosina, kun tuen piirissä oleva pesämäärä on kasvanut. Suomen tuotantokustannukset ovat omaa luokkaansa. Esitämme että tukea nostetaan 100 000 euroa”, puheenjohtaja Janne Leimi perusteli SML:n esitystä.

Ministeriö pitikin esitystä asiallisena. ”Esitys hyvin perusteltu. Mehiläisala nähdään meillä hyvänä, eikä meidän puolelta nähdä estettä korotukselle”, maatalousylitarkastaja Mika Survonen kertoi. Asia on ajankohtainen, koska ensi vuoden kansallisista tuista neuvotellaan pian.

Myös alaa koskeva karhuongelma kiinnosti ja puhututti tapaamisessa. SML esitteli tapahtuneita karhuvahinkoja ja osapuolet olivat samaa mieltä siitä, että ongelmakarhut pitäisi saada poistettua tehokkaasti, jotta vahinkojen määrä putoaisi. SML esitti, vahinkoperusteinen karhun kaatolupa voitaisiin toteuttaa putkipyynnin avulla. Putki hankitaan ja testataan yhteistyöhankkeena Suomen Riistakeskuksen kanssa, ja hanke rahoitetaan petoeläinvahinkojen ehkäisyyn varatusta määrärahasta. SML esitti ministeri Lepälle myös, että karhukannan hoitosuunnitelmaa toteutettaessa huomioidaan, että kannanhoidolliset kaatoluvat kohdistetaan ensisijaisesti alueille, joilla esiintyy mehiläisvahinkoja tai asutuksen lähettyvillä toistuvasti liikkuvia yksilöitä. Ministeri lupasi, että karhuongelmaa tutkitaan ja selvitetään, missä voisi tehostaa. Ministeriöstä oltiin samaa mieltä, että hunajaan erikoistuneet karhut tulisi saada pois. Tällä hetkellä ensisijainen estokeino on sähköaita.

Tapaamisessa keskusteltiin myös hunajan viennin edistämisestä. Ministeri Leppä kannusti alaa mukaan viennin edistämisohjelmaan. ”Yksin hunajan viennistä ei tule mitään, mutta yhdessä onnistutaan. Viennissä tarvitaan yhteistyötä. Kannustan ehdottomasti.”

Ministeriövierailulla olivat mukana SML:n puheenjohtaja Janne Leimi, nykyinen toiminnanjohtaja Heikki Vartiainen, mehiläishoidon neuvoja Maritta Martikkala, tuleva toiminnanjohtaja ja johtokunnan jäsen Stanislav Jas sekä tiedottaja Tuula Lehtonen.

Lisätietoja:

Toiminnanjohtaja Heikki Vartiainen, 044 506 3200, heikki.vartiainen@hunaja.net

Kategooriad:
Syndicate content