Uudiseid mujalt

For a Hotel Beekeeper, Honey Is Just the Beginning

NYT - 24. mai 2017 - 14:00
Noel Patterson educates guests at the Miraval Resort & Spa in Tucson on the importance of bees, leads tastings and encourages backyard hives.

Talendijaht

Tallinna Mesinike Selts - 23. mai 2017 - 18:07

Tallinna Mesinike Selts korraldab oma liikmete ja muude vabade ilmakodanike hulgas välja talendijahi!

Oled sa hea kujundaja ning saad aidata TMS logo, bannerite, infotahvlite, kuulutuste ja/või muu kujundamisel? Anna endast teada!
Oled sa tugev vene, saksa või soome keeles ning suudad aidata koostada TMS tekstide (seltsi ajalugu, infotahvlid jms) tõlkeid? Anna endast teada!
Oled sa aktiivne ja hea suhtleja või kasvõi omad aega ja tahtmist teha asju ning sa saad aidata TMS esindamist üritustel, hooldada linnamesilat, teha kõike muud selleks, et mesindust edasi viia? Anna endast teada!
Oled hea väljendusoskusega ja saad aidata uudiste ja pressiteadete koostamisega? Anna endast teada!
Tahad lihtsalt aidata aga ei tea, kuidas? Anna ennast teada!

Me vajame sind!

Auhinnaks tänu, kuulsus ja au.

Ülemaailmne mesilase päev

Tallinna Mesinike Selts - 22. mai 2017 - 10:29

TMS paigaldas 20.05.2017 ülemaailmse mesilase päeva raames Tallinna Loomaaeda mesitaru juurde seadmed Youtube otseeetri edastamiseks mesitaru eest (salvestus). Kõigil soovijatel oli võimalus interneti vahendusel jälgida mesilaste toimetamist reaalajas.

TMS tänab abi eest sündmuse korraldamisel EKMÜ liiget Tago Holstingut.

Why Honeybees Are Good at Grooming (It’s All in the Hair)

NYT - 15. mai 2017 - 18:01
Researchers at Georgia Tech found that a bee could shed about 15,000 pollen grains in two minutes as it brushed itself clean.

How Bees Freshen Up

NYT - 15. mai 2017 - 18:00
Research shows how honeybees use their hairy legs to clear pollen from their hairy eyes.

Vastaa COLOSS-talvitappiokyselyyn!

SML - 15. mai 2017 - 18:00
  • Vastaa viimeistään 15.6.
  • Täytä lomake loppuun saakka, muuten vastaukset eivät tallennu
  • Paina lopuksi lähetä

Mehiläishoitajille tarkoitettu COLOSS-talvitappiokysely on jälleen auki. Kaikkia tarhaajia pesämäärästä ja pesien selviytymisestä riippumatta pyydetään vastaamaan kyselyyn, jotta saadaan kattavaa tietoa menneen talven pesätappioista ja niiden syistä. Kyselyn viimeinen vastauspäivä on 15.6.

Vastaa talvitappiokyselyyn huolimatta siitä oletko pieni tai suuri tarhaaja tai selvisikö pesäsi hyvin tai huonosti talven yli. SML ja kansainväliset mehiläistutkijat saavat vastauksista tärkeää tietoa mehiläisten selviämisestä.

Euroopassa ja Yhdysvalloissa on havaittu viimeisen kymmenen vuoden hyvin suuria  talvitappioita, mutta niiden perimmäisiä syitä ei ole saatu selville. Vuonna 2008 aloitettiin COLOSS-verkoston (Prevention of honey bee COlony LOSSes) toiminta, jotta eri maiden tiedot saadaan kerättyä vertailukelpoisella tavalla. Yhteistoiminnalla saadaan paremmat mahdollisuudet pesätappioiden syiden selvittämiseen.

Yksi COLOSS ryhmistä on keskittynyt pesätappiokyselyn kehittämiseen. Toivomme että vastaat kyselyyn, jotta sinunkin kokemuksesi kartuttavat tietoa siitä, mikä vaikuttaa mehiläisiimme.

Suuresta vastausmäärästä voidaan laskea talvitappioden eroja mm. erilaisilla varroatorjunnoilla, hoitotavoilla tai tarhausalueilla.

Lue kysymykset huolellisesti ja vastaa kaikkiin johon voit. HUOM! VASTAA LOPPUUN SAAKKA. Vain loppuun asti tehtyjen vastausten tiedot tallentuvat.

Kenenkään tarhaajan yksittäisiä tietoja ei luovuteta eteenpäin tietojesi suojaamiseksi.

Kokoamme tulokset yhteen aikanaan mehiläistarhaajien tietoon Mehiläinen-lehteen ja nettiin.

Vastaa COLOSS-kyselyyn täältä

COLOSS på svenska

Kategooriad:

TMS mesilad

Tallinna Mesinike Selts - 15. mai 2017 - 10:13

13.05.2017: Täna sai stardipaugu koostöös Tallinna Keskkonnaametiga ettevalmistatud projekt „Tarud linnapildis“. Esimesed 2 taru paigutati huvilistele vaatamiseks Kadrioru parki Jaapani aia lähedusse. Tarud koos oma hästi koolitatud mesimummidega viis kohale Tallinna Mesinike Seltsi juhataja Erki Naumanis. Lähipäevil on plaanis viia üks taru linnarahvale uudistamiseks veel Pääsküla raba äärde. Et ka hästi koolitatud mesilased liigset häirimist ei armasta, on tarude juurde paigutatud hoiatustahvlid.

TMS mesilate info hakkab edaspidi olema kättesaadav linnamesi.ee lehelt TMS mesilad

Sivutoimisen tarhaajan kauhea ongelma

Lauri Ruottinen - 13. mai 2017 - 16:57
Vuoden normaali työaika on noin 2000 työtuntia. Yrittäjillä ja tulosvastuussa olevilla henkilöillä tämä voi lähes kaksinkertaistua.
Sivutoimiset tarhaajat ovat kaikkein tiukimmassa asemassa ajankäytön osalta. Tarhauksen aika otetaan lomista, illoista ja viikonlopuista. Viiden viikon loma kuuden työpäivän viikkoina on 30 työpäivää eli 10 tunnin työpäivinä 300 tuntia, puolet viikonlopuista on 50 päivää eli 500 tuntia ja joka toinen arki-ilta on 4 tunnin iltatöinä 100 päivää ja tekee yhteensä 400 tuntia. Näin sivutoimisen tarhaajan työtuntimäärän yläraja hipoo karkeasti 1000 - 1200 tuntia vuodessa. Tämän lisäksi joka toinen arki-ilta ja viikonloppu vietetään muuta laatuaikaa
Yhden mehiläispesän hoitoaika on lyhimmillään 2 - 3 tuntia. Valmistelut, hunajan linkous ja käsittely ottaa tuotantotavasta riippuen tunnista kahteen pesää kohden. Sivutoiminen tarhaaja voi yksin omana työnä parhaimmillaan (vai pahimmillaan) hoitaa 200 - 350 mehiläispesää. Kuinkahan kauan oma ja läheisten hyvinvointi tällaista tahtia mahtaakaan kestää?
Eihän tämä näin yksinkertaista ole, sillä koko toimintaa rajoittavat työhuiput ja niistä selviäminen. Työhuiput kohdistuvat ensimmäisiin laajennuksiin ja parveilun tarkkailuun alkukesästä ja sadonkorjuuseen, punkintorjuntaan ja ruokinnan aloittamiseen loppukesästä.
Työhuippuja voi tasata talvella tehtävien valmistelujen avulla. Yksinkertainenkin tavaralista auttaa tekemään tilaukset ajoissa ja helpotta netissä tai puhelimessa roikkumista kiireisimpään aikaan. Pahinta on, jos hommat jumittavat tarvikkeiden puutteen takia.
Kakuston järjestäminen valmiiseen käyttöjärjestykseen helpottaa ruuhkaa. Pohjukekehien tai muovikehien valmistelu ja varastointi ennen hoitokauden alkua oikeaan järjestykseen antaa lisäaikaa muihin töihin.
Mehiläistarhauksessa on alettu käyttämään myös palkattua kausityövoimaa. Isommissa yrityksissä on myös ympärivuotisia työpaikkoja. Työtehtävät vaihtuvat hoitokaudella mehiläishoitotöihin ja muuna aikana muiksi alan töiksi. Enimmillään yhdessä alan yrityksessä työskentelee noin kolmisenkymmentä kausityöntekijää. Ei tosin mehiläisten hoidon parissa, vaan hunajan myyntitehtävissä.
Kausityövoiman käyttöä hidastaa muutama perusteellinen virhearviointi. Ajatellaan, että kukaan muu ei voi tehdä kyseistä työtä, kuin tarhaaja. Kuvitellaan, että sopivalta etäisyydeltä ei löydy osaavia ihmisiä. Luullaan, että palkkakustannukset nousevat taivaallisiksi ja palkanmaksu on avaruustiedettä, johon tavallinen tarhaaja ei kykene.
Opiskelijat pystyvät tekemään mitä moninaisimpia mehiläishoidon vaihetöitä varsin lyhyen, mutta ammattitaitoisen työhön perehdyttämisen jälkeen. Kehien kokoaminen, langoitus ja vahoitus ovat tällaisia töitä. Naulapyssyä voit halutessasi käyttää itse. Kaluston huolto ja desinfionti onnistuvat opiskelijoilta mainiosti. Hunajan linkous on selkä tehtävä, josta nuori opiskelija suoriutuu erinomaisesti. Parituspesien huolto ja käyttökuntoon laitto ja toukansiirrot sujuvat ripeästi. Tavaran siirtäminen ja laatikoden kantaminen paikasta toiseen on yksi riskin kesäduunarin leipälajeista. Tässä vain muutamia esimerkkejä siitä, miten hommat sujuvat.
Jos työn puitteet eivät ole sellaiset, että kausiduunari ei voi tehdä osoitettuja töitä, on se vakava puute työn järjestelyissä myös oman tekemisesi kannalta. Jos et osaa ohjeistaa ja perehdyttää työntekijää töihin, voit unohtaa työntekijöiden palkkaushaaveet ja yrittää purkaa työvuortasi alihankinnan kautta.     
Työsuoritusten ja materiaalien alihankinta yleistyy mehiläistarhauksessa ja se on selvä merkki alan rationaalisuuden lisääntymisestä ja erikoistumisesta. Kaikki eivät tee enää kaikkea vaan myös mehiläistalous segmentoituu eri osaamis- ja tuotantoalueille. Tämä on erittäin hyvä asia ja mahdollistaa alan seuraavan kehitysaskeleen kohti suurempaa taloudellista merkitystä. Alan sisällä syntyy uusia liiketoimintamahdollisuuksia, liikesuhteita ja myös työpaikkoja. Mehiläistarhausyritysten tehokkuus kasvaa erikoistumisen myötä ja tuotantovolyymit riittävät tulevaisuudessa myös kansainväliseen liiketoimintaan. Samalla yrityksissä oleva osaaminen syvenee ja kilpailukyky paranee. Erikoistuminen tulee olemaan mehiläistalouden merkittävin muutos lähitulevaisuudessa.
Sivutoimisen tarhaajan kauheaan ongelmaan eli ajan puutteeseen on ainakin kaksi ratkaisua: joko alkaa vain harrastamaan mehiläishoitoa tai siirtyä kokopäiväiseksi mehiläishoitajaksi.

Mehiläisiä juhlitaan lauantaina 20.5.

SML - 12. mai 2017 - 12:00

Kansainvälistä Maailman Mehiläispäivää vietetään lauantaina 20.5.2017. Eri puolilla Suomea järjestetään Mehiläisaiheisia tapahtumia ja avointen mehiläispesien päivää lauantaina ja muina päivinä. Katso listalta sinulle sopiva tapahtuma ja osallistu! Tiedossa on mm. hyönteishotellien tekoa ja hunajaisia maistatustilaisuuksia! Listaa päivitetään koko ajan, eli seuraa ajankohtaisia tapahtumia täältä tai Tapahtumat-sivuilta.

Maailman mehiläispäivän tapahtumia

Maailman Mehiläispäivä Akaassa (19.-20.5.)

Metiäisen Kotitila (Hyvinkää) (20.5.2017 klo 09:00)

Villiinny keväästä -tapahtuma Seitsemisen kansallispuistossa (hyönteishotellien valmistusta) (20.5.2017 klo 09:00)

Maailman mehiläispäivä (Kupittaa) (20.5.2017 klo 10:00)

Maailman Mehiläispäivä Espoon Plantagenissa (20.5.2017 klo 10:00)

Maailman mehiläispäivä kahvila Friseessä Saarijärvellä (20.5.2017 klo 10:00)

Maailman Mehiläispäivä (Kuopio, Puijo) (20.5.2017 klo 11:00)

Maailman mehiläispäivä Tammirauman mehiläistilalla (Poikko) (20.5.2017 klo 11)

Päijät-Hämeen mehiläishoitajien koulutustilaisuus ja vuosikokous (20.5.2017 klo 12:00)

Maailman Mehiläispäivä Rotuaarilla (Oulu) (20.5.2017 klo 12:00)

Maailman Mehiläispäivä Tohmajärvellä (20.5.2017 klo 12:00)

Maailman mehiläispäivän jatkot Hunajattaren tilalla 21.5. - tule tekemään hyönteishotelleja (Lannevesi) (21.5.2017 klo 12:00)

Maailman mehiläispäivällä halutaan muistuttaa mehiläisten tärkeydestä. Mehiläispölytys on välttämätöntä monien kasvien sadon ja siementen tuotannolle.

Suomalaisista viljelykasveista mehiläispölytyksestä hyötyvät mm. omena, rypsi, pensasmustikka, kumina ja herukat. Lisäksi mehiläispölytykseen voidaan omena-, mansikka- ja vadelmaviljelmillä yhdistää biologista harmaahomeen torjuntaa. Samalla se parantaa marjasadon laatua ja säilyvyyttä.

Myös monien luonnonkasvien sato paranee, jos lähistöllä on mehiläispesiä. 

Maailman mehiläispäivänä halutaan muistaa myös luonnonpölyttäjiä! Jos et pääse osallistumaan Maailman mehiläispäivää, valmista vaikkapa hyönteishotelli ja vie se pihaasi tai lähimetsään!

 

Lisätietoja Maailman Mehiläispäivästä:

Tuula Lehtonen, tiedottaja, tutkimuskoordinaattori: 040 506 3202, tuula.lehtonen@hunaja.net

Maailman mehiläispäivän tapahtumat eri puolilla maata

Täältä voit myös ilmoittaa tapahtuman


www.polytys.fi

Kategooriad:

Mesilasperede talvekadude uuring 2016/2017

Eesti Mesinike Liit - 9. mai 2017 - 23:08
Lugupeetud mesinikud! Kutsume teid täitma 2017. aasta küsimustikku COLOSS 2017. See võimaldab meil võrrelda teie vastuseid teiste mesinike omadega. Teie andmete põhjal saame hinnata mesilasperede suremise suhtelist riski ja mesinike otsuste, näiteks varroatoositõrje, mesilasperede rändeleviimise ja kärgede asendamise, vahelisi seoseid. … Loe edasi >>
Kategooriad:

14.05.2017 teabepäeva täiendav teadaanne

Tallinna Mesinike Selts - 9. mai 2017 - 14:58

Tere,
kuna huvi on suurem kui reaalsed võimalused, siis oleme sunnitud edastama ebapopulaarse teadaande:

TMS korraldatavale 14.05.17 õppepäevale ootame rahvast, kes on oma osalemisest teatanud organiseerijale. Vastasel juhul ei ole suure rahvahulga tõttu võimalik teadmisi täisväärtuslikult edasi anda.
Vabandame ebamugavuste pärast.

Mehiläistalouden veturiyritysten jarruvaunut

Lauri Ruottinen - 8. mai 2017 - 15:53
Mehiläistaloudessa on muutamia veturiyrityksiä, joiden yhteenlaskettu liikevaihto on reilut kymmen miljoonaa euroa (tarkemmat lukemat voi tarkistaa julkisista ja muutamalla eurolla ostettavista tilinpäätöstiedoista). Kaikissa näissä yhtä lukuun ottamatta harjoitetaan myös merkittävää mehiläistarhausta ja hunajan tuotantoa. Tietääkseni SAM oy:llä ei ole mehiläistarhausta eikä hunajantuotantoa ainakaan Suomessa.

Tämän lisäksi meillä on ehkäpä noin 80 pelkästään hunajan tuotantoon ja mehiläishoidon muihin palveluihin keskittyvää veturiyritystä, joiden yhteenlaskettu liikevaihto on arvaukseni varassa. Heitän pöytään kuitenkin jotain täysin mielivaltaista. Näiden hunajan tuotanto yhteensä 750 000 kg ja perushinnasta 6,5 €/kg yhteenlaskettu liikevaihto on vähän alle 5 miljoonaa euroa. Tämä porukka pyörittää lingoistaan ulos melkein puolet suomalaisesta hunajasta, vaikka heitä on alle 3 % koko porukasta.

Useimmilla aloilla veturiyrityksiä pyritään eri tavoin tukemaan yhteisin toimenpitein. Tämä ei tarkoita rahallista tukea vaan esimerkiksi yhteistoiminnan kehittämistä, viestinnän synergiaa, tiedon lisäämistä ja ulkoisen kuvan rakentamista asiakkaiden suuntaan. Mehiläistaloudessa meidän veturiyritykset joutuvat säännöllisesti mehiläistarhaajien ja jopa alaa edustavien organisaatioiden sisäisen arvostelun kohteeksi. Monen alan toimijan mielestä näissä yrityksissä on jotain vikaa, vaikka arvostelijalla ei olisi mitään tekemistä arvosteltavien yritysten kanssa. Minusta tässä on kysymyksessä asennevamma, jolle pitäisi tehdä jotain ja äkkiä. Mehiläistalouden junan jarruvaunuista pitäisi saada ruuvattua jarrut auki ja nopeasti. Meillä ei ole pienenä alana varaa tällaiseen hölmöilyyn.

Miten tilanne korjataan? Isommilla työpaikoilla kootaan työilmapiiribarometreja ja kohdistetaan toimenpiteet kipukohtiin ja hyödynnetään positiivista tunnelmaa. Parhaimmillaan syntyy flow, joka työntää kehityksen niin lujaa ylöspäin että se kehitystermejä käyttäen menee katosta läpi. Me tuppaamme – päinvastoin - menemään silloin tällöin lattiasta läpi kellariin! Tästäkin huolimatta mehiläistalous puksuttaa eteenpäin. Tilanne saadaan parantumaan vain hyvin johdetuilla yhteisillä seminaareilla, joissa keskitytään alan liiketoiminnan kehittämiseen. Sallittuja lauseen aloituksia seminaarissa ovat ”joo ja”, ”niin, ja”. Kiellettyihin aloituksiin kuuluvat mm. ”mutta kun” ” muuten, mutta”. 

Ilmoita tapahtumasi Maailman Mehiläispäivään 20.5.

SML - 8. mai 2017 - 12:00

Kansainvälistä Maailman Mehiläispäivää vietetään 20.5.2017. Vielä ehdit ilmoittaatapahtumasi SML:lle, niin markkinoimme sitä alueellisesti ja maanlaajuisesti. SML:lle onkin jo tullut useampia tapahtumia tietoon. Jokainen tarhaaja, puutarhuri tai mehiläishoidon paikallisyhdistys voi järjestää omannäköisensä tapahtuman.

Maailman mehiläispäivällä halutaan muistuttaa mehiläisten tärkeydestä. Mehiläispölytys on välttämätöntä monien kasvien sadon ja siementen tuotannolle.

Suomalaisista viljelykasveista mehiläispölytyksestä hyötyvät mm. omena, rypsi, pensasmustikka, kumina ja herukat. Lisäksi mehiläispölytykseen voidaan omena-, mansikka- ja vadelmaviljelmillä yhdistää biologista harmaahomeen torjuntaa. Samalla se parantaa marjasadon laatua ja säilyvyyttä.

Myös monien luonnonkasvien sato paranee, jos lähistöllä on mehiläispesiä. 

Maailman mehiläispäivänä halutaan muistaa myös luonnonpölyttäjiä!

 

Lisätietoja mehiläispölytyksestä ja pölytyspalvelusta:

Tuula Lehtonen, tiedottaja, tutkimuskoordinaattori: 040 506 3202, tuula.lehtonen@hunaja.net

Maailman mehiläispäivän tapahtumat eri puolilla maata

Täältä voit myös ilmoittaa tapahtuman


www.polytys.fi

Kategooriad:

Mehiläisvahaa syövä vahakoisa hajottaa myös muovia

Hunajalla höystettyä - 5. mai 2017 - 13:30


Vahakoisan toukka - mehiläispesien tuholainen.

Huhtikuun lopulla maailmalla uutisoitiin muovia hajottavasta toukasta. Kuinka mahtavaa olisikaan, jos maailman muoviongelma saataisiin ratkaistua muovia popsivan toukan avulla, joka vieläpä hajottaa muovin biologisesti.
Mutta mitä tekemistä tällä aiheella on mehiläisten kanssa? Taas kerran, mehiläishoidon ansiosta saimme maailmaan tärkeitä uutisia ja toivoa, ja jälleen aivan uudesta näkökulmasta. Evoluutiobiologi Federica Bertocchini havaitsi nimittäin kyseisen toukkailmiön mehiläisharrastuksensa ansiosta. Muovia syövä toukka on vahakoisa. Se on mehiläispesien haitallinen tuholainen, joka syö mehiläisvahaa ja ruokailee mehiläispesän kennostoilla. Kun tutkija Bertocchini puhdisti omien pesiensä kennoja vahakoisan toukista, hän laittoi ne muovipussiin. Jonkin ajan kuluttua pussit olivat täynnä reikiä. Tästähän tutkija innostui! Videon muovia syövistä toukista löydät täältä.

Tarkemmissa tutkimuksissa havaittiin, että toukat syövät muovia 92 milligrammaa 12 tunnissa. Kiinnostavaa on , että toukat todella hajottavat muovia erittämänsä entsyymin avulla. Kyllähän moni eliö voi syödä muovia, mutta ei se silti hajoa ruuansulatuksessa. Vahakoisan ruuansulatus hajottaa muovin polyeteenin. ”Mehiläisvaha on polymeeri, tavallaan luonnollinen muovi, eikä sen kemiallinen rakenne eroa suuresti polyeteenistä”, tutkija kertoi tiedotteessaan. Polyeteeni on käytetyin raaka-aine muovin valmistuksessa. 

Aihe on saanut kiinnostuneen vastaanoton. Mutta se on myös herättänyt pelkoja siitä, että aletaanko nyt levittämään vahakoisan toukkia kaatopaikoille syömään muovia? Ja sieltä toukka leviää kiusamaan mehiläistarhaajia nykyistäkin enemmän? Tälle pelolle tuskin on aihetta. Tutkijat pyrkivät eristämään vahakoisan toukista entsyymin, jolla voidaan mahdollisesti hajottaa polyeteenin kemialliset sidokset. Todella kiinnostavaa! Kunpa joskus pääsisimmekin valtavista muovivuorista eroon.

Mehiläispesille tai vahavarastoihin ei vahakoisia kaivata, koska ne ovat todella haitallisia, voiden tuhota koko vahavaraston mässäillessään vahalla!


Vahakoisa
  • Isovahakoisa eli vahakoisa (Galleria mellonella) on vahakoisien heimon ja pesäkoisien alaheimon perhoslaji, jonka toukat syövät mehiläisvahaa. Ne ovat mehiläistarhauksessa haitallinen joskin yleinen riesa.
  • Hyötykäyttöä näillä vahakoisan toukilla on mm. terraarioeläinten ruokana.
  • Mehiläisvahakakustossa tuho voi olla totaalinen, jos toukat pääsevät jylläämään esimerkiksi vahavarastossa. Kesäisin vahakoisa voi loisia heikossa mehiläispesässä.
  • Onneksi vahakoisa on suhteellisen helppo torjua säilyttämällä varastoaikana vahakakut kylmässä varastossa, jossa lämpötila menee pakkasen puolelle. Lämpimässä varastossa vahakoisa lisääntyy nopeasti.
  • Toukkien entsyymi pystyy hajottamaan mehiläisvahaa ja lisäksi myös polyeteeniä. 
  • Tutkijat haluavat hyödyntää vahakoisasta saatavaa entsyymiä vähentääkseen maailman muoviongelmaa maissa ja merillä.
Vahakoisa on syönyt tuoreen mehiläisvahakakun täysin.






Beevital Hiveclean 0.5l ühistellimus

Tallinna Mesinike Selts - 4. mai 2017 - 13:11

Tallinna Mesinike Selts korraldab Zoovetvarust Beevitali ühistellimuse.

Ühiku (üks 0.5l pudel) hind 17.69 eurot.
Tasumine ettemaksuna

TALLINNA MESINIKE SELTS
konto nr: EE287700771001885922

Ülekande selgitusse märkida soovitav kogus ning oma kontakt.

Samuti palun peale ülekande tegemist saata TMS mailiaadressile teavitus ülekande tegemisest. See on hea selleks, et ma teaksin asja kontrollima hakata, kui laekumist pole arvele saabunud.

Ülekanded palun teha hiljemalt 15. mai hommikupoolikul, et 17.mail oleksid rahad koos ja Zoovetvarule ettemaksuarve alusel maksevalmis.
Kauba toon ära 18.mail.
Kauba kättesaamine:
– TMS teabepäeval kohapeal TTÜ-s
– Tallinna kesklinnas raadiomaja lähistel päevasel ajal, eelnevalt minuga kokkulepitud ajal
– Laagris, eelnevalt minuga kokkulepitud ajal
– Erki käest, eelnevalt Erkiga kokku lepitud ajal ja kohas
– erikokkuleppel minuga veel kuidagi. Erikokkulepped on erandid ja neid ei saa olema palju.
Täiendavatele küsimustele vastan meelsasti. Telefonile ei pruugi saada vastata ajavahemikus 09-18 tööpäeval, sooviksin eelistada suhtlemist peale tööpäeva lõppu. Segased asjad palun eelnevalt selgeks rääkida enne kauba tellimist.
Makstud kaubast sooviks vabaneda hiljemalt juunikuu teabepäeval.
Jaanus
53330907

Tunnistatko mehiläiset ja muut kevään pörisijät

SML - 4. mai 2017 - 12:00

Kevään lämmetessä mehiläiset, kimalaiset, erakkomehiläiset ja muut hyönteiset ovat kömpineet talviteloiltaan. Kun keväinen pörinä vihdoin alkaa, saattaa tuntua, että hyönteisiä on joka paikassa. Mutta tunnistatko, kuka on kuka?

Tähän aikaan vuodesta esimerkiksi eri erakkomehiläislajit saattavat esiintyä runsaina hakiessaan pesäpaikkoja seinien koloista. Ne saattaa sekoittaa tarhamehiläisiin. Esimerkiksi rusomuurarimehiläinen tekee helposti kolon vaikkapa tiiliseinän koloihin. Erakkomehiläiset ovat aikalailla harmittomia ja rauhallisia.

Tarhamehiläisten varsinainen parveiluaika on yleensä kesäkuussa. Näin toukokuun alussa mehiläiset keskittyvät etsimään siitepölyä ja mettä. Kesällä mehiläisten parveillessa sen sijaan pihapuuhun saattaa lennähtää tuhansista mehiläisistä koostuva parvi. Jos epäilet mehiläisparvea tai tarhamehiläiset ovat jo asuttautuneet pihapiiriin, ota yhteyttä mehiläisparvien kiinniottajiin. Sitä ennen kannattaa yrittää tunnistaa, että kyseessä on varmasti mehiläinen, eikä esimerkiksi erakkomehiläiset.

Mehiläinen
  • Tarhamehiläinen on hennon karvainen oranssi-mustaraidallinen mesipistiäinen.
  • Mehiläiset elävät suurissa tuhansien mehiläisten yhdyskunnissa, jossa ne kasvattavat jälkikasvuaan ja tuottavat hunajaa vahakennojensa turvissa, Suomessa useimmiten tarhattuina omissa pesälaatikoissaan.
  • Mehiläinen on rauhallinen pölyttäjä, kunhan sen jättää rauhaan. Se pistää vain puolustautuessaan. Jos mehiläinen pistää ihmistä tai eläintä, sen piikki irtoaa ja mehiläinen kuolee.
  • Mehiläisten parveiluaika on kesä-heinäkuussa. Alkukeväästä runsaana liikkuvat erakkomehiläiset saattaa sekoittaa parveileviin mehiläisiin.
Erakkomehiläinen
  • Erakkomehiläiset elävät yksin tai pienissä yhdyskunnissa, mutta vailla samanlaista sosiaalista luonnetta kuin mehiläiset ja kimalaiset. 
  • Lajeja on tavattu Suomessa noin 190: erakkomehiläisiä on erivärisiä ja -kokoisia.
  • Vaikka ne ovat erakkomaisia, ne saattavat keväällä esiintyä runsaina etsiessään pesäkoloja esimerkiksi talojen seinustalla.
  • Erakkomehiläiset eivät tuota hunajaa. Ne ovat usein hyvin rauhallisia.
Kimalainen
  • Kimalainen on mehiläistä ja ampiaista selkeästi suurempi ja muodoltaan pyöreämpi.
  • Kimalainen on väritykseltään kelta-musta- tai oranssi-musta-raidallinen.
  • Kimalainen tekee pesänsä usein maahan tai puunkoloon. Pesässä on jäseniä muutamasta kymmenestä muutamaan sataan
Ampiainen
  • Ampiaisella on mehiläistä kapeampi vyötärö ja ohuemmat siivet. Sen raidoitus on usein selkämpi. Ampiaisen karvoitus on vähäinen.
  • Ampiainen elää puumassasta tehdyssä usein harmaassa pesärakennelmassa.
  • Ampiaisyhdyskunta kasvaa kesän aikana muutamasta yksilöstä enimmillään satoihin yksilöihin.
  • Ampiainen ei ole varsinaisesti pölyttäjä. 
  • Ampiaiset aiheuttavat ihmisille vaivaa erityisesti loppukesästä. Tällöin ne kiinnostuvat esimerkiksi ihmisten ruuista ja juomista. 

Erakkomehiläisille voi tehdä itse pesäpaikkoja. Katso Suomen Luonto lehdestä ohjeet hyönteishotellin valmistamiseksi. http://www.suomenluonto.fi/sisalto/artikkelit/koteja-erakoille/

Tutustu myös UPM:n Metsiemme pistiäiset -oppaaseen.

Kategooriad:

Mehiläistalouden tukihaku alkanut. Hakuaika päättyy 15.6.

SML - 2. mai 2017 - 12:00

Kansallisen pesätuen haku on nyt auki. Mehiläistarhaajille tarkoitetun kansallisen pesätuen määrä on tänä vuonna 17,00 euroa/mehiläisyhteiskunta. Tarhaajan tulee hakea pesäkohtaista tukea 15. kesäkuuta mennessä (postin leima kuoressa viimeistään 15.6.2017).

Tukea voi hakea, jos tarhaajalla on vähintään 15 talvehtinutta mehiläisyhteiskuntaa. Tukea ei makseta hakuvuoden keväällä tehdyistä jaokkeista tai parvista. Tukea maksetaan vain Suomessa tarhatuille pesille. Tuen edellytyksinä on, että hakija ja tai hänen puolisonsa ovat yli 18-vuotiaita.

Edellytyksenä on myös, että tarhaaja on rekisteröitynyt Eviralla eläintenpitäjäksi ja kaikki tarhapaikat on ilmoitettu rekisteriin viimeistään 15.6.2017. Ohjeet rekisteröimiseen ja lomakkeet voit ladata täältä.

Lomake on palautettava Manner-Suomessa Pohjois-Savon ELY-keskukseen ja Ahvenanamaalla Ahvenanmaan valtionvirastoon (kts. osoitteet tarkasti lomakkeesta). Koska Postilla on runsaasti viivästyksiä, kannattaa pyytää postitoimistosta leima kuoreen, jotta voidaan varmistaa kirjeen oikea lähetyspäviä.

Tarkat ohjeet ja hakulomakkeet löytyvät täältäVoit myös ladata hakulomakkeen tältä sivulta. Huom. lomakkeen tietoja ei voi tallentaa.

 

Ansökning sanvisningar och stödvillkor för stöd för biodling 2017 allmänt

Ansökningstiden för stödet för biodling går ut 15.6.2017 (poststämpel senast 15.6.2017).

För tryggande av verksamhetsförutsättningarna för biodling betalas till biodlaren i nationellt stöd för biodling enligt antalet bisamhällen ett belopp om 17,00 euro per bisamhälle år 2017.

Stöd kan betalas endast för biodling som bedrivs i Finland. Sökanden eller maken/makan är  minst 18 år. Biodlare måste vara i Eviras register.

 

 

Kategooriad:

Karhutuhot alkaneet eri puolilla maata - seuraa vahinkokarttaa

SML - 2. mai 2017 - 12:00

Karhut ovat heränneet kevääseen ja käyneet rikkomassa pesiä eri puolilla maata. Toukokuun alkuun mennessä Suomen Mehiläishoitajain Liitto (SML ry) on saanut tiedon jo 11 erillisestä karhutuhosta. Näissä tapahtuneissa vahingoissa karhut ovat hajottaneet yhteensä 25 pesää. Kaikki SML:n tietoon tulleet karhuvahingot näet SML:n karhuvahinkokartalta.

 

Mitä tehdä, jos karhu käy tarhoilla.

1. Ilmoita vahingosta tapahtumakunnan maaseutuasiamiehelle ja paikalliselle petovastaavalle. Petovastaavan on tärkeää saada tieeto, jotta hän voi merkitä sen viralliseen Tassu-rekisteriin. Maaseutuasiamiehen pitää nähdä vahinko, jotta voit saada korvausta. Jos virkamiehiä ei saa tarhoille kohtuullisessa ajassa, ota valokuvia vahingosta ennen kuin kasaat pesät pois.

2. Dokumentoi tapahtuma. Ota kuvia. Säästä kaikki selvät merkit karhuista. Kynnenjäljet kakuissa ja osastoissa ja tassunjäljet maassa. Korvauksen maksamisen edellytyksenä on, että ulkopuoliset voivat varmistaa, että asialla on todella ollut karhu.

3.Ilmoita vahingosta myös SML:ään. Helpoiten saammet tiedon lomakkeen kautta: www.mehilaishoistajat.fi/karhut/vahinkoilmoitus (lisäämme tiedon SML:n karhukartalle).

4.Jos karhutuhot ovat toistuvia tai riskit ilmeisiä, aitaa tarha sähköaidalla. Ohjeet aidan tekemiseen löytyvät www.mehilaishoistajat.fi/karhut

Karhuaitoihin on varattu Maa- ja metsätalousministeriön varoja. Kaikki tarhaajat saavat maksutta käyttöönsä sähköaidan. Aitatilaukset tehdään suoraan Farmcompille.

5. Jos vahingot ovat toistuvia ja alueella on paljon mehiläisiä, hae poikkeuslupaa vahinkokarhun poistamiseen.

Muista hakea korvausta yhdestäkin karhun rikkomasta pesästä. Lue ohjeet ja lataa lomakkeet Mavin sivuilta.
 

 

Neuvontaa karhuvahingoissa antaa mehiläishoidon neuvoja Maritta Martikkala

maritta.martikkala@hunaja.net

050 303 0890

Kategooriad:

Puutarhan ja luonnon marjakasvit ovat mehiläisten mieleen

Hunajalla höystettyä - 28. aprill 2017 - 10:03
Pihlaja haisee ihmisnenään pahalta, mutta mehiläinen tykkää.
Puutarhaintoilijoiden sormet syyhyävät. Pihaa täytyy päästä hoitamaan! Kunpa kevät tästä pian etenisi, jotta pääsisimme oikeasti puutarhatöihin ja mehiläiset pääsivät keräämään itselleen mettä ja siitepölyä. No, vaikka sataisi räntää, kuten tätä kirjoittaessa, voi aina suunnitella tulevia istutuksia ja kylvöjä.

Moni haaveilee marjapensaita pihallensa. Herukoita, karviaisia, pihlajia ehkä jokin koristeellinen paju. Marjapensaat- ja puut ovat suosittuja ja kauniita puutarhakasveja. Ne tarjoavat usein pölyttäjille runsaasti ravintoa, eli niitä kannattaa hankkia myös  pölyttäjien hyvinvoinnin turvaamiseksi.

Hankkisinko herukoita tai karviaisia?


Ilman pölyttäjiä monen kasvin marjasato jäisi laihaksi. Mehiläiset ja luonnonpölyttäjät lisäävät esimerkiksi herukoiden marjojen määrää ja kokoa, jos sääolot eivät muuten rajoita marjojen kasvua tai pölyttäjien lentoa.

Suomessa kasvaa luonnonvaraisena puna- ja mustaherukkaa lehtomaisilla kasvupaikoilla. Viljelyssä on näiden lisäksi valko- ja viherherukkaa. Erityisesti aikaisin kukkiva punaherukka hyötyy tarhatuista mehiläisistä. Niiden kukinta-aikaan myöhäisemmät luonnonkimalaisemot vasta etsivät pesäpaikkaa, eikä jälkikasvua ole ehditty kasvattaa pölytystyöhön. Mustaherukka sen sijaan kukkii vähän myöhemmin, jolloin luonnonpölyttäjät ovat jo päässeet hyvään vauhtiin ja pölyttävät myös mustaherukkaa (kuten tarhatut mehiläisetkin). 

Medentuotanto on herukoilla kohtalaisen hyvä, joten ne houkuttelevat pölyttäjiä. Siitepölyä niistä saa kohtalaisesti tai vähän. Herukoista saatava mesi kuluu mehiläisillä pesän vahvistumiseen keväällä, eli herukkahunajaa ei voida ottaa talteen.

Herukoiden sukuun kuuluu myös karviainen, jota mehiläiset myös pölyttävät. Karviainen ei kasva luonnonvaraisena, mutta on maukas pihan marjapensas!


Pihlajassa tympeä tuoksu joka houkuttelee pölyttäjiä
Pihlajaa kasvaa Suomessa lähes koko maassa. Se ei kuki hyvin joka vuosi, mutta muutaman vuoden välein tulee todella runsaita kukintavuosia. Se kukkii suurimmassa osassa maata kesäkuussa, jolloin moni pölyttäjä on täydessä työkunnossa. Kukissa on voimakas ja ihmisen nenään tympeä tuoksu. Mutta se houkuttelee paljon pölyttäjiä! Se tarjoaa esimerkiksi mehiläisille kohtalaisen hyvin mettä ja siitepölyä.

Luonnonmustikka- ja pensasmustikkasadot moninkertaistuvat
Mustikka on ihastuttava kasvi niin luonnossa kuin puolivillinä pihassakin. Mustikka kukkii Etelä-Suomessa jo toukokuussa. Sitä pölyttää kimalaiset ja eri mehiläiset. Jos sää on huono pölyttäjille, mustikan sato jää helposti heikoksi. Mustikan kukka on myös hallanarka.

Tarhamehiläisten merkitys mustikkasatoon korostuu etenkin huonoina kimalaisvuosina. Mehiläispesien ja erakkomehiläisten keinopesien vienti mustikkametsiin parantaisi satoa entisestään, kerrotaan tuoreessa raportissa. Mehiläiset saavat mustikan kukasta kohtalaisesti mettä ja siitepölyä.

Pensasmustikan viljelyala on Suomessa kasvussa. Sadon maksimoimiseksi alueella kannattaa ehdottomasti olla tarhattuja mehiläisiä. Onnistuneen mehiläispölytyksen on todettu moninkertaistavan sen marjasadon (H. Pollari, Hyönteispölytyksen vaikutus neljän eri viljelykasvin sadon laatuun ja määrään, 2011)

Omaksi ja mehiläisten iloksi kannattaa käydä katsomassa puutarhaliikkeen marjakasvitarjonta. Sieltä voi löytyä uusia aarteita kotipihaan :)

Mehiläinen herukan kukalla. Moni puutarhakasvi tarvitsee pölyttäjiä.



 Kirjoitus perustuu mm. Mehiläinen 2/2017 julkaistuun artikkeliin "Kevään ja alkukesän mehiläiskasveja" (Tarja Ollikka).


Syndicate content