SML

Syndicate content
Suomen Mehiläishoitajain Liitto
Uuendatud: 2 aastat 12 nädalat tagasi

Hunajalla houkuttelu voi tarkoittaa karhulle kuolemantuomiota

20. mai 2015 - 12:00

Karhua ei ikinä saa ruokkia hunajalla luontokuvausta tai muuta tarkoitusta varten. Hunajaan tottunut karhu aiheuttaa tuhansien eurojen vahingot mehiläistarhoilla. Pahimmillaan hunajaan tottunut karhu joudutaan lopettamaan.

Ilta-Sanomat uutisoi keskiviikkona 20.5. luontokuvaajasta, joka houkutteli nuoren karhun puuhun hunajalla. Juttu oli otsikoitu ”Mies valeli puun hunajalla Kainuussa ja asensi kameran: Karhunpentu tuli ja kiipesi - katso suloiset kuvat”.

Suomen Mehiläishoitajain Liitto SML ry tuomitsee karhujen houkuttelun hunajalla täysin. ”Karhujen houkuttelu hunajalla valokuvausta tai mitään muuta tarkoitusta varten on aivan edesvastuutonta. Siinä totutetaan karhu syömään hunajantuottajan omaisuutta”, jyrähtää SML:n toiminnanjohtaja Heikki Vartiainen.

”Karhujen ruokinta hunajalla voi tarkoittaa karhulle pahimmillaan kuolemantuomiota. Jos karhu tottuu hunajaan ja alkaa vierailla jatkuvasti mehiläispesillä tai ihmisasutuksen lähellä, se voidaan joutua lopettamaan”, Vartiainen jatkaa.

Karhu tuhoaa mehiläispesän yleensä täysin syödessään hunajaa ja mehiläisten toukkia: hunaja menetetään ja mehiläiset kuolevat. Suomen Mehiläishoitajain Liiton tietoihin on tullut huhti-toukokuun aikana tieto jo noin sadasta karhun tuhoamasta mehiläispesästä eri osista maata. Yhden pesän menetys maksaa tarhaajalle jopa 1200 euroa.

Jokainen menetetty mehiläispesä näkyy myös alueen kasvien pölytyksessä. ”Mehiläisten hyvinvoinnista ja mehiläiskadosta ja kasvien pölytyksestä ollaan huolissaan. Miksi siis aiheuttaa lisää mehiläisten kuolemia totuttamalla karhut hunajaan?” Vartiainen ihmettelee.

Tiedotusvälineiltä toisenlaista asennetta

Suomen Mehiläishoitajain Liitto on pettynyt myös aiheen uutisointiin tiedotusvälineissä. ”Luonnonvaraisen eläimen ruokkimisesta ja houkuttelemisesta tehdään uutisoinnissa positiivinen asia, vaikka tosiasiassa siinä totutetaan villieläin ihmiseen ja ihmisravintoon. Se on riski molemmille osapuolille”, Vartiainen sanoo.

Esimerkiksi Ilta-Sanomien ”Katso suloiset kuvat” tyylinen otsikointi luo karhujen hunajaruokinnasta idyllisen kuvan, vaikka karhun tuhoamassa mehiläispesässä ei ole mitään hyvää. ”Missään muussa ammatissa kuin mehiläistarhauksessa ei jouduta olemaan samalla työpisteellä suurpedon kanssa.”

 

Lisätietoja:

Heikki Vartiainen, Suomen Mehiläishoitajain Liiton toiminnanjohtaja: puh. 044 506 3200, heikki.vartiainen@hunaja.net

SML:n karhuvahinkokartta: www.mehilaishoitajat.fi/mehilaishoitajille/karhut/

Ilta-Sanomien uutinen Mies valeli puun hunajalla Kainuussa ja asensi kameran: Karhunpentu tuli ja kiipesi - katso suloiset kuvat”

Luontokuvaaja, älä houkuttele karhuja hunajalla tai muulla makealla (SML:n tiedote 2.4.2015)

Kategooriad:

Muista merkitä tarhoille yhteystietosi ja rekisteröidä mehiläispesät Eviralle

19. mai 2015 - 12:00

SML muistuttaa tarhaajia, että kevään tarhapaikkoja perustaessa tulee merkitä tarhaajan yhteystiedot jokaiselle mehiläistarhalle. Yhteystietojen avulla tarhaajan saa helpommin kiinni esim. parven karattua tai jos viljelijä haluaa ottaa tarhaajaan yhteyttä esimerkiksi ruiskutusten vuoksi ym.

Tarhalla tulee olla näkyvissä mehiläistarhaajan nimi ja yhteystiedot (mielellään puhelinnumero, osoite ja mahdollinen sähköpostiosoite). Voit tulostaa valmiin yhteystietolomakkeen tai tehdä omasi. On tärkeää suojata yhteystietopaperi esim. muovilla, jotta se on sään kestävä.

Tarhaajien tulee myös rekisteröidä mehiläispesät Eviralle ja ilmoittaa itsensä eläintenpitäjäksi. Eviran ohjeistuksen mukaan jokaisen tarhaajan on tehtävä ilmoittautuminen kunnan maataloustoimistoon. Uudet tarhapaikat on ilmoitettava aina ennen niiden käyttöönottamista. Rekisteröinnin avulla Evira saa helpommin yhteyden tarhaajiin esim. akuutissa mehiläistautitilanteessa.

Lue lisää mehiläishoitajien velvollisuuksista viranomaisille.

Kategooriad:

Hae pesäkohtaista tukea 15. kesäkuuta mennessä

18. mai 2015 - 12:00

Mehiläistalouden kansallisen pesäkohtaisen tuen vuoden 2015 haku on nyt auki. Haku tapahtuu entiseen tapaan lomakkeella 204 ja hakuaikaa on 15.6.2015 asti.

Lomake ohjeineen on saatavissa  Suomi.fi -palvelusta hakusanalla mavi204 (lomake päivittyy Suomi.fi:n tiistaina 19.5.) sekä myös Mavin nettisivuilta.

Voit myös tarvittaessa tulostaa lomakkeet ja ohjeet alta (kts. kohta liitteet).

Mehiläistalouden toimintaedellytysten turvaamiseksi mehiläistalouden harjoittajille maksetaan vuonna 2015 mehiläistalouden kansallista pesäkohtaista tukea 18,00 euroa mehiläisyhteiskuntaa kohti.

Tuen maksamisen edellytyksena on, että mehiläistarhaaja hallitsee hakuvuoden kesäkuu 1. päivänä vähintään viittätoista talvehtinutta mehiläisyhteiskuntaa koko tuotantokauden ajan. Mehiläisyhteiskuntia on hoidettava niin, että niistä pystytään tuen myöntämisvuonna keräämään normaali sato.

Tukea maksetaan, jos tarhaaja on saanut mehiläistaloudesta verotettavaa tuloa tai jos hänellä on ollut riittävästi toiminnan aloittamiseen tarvittavia hankintamenoa.

Hakijan on oltava vähintään 18-vuotias. Yläikärajaa ei enää ole.

Tarkempia tietoja hakuun liittyvistä vaatimuksista hakulomakkeissa.

 

Kategooriad:

Pölytyspalvelulla enemmän ykkösluokan omenoita sekä muita hedelmiä ja marjoja

13. mai 2015 - 8:30

Mehiläispesien vuokraus kannattaa. Pölytyspalvelulla on pieni osuus omenanviljelyn kokonaiskustannuksista, mutta pesien vuokraus kannattaa, arvioi Jarmo Heikkilä gradussaan omenanviljelyn kustannuksista. Malliomenatilalla olisi neljä vuokrattua mehiläispesää omenahehtaaria kohden. Jos täksi kesäksi haluaa pölytyspalvelua omille viljelyksille, kannattaa toimia pian.

Jarmo Heikkilä tekee Helsingin yliopistolla pro gradu -työtä omenan tuotannon yksikkökustannuksista. Mehiläispölytys on pieni, mutta kannattava osuus omenatilan kokonaiskustannuksista, Heikkilä toteaa.

Tutkimusta varten Heikkilä rakensi tutkimuksessa olleiden omenatilojen perusteella mallitilan, jossa kaikki asiat olisi hoidettu mahdollisimman tehokkaasti.

Millainen sitten olisi malliomenatila mehiläishoitajan näkökulmasta? Tilalla olisi neljä vuokrattua mehiläispesää yhtä omenahehtaaria kohden. Pölytyspalveluvuokra olisi alkaen 80 euroa/pesä. Mehiläishoitaja huolehtisi mehiläisistä ja omenanviljelijä saisi keskittyä viljelyyn.

Pölytyksen kustannus pientä, tulokset suurta

Pölytyspalvelun osuus omenan viljelykustannuksista on pieni. Mallitilalla mehiläispesien kokonaisvuokra olisi hiukan alle 1,5 prosenttia tilan kokonaiskustannuksista. Suurin kulu omenanviljelijälle on työkustannukset, rakennukset ja taimet.

”Pölytyksen kulut ovat pientä, kun huomioi, miten paljon mehiläisten avulla saavutetaan lisää ykkösluokan omenoita”, Heikkilä tarkentaa. Omenatarhaan sijoitetuilla mehiläispesillä voidaan nostaa merkittävästi hyvälaatuisen omenan määrää hehtaaria kohden. Pölytys vaikuttaa paitsi omenan kokoon, myös muotoon ja täyteläisyyteen.

Heikkilän mukaan omenanviljelijältä olisi jopa hölmöä olla ottamatta mehiläisiä omenatilalle.

”Ne viljelijät, jotka jo käyttävät pölytyspalvelua, eivät olisi valmiita karsimaan mehiläiskuluista. Taloudellisesti ajattelevat eivät lähde karsimaan kustannuksista tästä kohtaa.”

Entä kannattaako omenanviljelijöiden alkaa myös mehiläistarhaajiksi? ”Mielestäni omenanviljelijöiden ei ole järkevää alkaa mehiläistarhaajaksi ehdoin tahdoin. Kaikkein suositeltavinta ja järkevintä on vuokrata mehiläistarhaaja tuomaan pesiä omenatarhaan pölyttämään.”

Kiinnostaako pölytyspalvelu? Toimi pian

Pölytyspalvelu lisää myös monen muun viljely- ja puutarhakasvin satoa ja mehiläispesän vuokraaminen viljelyalalle on sekä viljelijälle ja tarhaajalle etu. Viljelijät voivat kysyä mehiläispesiä vuokrattavaksi paikallisilta mehiläishoitajilta tai etsiä sopivaa tarhaajaa SML:n pölytyspalvelukartalta osoitteesta www.polytys.fi. Jos pölytyspalvelu kiinnostaa, toimi pian, koska kesän mehiläistarhapaikat päätetään viimeistään nyt.

Pölytyspalvelussa mehiläishoitaja hoitaa mehiläiset ja tuo ne sovitulle alueelle sovittuun aikaan. Mehiläispesien vuokrahinnaksi suositellaan 80-150 €/pesä. Harmaahomeentorjuntaan valjastettujen pesien vuokrahinnaksi suositellaan 150-200 €/pesä. Hinta sovitaan tapauskohtaisesti ja hinnassa kannattaa huomioida esim. välimatkat.

Lisätietoja pölytyspalvelusta:

www.polytys.fi

Tuula Lehtonen, tutkimuskoordinaattori, SML ry

tuula.lehtonen@hunaja.net

040 506 3202

Kategooriad:

Evira hakee mehiläistautien tarkastajia - lähetä hakulomake Eviraan 29.5. mennessä

12. mai 2015 - 12:00

Evira hakee valtuutettuja mehiläistautien tarkastajia. Hakuaikaa on 29.5. asti. Koulutukseen valituille järjestetään pakollinen koulutus Loimaalla keskiviikkona 17.6.2015.

Elintarviketurvallisuusvirasto Evira hakee eläintautilain (441/2013, 87 §) nojalla valtuutettavia tarkastajia toimimaan kunnaneläinlääkäreiden apuna tai sijasta tietyissä mehiläisten tauteihin liittyvissä tehtävissä.

Valtuutettujen tarkastajien tehtäviä ovat ensisijaisesti tarkastuskäynnit ja näytteenotto tarhoilla, joilla epäillään tai on todettu esikotelomätää tai joilla on suoritettu saneeraus esikotelomädän hävittämiseksi. Valtuutetuille tarkastajille voidaan tarjota myös muita mehiläisten tauteihin liittyviä tehtäviä, myös toimeenpanotehtäviä.                 

Valtuutus voidaan myöntää henkilölle, jolla on tehtävän hoitamiseksi riittävä mehiläisiä ja niiden tauteja koskeva ammattitaito. Valtuutetulla tarkastajalla ei saa olla sidonnaisuuksia niihin toimijoihin joiden toimintaa hän tarkastaa. Alueilla, joilla on ruotsinkielisiä tarhaajia, tulee tarkastajalla olla tarvittava kielitaito.  

Valtuutetut tarkastajat toimivat tehtävässään Eviran valvonnassa ja heihin sovelletaan rikosoikeudellista virkavastuuta koskevia säännöksiä. Valtuutus annetaan ensivaiheessa vuodelle 2015 ja koskemaan tiettyjen kuntien alueella tehtäviä tarkastuksia. Tarkastuskohteiden tulee sijaita kohtuullisen matkan päässä tarkastajan kotoa siten etteivät tarkastusmatkat tule kohtuuttoman pitkiksi.

Tarkastajille korvataan tehdyistä tarkastuksista ja näytteenotoista työkorvauksena 43 €/h. Oman auton käytöstä korvataan kilometrikorvaus 0,44 € / km. Matka-aikaa ei korvata. Muista kuluista valtuutettu tarkastaja vastaa itse.  

Täytä tästä linkistä aukeava hakulomake ja selvitys sidonnaisuuksista ja lähetä ne täytettynä ja allekirjoitettuina Eviran kirjaamoon 29.5.2015 mennessä.

HUOM! Valtuutetuille tarkastajille järjestetään pakollinen koulutus 17.6.2015 Loimaalla. Koulutukseen valituille ilmoitetaan valinnasta viikolla 23.

Hakulomake löytyy  myös Eviran internetsivuilta  kohdasta Mehiläiset.

Lisätietoja: Ylitarkastaja Hanna Kuukka-Anttila, p. 040 351 3318, sp. hanna.kuukka-anttila@evira.fi

Kategooriad:

Luonnontuotealan toimialaraportti: hunajalla ja muilla mehiläistuotteilla tärkeä rooli luonnontuotealalla

12. mai 2015 - 12:00

Luonnontuoteala tarvitsee tutkimusta, jotta saadaan lisää kotimaisia tuoteinnovaatioita, todetaan uudessa toimialaraportissa. Hunajalla ja muilla mehiläistuotteilla olisi nykyistä enemmän mahdollisuuksia mm. osana matkailua, kauneudenhoitoa ja tuotekehitystä.

Viime viikolla julkistetussa luonnontuotealan toimialaraportissa todetaan, että Suomen luonto tarjoaa loputtomia hyödyntämismahdollisuuksia ja innovaatioita. Hunaja ja muut mehiläishoidon sivutuotteet ovat myös osa Suomen luonnosta saatavia ainesosia.

Mehiläistuotteita voisi hyödyntää nykyistä enemmän niin kotimaisessa matkailussa, kauneudenhoidossa kuin elintarvikkeissa. Raportin mukaan luonnontuotteiden osa matkailun hyvinvointi- ja ohjelmapalveluissa on kasvussa. Osana hyvinvointimatkailua on jo nyt tarjolla esim. turvesaunaa ja hunajaturvehoitoja.

"Mehiläishoito ja mehiläistuotteet sopivat hyvin suomalaiseen hyvinvointimatkailuun, jonka keskeisiä elementtejä ovat luonto, puhtaus, hiljaisuus, rauhallisuus, sauna, eettisyys, hyvinvointia edistävä ruokavalio, yrtit sekä erilaiset aktiviteetit", raportissa todetaan.

Luonnonkosmetiikan kysyntä nousee

Hunaja ja mehiläisvaha ovat myös yleisimpiä Suomessa käytettyjä kosmetiikan luonnon raaka-aineita. Muita luonnonkosmetiikan aineita ovat mm. turve, yrtit, pihka ja marjat. Näitä käytetään myös tavallisen kosmetiikan raaka-aineina, mutta luonnonkosmetiikalla tarkoitetaan tuotteita, joissa tiettyjen synteettisten ainesosien käyttö on kielletty, raportissa selvennetään. Raportissa muistutetaan, että luonnonkosmetiikan markkinat kasvavat maailmalla todella nopeasti, ja kotimaisille vaihtoehdoille olisi tarvetta.

Yhteistyötä tarvitaan enemmän

Raportissa todetaan, että yritysten ja tutkimuslaitosten tulisi yhdistää voimansa nykyistä paremmin kehittääkseen uusia tuoteinnovaatioita ja kaupallistaakseen ne. Myös hunaja vaatisi lisätutkimuksia. ”Suomalaisten tutkimusten mukaan mm. hunajalla on antimikrobisia vaikutuksia. Samanlaisia vaikutuksia on myös monissa muissa luonnonkasveissa, mutta tutkimusta tarvitaan lisää, jotta päästään tuoteinnovaatioihin asti”, raportissa todetaan.

http://www.temtoimialapalvelu.fi/toimialapalvelu/ajankohtaista/raportti_luonnontuoteala_nousuun_osana_kehittyvaa_biotaloutta.1365.news

Kategooriad:

Väitös: Ilmastonmuutos uhkaa myös Suomen kimalaisia

8. mai 2015 - 12:00

Ilmastonmuutos tuo lämpimämmät talvet. Se voi olla riski suomalaisille luonnon kimalaisille, toteaa Salla-Riikka Vesterlund lauantaina tarkastettavassa väitöskirjassaan.

Vesterlund on tutkinut, miten kimalaiskuningattaren talvehtimisen aikainen lämpötila ja heräämisen jälkeinen ravintopula vaikuttavat kuningattariin. Kuningattarilla on ratkaiseva merkitys kimalaispopulaatioihin, sillä vain hedelmöittyneet uudet kuningattaret talvehtivat ja aloittavat uudet yhteiskunnat seuraavana vuonna.

Periaatteessa leuto talvi on eduksi erityisesti kookkaille kimalaiskuningattarille. Mutta ajan myötä leudommat talvet kuitenkin voivat kääntyä haitaksi kimalaispopulaatiota ajatellen. Nämä suuret kuningattaret nimittäin esimerkiksi tuottavat määrällisesti vähemmän kuningattaria. Näin kimalaiskuningattarien kokonaismäärä voi laskea.

”Lisäksi leudommat talvet voivat muuttaa ratkaisevasti kimalaisten ravintokasvien kukinta-aikaa. Jos ravintokasvit kukkivat liian aikaisin, niin kuningattarien ravinnonsaanti voi vaikeutua merkittävästi”, Vesterlund toteaa.

Myös tuontipölyttäjät ovat riski luonnon kimalaisille

Ilmastonmuutos on siis pahin uhka luonnon kimalaisille. Mutta myös pölytystarkoitukseen tuotavat, ulkomaalaiset kimalaiset ovat Vesterlundin mukaan riski, jota ei aina ole tiedostettu tarpeeksi.

”Tuontikimalaisten mukana voi levitä uusia tauteja ja loisia. Siksi kaupallisten pölyttäjien valvonta ja tarkastukset ovat tärkeitä. Tuontikimalaisten pesät pitäisi myös hävittää kunnolla, eikä vain jättää niitä kasvihuoneiden vierelle.”

Vaikka esimerkiksi pölytystarkoituksiin tuotava kontukimalainen ei tällä hetkellä talvehdi Suomessa, niin jatkossa talvehtiminen on täysin mahdollista. Tällöin tuodut kimalaiset voivat vaikuttaa sekä luonnon kimalaisiin että kasveihin.

”Tuontikimalaiset pölyttävät ainakin osittain eri kasveja kuin luonnon kimalaiset. Jos tuontikimalaisten määrä kasvaa luonnossa, niin samalla ne voivat aiheuttaa vieraskasvilajien laajempaa leviämistä.”

Mesipistiäisten suojelu on tärkeää

Myös tarhamehiläiset voivat aiheuttaa haittoja luonnon kimalaisille, mutta Vesterlundin mukaan Suomessa tilanne ei ole huolestuttava.
”Joissakin maissa mehiläispölytyksen käyttäminen on niin suurta, että kimalaiset välttelevät alueita, joissa mehiläisiä on paljon. Suomessa tarhamehiläisiä on kuitenkin niin vähän, että tällä tuskin on kimalaisiin vaikutusta.”

Vesterlund korostaa kimalaisten ja muiden mesipistiäisten suojelun merkitystä.
”Kimalaiset ovat hyvin tärkeä pölyttäjäryhmä myös Suomessa. Tämän vuoksi on ratkaistava esimerkiksi kaupallisten pölyttäjien käyttöön liittyvä toiminta ja valvonta, jotta luonnon kimalaisten elinolot voidaan turvata myös ilmastonmuutoksen myötä.”

Tiedote väitöksestä Turun yliopiston sivuilla.



 FM Salla-Riikka Vesterlundin väitöskirja Bumblebees in a Changing Climate: Evaluating the Effects of Temperature on Queen Performance (Kimalaiset muuttuvassa ilmastossa: lämpötilan vaikutukset kuningatarten suoriutumiskykyyn) tarkastetaan Turun yliopistossa 9.5.2015.

 

Lue lisää hyönteispölytyksestä, pölyttäjistä ja pölyttäjien merkityksestä Pölytys.fi -sivulta.

Kategooriad:

Mehiläistarhauksen kannattavuus muuta maataloutta parempaa mutta silti vaatimatonta

27. aprill 2015 - 12:00

Mehiläistarhauksen kannattavuutta on arvioitu nyt ensimmäistä kertaa Luonnonvarakeskuksen laskentatoimessa. Tarhauksen kannattavuus on vaatimatonta ja tukien osuus tuloista on vähäistä.

Mehiläishoidon ensimmäisen viralliset Luonnonvarakeskuksen (Luke) tekemät kannattavuuslaskemat ovat valmistuneet. Laskelmien perusteella mehiläishoidon kannattavuus oli seurantavuonna 2013 hivenen muuta maataloutta parempaa, mutta silti vaatimatonta, Lukesta arvioidaan.

Mehiläistarhauksen kannattavuuskerroin oli 0,44 ja yrittäjätulo jäi 4 800 euroon vuodessa. Kaikkien Suomen maatilojen kannattavuuskerroin oli samaan aikaan 0,41.

Tulot tulevat hunajamyynnistä

Vuonna 2013 mehiläistarhauksessa kokonaistuotto oli 27 200 euroa. Tästä hunajanmyynnin osuus oli 84 prosenttia. Muita tuloja tarhaajat saavat mm. hunajan linkouspalvelusta ja mehiläisten myynnistä.

Kuusi prosenttia mehiläistarhaajien tuloista tulee pesäkohtaisesta tuesta, jota voivat hakea yli 15 pesän tarhaajat. Tuen osuus on mehiläistarhauksessa muuhun maatalouteen verrattuna hyvin pientä.

Mehiläistarhauksen tuotantokustannukset olivat 33 600 euroa. Suurimmat kustannuserät kertyvät aine- ja tarvikeostoista.

Kannattavuusseuranta jatkuu

Mehiläishoidon kannattavuuskirjanpito aloitettiin vuonna 2013.

”Mehiläistalouden liittäminen kannattavuuskirjanpidon järjestelmiin toteutettiin Luken ja Suomen Mehiläishoitajain Liiton (SML) yhteistyönä. Kannattavuuskirjanpitoon liittyi 12 mehiläistarhaajaa, joilla oli keskimäärin 90 mehiläispesää”, kertoo laskentatoimen päällikkö Arto Latukka Lukesta.

Seuraavaksi etsitään mukaan uusia tarhaajia ja jatketaan jo mukanaolevien kannattavuuden seuraamista.

 

Mehiläistalouden kannattavuustulokset vuodelta 2013 ovat nähtävissä Luken Taloustohtori-sivustolla.

 

Lisätietoja:

Laskentatoimen päällikkö Arto Latukka, Luke, Puh. 029 532 6308, arto.latukka@luke.fi

Tutkija Marja Vilja, Luke, Puh 029 532 6637, marja.vilja@luke.fi

Toiminnanjohtaja Heikki Vartiainen, SML ry, Puh. 044 506 3200, heikki.vartiainen@hunaja.net

 

 

Kategooriad:

Mehiläistarhojen petovahinkokorvaustapausten määrä kaksinkertaistui viime vuonna

21. aprill 2015 - 12:00

Vuoden 2014 suurpetovahinkojen korvaukset maksetaan tänä vuonna täysimääräisenä yhdessä erässä. Vahinkokorvauksien maksaminen aloitetaan välittömästi, Maa- ja metsätalousministeriö tiedottaa.

MMM:n korvaustilastoissa mehiläisvahinkojen lukumäärä tuplaantui viime vuonna vuoteen 2013 verrattuna. Yhteensä korvaustapauksia oli 161 kappaletta ja ne kattoivat 32 prosenttia viljelys-, kotieläin- ja mehiläisvahingoista, joita korvattiin yhteensä 470 000 €. Kaikista viime vuoden suurpetovahingoista 90 prosenttia oli porovahinkoja. Porotaloudelle koitui noin 7,1 miljoonan euron vahingot.

SML muistuttaa tarhaajia ilmoittamaan kaikista petojen aiheuttamista mehiläisvahingoista sekä oman kunnan maaseutuviranomaisille että SML:lle. Vahingoista kannattaa hakea petovahinkokorvausta.

Tänä keväänämehiläistarhojen karhuvahinkoja on sattunut jo ainakin Kontiolahdella, Lieksassa ja Vääksyssä. Vahinkoja voi seurata SML:n karhuvahinkokartalta.

 

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:

ylitarkastaja Jussi Laanikari, p. 0295 16 2432, 040 733 6229

Lisätietoja Suomen Mehiläishoitajain Liitosta:

Karhuvahinkokartta: http://www.mehilaishoitajat.fi/mehilaishoitajille/karhut/

Tiedottaja Tuula Lehtonen, p. 040 506 3202, tuula.lehtonen@hunaja.net

Kategooriad:

Kilistellään keväälle hunajasimalla

20. aprill 2015 - 12:00

Raikas hunajasima sopii paitsi vappuun, niin myös muihin kevään ja kesän juhliin. Pikasiman  valmistus kotona on varsin helppoa, mutta maistuvaa, kotimaisesta hunajasta valmistettua juomaa voi myös ostaa niin alkoholittomana kuin alkoholillisena.

Mehiläistarhaaja Merja-Riitta Laurila valmistaa Mesijuomaa reseptillä, joka on peräisin vuonna 1849 julkaistusta kokkikirjasta.  Hunaja on perinteisin siman makeuttaja, sillä hunajaa on tuotettu Euroopassa kauan, mutta sokeri oli pitkään harvinaista.

”Periaatteessa resepti on yksinkertainen. Aineosia ovat vesi, hunaja eli mesi, humala, käytös eli hiiva, sitruunankuoret ja rusinat. Mutta koska tämä ei ole pikasimaa, niin valmistus vie kokonaisuudessaan kuutisen viikkoa. Taustalla on monta työvaihetta, kunnes sima on valmiina pullossa”, Laurila kertoo.

Laurilan Mesijuoma on raikas ja herkullinen juoma, joka sopii esimerkiksi alkumaljaksi.
”Tässä on hunajan ja humalan liitto: humala taittaa hunajan makeutta”, Laurila kertoo. ”Minulla siman valmistus alkoi oikeastaan siitä, että kaipasin vaihtoehtoa juhlaviin, alkoholittomiin juomiin.”

Tällä hetkellä Mesijuomaa saa esimerkiksi muutamista pienmyymälöistä Helsingistä. Lisäksi Laurila valmistaa simaa isompia eriä tilausten mukaan.

Pienpanimot tuottavat alkoholillista simaa

Laurilan Mesijuoma on alkoholitonta, mutta vanhastaan sima on ollut alkoholijuoma. Nyt Suomessa on pienpanimo, Simapaja oy, joka on erikoistunut alkoholilliseen hunajasimaan. Myös muutamat muut pienpanimot valmistavat toisinaan simaa.

Simapajalla on toistaiseksi Alkon tilausvalikoimissa kaksi eri tuotetta: makea Innkeeper's Daughter ja kuiva Wandering Minstrel. Molemmissa käytetään lähihunajaa.

”Suomalaisen hunajan maku ja laatu ovat aivan toista luokkaa kuin ulkomaalaisten, halpojen hunajien.
Siksi niistä syntyy myös parempaa simaa”, Simapajan tuotantopäällikkö Mats Bergström sanoo.

Tee itse hunajasimaa

Hunajasimaa voi valmistaa myös itse. Alkoholittomaan simaan kannattaa valita varsin mieto hunaja, jollaisia ovat useimmat kotimaiset hunajat.  Halutessasi voit kokeilla myös sitä, että vaihdat tavallisesta vappusimareseptistä osan sokereista hunajaksi. Muista silloin, että koska hunaja aistitaan sokeria makeammaksi, niin hunajaa riittää vähemmän: 3 sokeria = 2 hunajaa.

4 litraa vettä
450 g kotimaista hunajaa
2 sitruunaa
ripaus hiivaa
(rusinoita)

Kiehauta osa vedestä ja kaada se hunajan päälle. Lisää loput vedestä sekä sitruunoiden mehu. Lisää haaleaan seokseen hiiva, n. 1/5 tl. Anna käydä huoneen lämmössä seuraavaan päivään. Siivilöi ja pullota sima. Lisää jokaiseen pulloon teelusikallinen sokeria ja halutessasi muutama rusina.
Sima valmistuu viileässä paikassa noin viikossa, huoneenlämmössä noin kolmessa päivässä.
Huom! Paine pullossa kasvaa käymisen jatkuessa, joten älä käytä liian tiukkaa korkkia. Säilytä sima viileässä ja nauti noin viikon kuluessa.

Kategooriad:

Mehiläistarhojen karhuvahingot alkaneet – seuraa vahinkoja kartalta

15. aprill 2015 - 12:00

Karhuvahingot mehiläistarhoilla ovat alkaneet tämän vuoden osalta. Ensimmäiset SML:n tietoon tulleet karhutuhot sattuivat Kontiolahdella maalis-huhtikuun vaihteessa. Lisäksi karhu on mellastanut tällä viikolla mehiläistarhoilla ainakin Vääksyssä.

Jotta vahingot saataisi minimoitua, karhuaidat tulee laittaa mahdollisimman pian kuntoon. Ensimmäisenä kannattaa suojata ne tarhat, joissa vahinkoja on ollut aiemmin. Kannattaa myös muistaa, että karhuvahingot voivat alkaa, vaikka maassa olisi vielä lunta osassa maata.

SML muistuttaa tarhaajia myös tekemään yhteistyötä naapuritarhaajien kanssa: Kertokaa toisillenne, jos tiedätte karhuhavaintoja alueellanne.

Vahingot jatkossa kartalla

Jotta karhuhavaintojen seuraaminen helpottuisi, SML pitää jatkossa ajantasaista karhukarttaa tapahtuneista karhuvahingoista. Pyydämme ilmoittamaan SML:lle kaikista mehiläispesien karhuvahingoista mahdollisimman pian. Helpointa ilmoittaminen on netin kautta vahinkoilmoituslomakkeella tai vaihtoehtoisesti ottamalla yhteyttä SML:n toimistoon (sml@hunaja.net tai puh. 010 387 4770).

 

Karhukartta ja lisätietoja karhuista ja karhuvahingoilta suojautumiselta:

http://www.mehilaishoitajat.fi/mehilaishoitajille/karhut/

Kategooriad:

Luontokuvaaja, älä houkuttele karhuja hunajalla tai muulla makealla

2. aprill 2015 - 9:36

Hunajaan tottuneet karhut tuhoavat mehiläistarhoja. Hunajaa tai muita sokerituotteita ei tule koskaan käyttää houkuttimena luontokuvauksessa, jotta karhut tai muut eläimet eivät totu makeaan ja käy mehiläispesien kimppuun.

Hunajaan tottuneet karhut ovat aiheuttaneet viime vuosina mehiläistarhoilla suuria tuhoja. Vuonna 2014 karhut tuhosivat Suomen Mehiläishoitajain Liiton (SML) tietojen mukaan 360 mehiläispesää 70 eri tarhaajalla. Määrä tuplaantui vuodesta 2013.

Jotta vahingot eivät tästäkin lisääntyisi, karhuja ei ikinä tule totuttaa hunajan makuun. SML vetoaa luontokuvaajiin, etteivät nämä käyttäisi hunajaa tai muita makeita tuotteita karhujen houkuttelemiseksi haaskoilla tai missään tilanteessa. Karhu oppii hyvin nopeasti energiarikkaan hunajan perään ja voi aiheuttaa tuhansien eurojen tuhoja etsiessään hunajaa mehiläistarhoilta.

Valokuvaajat käyttävät karhujen houkutteluun esimerkiksi hilloja ja siirappia. Niistä on lyhyt askel hunajan makuun. Vaikka vain pieni osa karhuista on ns. hunajakarhuja, voi makealla ruokkiminen lisätä vahinkokarhujen määrää.

Karhuvahinkojen määrän pelätään kasvavan tämän vuoden aikana. Mehiläistarhoilla tapahtuneet karhuvahingot ovat uhka sekä hunajaelinkeinolle että maatalouden pölytykselle. Jo yhden tuhotun pesän arvo nousee kuluineen pahimmillaan 1200 euroon.

 

Lisätietoja:

Tuula Lehtonen

Suomen Mehiläishoitajain Liitto SML ry

Tiedottaja, tutkimuskoordinaattori

040 506 3202

tuula.lehtonen@hunaja.net

www.mehilaishoitajat.fi/mehilaishoitajille/karhut/

 

 

 

 

 

 

 

 

Kategooriad:

Riistakeskuksen ohjeet: mitä tehdä jos kohtaa karhun mehiläistarhalla

1. aprill 2015 - 12:00

Riistasuunnittelija Reijo Kotilainen Suomen riistakeskuksesta antoi SML:n karhuseminaarissa ohjeita karhun kohtaamiselle.

”Karhu on Suomen suurin peto. Sitä kannattaa kunnioittaa, mutta karhua ei yleensä tarvitse pelätä.”

Kiima-aikaan uroskarhut voivat käyttäytyä uhkaavasti, esimerkiksi karjua ihmiselle, mutta ne hyökkäävät harvoin. Naaraskarhut voivat puolustaa pentujaan, jos kokevat ihmisen uhkaksi.

"Pääsääntöisesti karhu kuitenkin väistää ihmistä ja pysyy piilossa. Karhu on nähnyt tarhaajan pesillä, vaikka tarhaaja ei ole koskaan nähnyt karhua. Tarhalle mennessä tarhaajan kannattaakin pitää ääntä”, Kotilainen neuvoo. Yleensä karhu piiloutuu tai pakenee paikalta tarhaajan kuullessaan.

Karhu ei Kotilaisen mukaan herkästi puolusta mehiläispesää, vaikka voikin puolustaa muuta omaa saalistaan (esim. saalistettua hirvenvasaa). Tämä johtuu siitä, ettei karhu pidä ihmisen tekemää valmista ruokapaikkaa omana saalinaan.

Mehiläistarhaajia myös muistutetaan siitä, ettei mehiläispesien sijoittelu talojen lähelle takaa sitä, etteikö karhu kävisi pesällä. Paras keino puolustaa pesiään karhuja vastaan on tällä hetkellä sähköaita.

 

Mitä teet, jos kohtaat karhun?

  • älä lähesty karhua hyökkäävästi esim. huitoen (karhu voi kokea sen uhkauksena)
  • jos karhu ei pakene, poistu itse tulosuuntaan säilyttäen katsekontakti eläimeen
  • niin tukala kuin tilanne onkin, älä pakene juosten (se voi aiheuttaa hyökkäysreaktion karhussa)

 Mitä teet, jos karhu hyökkää?

  • karhu voi tehdä ns. valehyökkäyksen, älä silloin uhmaa sitä vaan poistu rauhallisesti tulosuuntaan. Säilytä katsekontakti.
  • jos karhu hyökkää päälle, älä juokse karkuun, vaan heittäydy mahallesi, suojaa niskasi käsilläsi ja tekeydy kuolleeksi.

 

Lisätietoja karhuista ja karhukartta.

Kategooriad:

Selvitys: yhteiskunnan kannattaa tukea hunajan tuotantoa luonnon vuoksi

26. märts 2015 - 13:00

Tuore selvitys vahvistaa, että yhteiskunnan kannattaa tukea hunajan tuotantoa. Hunajan tuotannon tukemisella on selvä, hyvin positiivinen vaikutus luonnon monimuotoisuuteen. Tuen kustannus on erittäin pieni: viime vuonna mehiläistalouden pesäkohtaista tukea maksettiin yhteensä noin 608 000 euroa.

Luonnon monimuotoisuudelle haitalliset tuet -taustaselvitys (PDF) vertailee erilaisia yhteiskunnan tukia ja niiden vaikutuksia monimuotoisuudelle.

Selvityksen tukipilven (klikkaa oheinen kuva isommaksi) viesti on selvä: vertailussa mukana olevista tuista hunajan tuotannon tukeminen on kaikkein kannattavinta, kun otetaan huomioon tuen määrä ja tuen vaikutus luonnon monimuotoisuuteen.   

Suomen Mehiläishoitajain Liitto SML ry muistuttaa, että mehiläisillä on tärkeä rooli sekä ruuan tuotannon että luonnon monimuotoisuuden kannalta. Mehiläisten tekemän pölytystyön arvo on erittäin merkittävä. Rahallisesti pölytyksen arvoksi arvioidaan noin 60 miljoonaa euroa vuodessa. Pölytyksen arvo on jopa 11,5-kertainen vuotuiseen hunajasatoomme verrattuna.

Vain reilu puolet mehiläispesistä saa tukea

Suomessa mehiläishoitajat saavat valtiolta suoraan yhtä tukea, mehiläistalouden pesäkohtaista tukea. Tukea myönnetään vain tarhaajille, joilla on vähintään 15 pesää. Suuri osa pienistä hunajantuottajista jää siis tuen ulkopuolelle. Viime vuonna tuen määrä oli 21,50 euroa yhtä mehiläispesää kohden. Tukea sai 28 292 mehiläispesää eli tukea maksettiin  noin 608 000 euroa. SML arvioi, että kokonaisuudessaan mehiläispesiä on noin 50 000.   

Luonnon monimuotoisuudelle haitalliset tuet -selvitystä varten käytiin läpi nykyiset tukijärjestelmät ja pyrittiin tunnistamaan niiden mahdollisia vaikutuksia luonnon monimuotoisuudelle. Tarkastelun pääpaino on vero- ja budjettituissa. Pääasiallisina lähteinä on käytetty valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen verotukiselvityksiä, valtion talousarvioita, tutkimuskirjallisuutta sekä ministeriöiden ja asiantuntijaverkoston panosta. Kartoituksessa on mukana esimerkiksi EU-tuet, joiden käytöstä ei Suomi voi yksin päättää, sekä yhteiskunnallisesti merkittävät tuet, joiden kokonaistaloudelliset vaikutukset ovat suuria mutta yhteys luonnon monimuotoisuuteen epäsuora.

Taustaselvityksen laati Luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän kehityksen käytön asiantuntijaverkosto. Verkoston työhön ovat osallistuneet liikenne- ja viestintäministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, puolustusministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, ulkoasiainministeriö, valtiovarainministeriö, ympäristöministeriö, Elinkeinoelämän keskusliitto, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry, Metsähallitus, Saamelaiskäräjät, Suomen kuntaliitto, Suomen luonnonsuojeluliitto sekä Suomen ympäristökeskus.

Mehiläisten ja muiden pölyttäjien merkityksestä on lisätietoja esimerkiksi SML:n ylläpitämällä Polytys.fi -sivustolla.

Lisätietoja

Luonnon monimuotoisuudelle haitalliset tuet -taustaselvitys:
www.ym.fi/download/noname/%7B7EDE879F-08B5-4803-91D1-EC48D5470C54%7D/108021
Tukipilvi on selvityksen sivulla 45.

Suomen Mehiläishoitajain Liitto SML ry
toiminnanjohtaja Heikki Vartiainen,  puh. 044 506 3200

Kategooriad:

Harmaahomeen torjunta: Prestop Mixin käyttäjiltä vaaditaan jatkossa tutkinto – aineen lisääminen pesiin kannattaa sopia viljelijän tehtäväksi

25. märts 2015 - 13:00

Uusi kasvinsuojeluainelaki velvoittaa myös harmaahomeen torjuntaan käytettävän Prestop Mixin käyttäjiä suorittamaan kasvinsuojeluainetutkinnon. Velvoite koskee henkilöä, joka lisää ainetta mehiläispesiin. Jos tarhaaja ei itse lisää tai osta ainetta, hänellä ei myöskään ole tutkintovelvoitetta. Jatkossa pölytyspalvelussa kannattaa sopia, että viljelijä huolehtii torjunta-aineen käsittelystä.

Tulevaisuudessa kaikkien ammattikäyttöön luokiteltujen kasvinsuojeluaineiden kayttävien tai aineita ostavien henkilöiden tulee suorittaa kasvinsuojeluaineita koskeva tutkinto, Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes tiedottaa. Määräys koskee myös mehiläisten levittämää harmaahomeen torjunta-ainetta, Prestop Mixiä.

Mehiläistarhaajien tulee suorittaa tutkinto vain jos he lisäävät itse Prestop Mixiä pesiin tai ostavat sitä. Sen sijaan, jos viljelijä lisää sitä mehiläistarhaajien omistamiin pesiin, viljelijän tulee suorittaa tutkinto.

Yleinen ja toimiva käytäntö on, että viljelijä huolehtii itse kasvinsuojeluaineen lisäyksestä ja tarhaaja on vastuussa mehiläisten hoidosta.

Sopikaa käytännöistä etukäteen

Pölytyspalvelusopimukseen kannattaa jatkossa kirjata, että kasvinsuojeaineet ja niiden hankinta ovat viljelijän vastuulla. Viljelijät ovat monen muunkin kasvinsuojeluaineen kohdalla velvoitettuja tutkinnon suorittamiseen.

Mikäli tarhaaja ostaa tai käyttää esim. omissa viljelyksissään Prestop Mixiä tai muita ammattikäyttöisiä kasvinsuojeluaineita, tulee myös hänen suorittaa tutkinto.

Kasvinsuojeluaineita koskeva tutkinto tulee suorittaa 26.11.2015 mennessä ja se tulee uusia viiden vuoden välein. Tutkintoa varten voi käydä halutessaan koulutuksen. Tutkinnon avulla halutaan parantaa aineiden turvallisuutta ja vähentää käytön haittoja ihmisille ja ympäristölle.

Lisätietoa kasvinsuojeluainelaista ja tutkinnosta: www.tukes.fi/kstutkinto

 

Lisätietoa pölytyspalvelusta:

Tuula Lehtonen

Suomen Mehiläishoitajain Liitto SML ry

tiedottaja, tutkimuskoordinaattori

tuula.lehtonen@hunaja.net

040 506 3202

www.mehiläishoitajat.fi

www.polytys.fi

Kategooriad:

Sukupuutto uhkaa yhdeksää prosenttia Euroopan villimehiläisistä

20. märts 2015 - 13:00

Sukupuutto uhkaa 9,2 prosenttia Euroopan villimehiläisistä, arvioi kansainvälinen luonnonsuojeluliitto IUCN. IUCN:n tuoreen tutkimuksen mukaan villipölyttäjien elämä on vaarantunut mm. maatalouden muutosten ja ilmastomuutoksen vuoksi.

IUCN:n mukaan villimehiläisten tilanteen kartoittamista hankaloittaa myös tiedon vähyys. Peräti 56,7 prosentista villimehiläislajeista on niin vähän tietoa, että lajien uhanalaisuutta ei voida arvioida. Villimehiläislajeja on Euroopassa 1 965.

Toisilla villipölyttäjillä menee vielä huonommin, sillä joka neljättä kimalaislajia uhkaa sukupuutto.

Muuttunut maatalous vähentää luonnon monimuotoisuutta

Tutkijoiden mukaan villipölyttäjien elinolosuhteita heikentävät mm. maataloudessa tapahtuneet muutokset sekä ilmastonmuutos. Esimerkiksi tuorerehun kasvanut käyttö on vähentänyt heinänviljelyä. Tämä on muuttanut kasvilajistoa villipölyttäjien kannalta huonommaksi: enää ei ole yhtä paljon erilaisia kasveja, jotka tarjoaisivat pölyttäjille ravintoa läpi kasvukauden. Myös kasvinsuojeluaineiden käyttö ja kaupungistuminen tuottavat ongelmia.

Maatalouden ohella ilmastonmuutos on pölyttäjille iso riskitekijä. Esimerkiksi rankkasateet, tulvat ja kohonneet lämpötilat vähentävät erityisesti kimalaisten elinmahdollisuuksia.

IUCN:n mukaan tarvitaan lisäselvityksiä siitä, miten eri tekijät vaikuttavat villipölyttäjiin. Lisäksi tarvitaan monipuolisia päätöksiä ja tekoja, joilla parannetaan villipölyttäjien elinmahdollisuuksia.

”Kiinnostus on kohdistunut viime aikoina erityisesti tarhamehiläiseen. On kuitenkin muistettava, että villipölyttäjät ovat tärkeitä esimerkiksi lukuisille luonnonkasveille ”, sanoo  projektikoordinaattori Simon Potts.

Tue pölyttäjiä kasvivalinnoilla ja pölyttäjäpesiä

Suomessa villipölyttäjien rooli on tärkeä esimerkiksi metsämarjojen sadontuotannossa. Lisätietoja pölytyksestä ja pölytyksen merkitystä on Mehiläishoitajain Liiton ylläpitämällä Polytys.fi -sivustolla.

Sivuilta saa tietoa myös esimerkiksi pölyttäjille hyödyllisistä puutarhan ja luonnon kasveista sekä vinkkejä siihen, miten jokainen voi tukea pölyttäjien elämää. Villipölyttäjille voi esimerkiksi rakentaa pesäpaikkoja.

 

Lisätietoja

IUCN:n tiedote

Kategooriad:

Uusi EKM-asetus: EKM-näyte ei enää ilmainen

17. märts 2015 - 13:00

Uusi esikotelomätäasetus astui voimaan 16. maaliskuuta. Uuden asetuksen sääntely vastaa sisällöllisesti pääosin vanhaa säännöstä.

Konkreettinen muutos tarhaajien kannalta on se, että EKM-näytteen tutkituttaminen on nyt maksullista. Omavalvontanäytteen tutkiminen maksaa elintarviketurvallisuusvirasto Eviran hinnaston mukaisesti 5 euroa/näyte, ja pienin laskutettava summa on 25 euroa. Hintaan lisätään alv 24 %.

Esikotelomädän leviämisen estämiseksi ja hävittämiseksi tehtävät toimet vastaavat monilta osin aiempaa käytäntöä. Säätely on kuitenkin yleisemmällä tasolla ja jättää mahdollisuuden tilannekohtaiseen harkintaan ja Elintarviketurvallisuusviraston asetuksen toimeenpanosta antamaan ohjeistukseen.

Esikotelomätää epäiltäessä tai todettaessa tarhalle asetetaan tartunnan leviämistä ehkäisevä rajoituspäätös, joka puretaan, kun esikotelomätätautia ei enää epäillä tai tauti on hävitetty pitopaikasta. Taudin hävittämistoimista vastaa tarhaaja kuten tähänkin asti. Taudin hävittämistoimista on otettava omavalvontanäytteitä, joiden kustannuksista vastaa tarhaaja.

Asetuksen pääasiallinen uudistustarve oli vuoden 2014 alussa voimaan tullut uusi kansallinen eläintautilaki, jonka asetusantovaltuudet poikkeavat vanhasta eläintautilaista. Eläintautilaissa on eläintautien vastustamista koskeva perussäätely ja tautien luokitus.
Muihin EU-jäsenvaltioihin siirrettäviksi aiottuja mehiläisiä koskevista vaatimuksista säädetään maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa 1035/2013. Ne säilyvät ennallaan, kuitenkin niin, että vientitarkastus voidaan tehdä aikaisintaan 60 vuorokauden kuluttua taudin hävittämistoimenpiteistä aiemman 30 vuorokauden sijasta.


Mehiläisten esikotelomätätautia aiheuttaa Paenibacillus larvae -bakteeri, joka ei tartu ihmiseen. Tauti tappaa vain mehiläisten toukkia, ja voimakas tartunta johtaa usein mehiläisyhdyskunnan kuolemaan. Suomessa todetaan vuosittain lukuisia esikotelomätätapauksia ja tautia esiintyy lähes koko maassa.

Lähde: Maa- ja metsätalousministeriö

Lisätietoja:

Evira:
Tietoa esikotelomädästä

Mehiläistautien näytteenotto-ohjeet

 

SML:n esikotelomätää käsittelevä nettitietopaketti

 

Kategooriad:

Tarkista pesien ruokavarastot

16. märts 2015 - 13:00

Mehiläispesien ensimmäinen tarkistus tehdään puhdistuslennon jälkeen. Tärkeintä on tarkistaa pesän ruokatilanne. Pesän ruokatilanteen voi tarkistaa joko kurkistamalla pesään tai punnitsemalla pesän.

Jos Langstroth-kevytpesän paino on yli yhdeksän kiloa, niin pikaista ruokintaa ei tarvita. Yhdeksän kilon paino on pesän ns. takapaino: pesän alle laitetaan naru ja toinen pää nostetaan ilmaan, kattoineen ja pohjineen, ja punnitaan esimerkiksi matkalaukkuvaa’alla.
Takapainon mittaaminen on helpompaa kuin kokopainon. Tosin jos ruoka on keskittynyt toiseen päähän, niin lukema voi olla virheellinen. Silti punnitseminen on parempi vaihtoehto kuin arvailu.

Jos peitettyä ruokaa näkyy useammalla kuin kahdella kakulla, niin pesä tuskin näkee nälkää 2–4 viikkoon.
Mitä enemmän on mehiläisiä ja mitä vähemmän peitettyä ruokaa näkyy, niin sitä suurempi on nälän riski. Heikot pesät kuolevat harvoin nälkään keväällä, koska niiden kulutus on pientä.

Jos ruualle on tarvetta, niin helpointa on antaa naapuripesien peitettyjä ruokakakkuja. Jos tämä ei ole mahdollista, niin ruokinnan voi tehdä sokeritaikinalla (Apifonda tms.) tai sokeriliuoksella. Olennaisinta on, että ruoka on tarpeeksi lähellä mehiläisiä, jotta ne voivat hyödyntää ruuan.

Muista myös kevään punkkitorjunnat

Puhdistuslennon jälkeen voi tehdä myös varroantorjuntaa. Koska siköinti on vähäistä, niin oksaalihappokäsittely tiputtamalla tai kaasutuksena toimii kohtuullisen hyvin. 
Tänä keväänä punkkien lisätorjunnoille on tarvetta tavallista enemmän. Pesien prosentuaalinen punkkimäärä on nyt monilla suurempi kuin tavallisesti.

Kevätkäsittely on syytä tehdä ainakin silloin, jos syksyllä joko elokuun torjunta tai myöhäisempi oksaalihappokäsittely jäi tekemättä. Lisäksi käsittelyyn on tarvetta, jos talvella kuolleissa pesissä on kuoriutumattomia peittosikiöitä, joiden sisällä on lähellä kuoriutumista olevia mehiläisiä. Tällöin pesä on kuollut varroapunkista johtuviin ongelmiin.

 

Lisätietoja

mehiläishoidon neuvoja Ari Seppälä, ari.seppala(at)hunaja.net, puh. 040 730 001

Kategooriad:

Hunajan hintakysely: monilla jää hunajaa varastoon

10. märts 2015 - 13:00

Viime kesän hyvän sadon ansiosta monilla tarhaajilla jää nyt hunaja varastoon. Netissä tehdyssä kyselyssä noin kolmasosa vastaajista kertoi, että varastoa ei myydä tyhjäksi ennen uutta satokautta.

Kyselyyn vastasi 124 hunajantuottajaa. Heistä 30 oli myynyt kaiken hunajan. 51 vastaajalla hunajaa vielä oli, mutta he uskoivat myyvänsä tuotteet pois ennen kesää. 43 vastaajaa ilmoitti, että hunajaa on jäämässä varastoon seuraavan satokauden yli.

Kyselyn perusteella 450 gramman purkin keskiarvohinta oli suorassa kuluttajamyynnissä 5,78 euroa (12,85 e/kg).  Yleisin hinta hunajapurkille oli nyt 5 euroa (36 vastaajaa). 6 euron purkkia myy 32 vastaajaa. 450 gramman pakkausta käyttää 98 vastaajista.

500 gramman purkin kilohinta, 13,74 euroa, oli tuttuun tapaan korkeampi kuin 450 gramman. Hintaero johtuu kalliimmasta pakkausmateriaalista eli lasipurkista. Pakkauskoko on käytössä viidesosalla vastaajista.

Irtohunajan, jota myy 41 vastaajaa, keskiarvohinta omiin astioihin oli 10 e/kg.

Purkitettua hunajaa myy kauppoihin 39 vastaajaa.  Keskiarvohinta on 9,5 e/kg (ALV 0 %) eli sama kuin elokuun kyselyssä.

Valtaosa eli 93 vastaajista oli 1–20 pesän tarhaajia.

Myynnin hankaluutta suuren sadon kanssa?

Yleisesti hunajan hintataso on samaa luokkaa kuin viime elokuun kyselyssä. Tosin joidenkin alhaisempien hintojen taustalla lienee vastausten perusteella osittain halu päästä eroon syksyn hunajista:


”Turhaan tuli välillä uskonpuute ja myin joitakin eriä myös 6 eurolla. Nyt myyn eioota marraskuusta lähtien.” (Turku ja Pori, 20–50 pesää, 7 e/450 g)

”Myin 5–5,50 €/450g, eli euron halvemmalla kuin edellissyksynä. Kun vakiostajat olivat saaneet hunajansa, suoramyynti alkoi pienellä paikkakunnalla loppua. Hunajasato sellainen että tuskin kohdalleni toista kertaa,  keskiarvo n. 110 kg. En edes halua näin suuria kilomääriä. Muutaman pesän harrastelijalle riittäisi tulos, jonka kanssa ei tule markkinointiongelmia.” (Oulu, 1–10 pesää)

Varastoon jäävä hunaja mietityttää joitakin:


”Huolestuttaa, että miten pääsen eroon varastossa olevista hunajista. Tähän mennessä hunajaa on tullut "sopivasti" eli olen voinut myydä sen tuoreeltaan torilla kesällä ja syksyllä ja talvelle on jäänyt sen verran, että itse ja sukulaiset ovat pärjänneet seuraavaan satoon asti. Nyt sitä on liikaa varastossa, eikä kanavia päästä siitä eroon.”

”Älä halvenna hunajaa!”

Tuttuun tapaan toisia tarhaajia patistellaan nostamaan myyntihintoja:

”Asiakkaat pitävät hintaani sopivana korvauksena työstäni. Tuntuu vaan, että muovipurkkihunajat hinnoitellaan liian alhaisiksi. Itse purkitan hunajan lasipurkkeihin. Kauppaan en vie enää hunajaani myyntiin, sillä kaupan ottama voitto nostaa hinnan kuluttajalle kohtuuttomaksi.” (Uusimaa, 10–20 pesää, 12 e / 500 g)

”Polkumyynti lopetettava. 5€/450 g purkista on selvästi liian edullinen hinta. Miksi kovalla työtä ja aikaa vaativa tuote myydään niin halvalla, vaikka olisikin harrastuspohjaista.” (Oulu, 1–10 pesää, 10 e / 450 g)

”Hunajan hinnan "halvennukseen" ei kenenkään pidä lähteä mukaan. Pitkällä aikavälillä hunajaa tuotetaan liian vähän Suomen tarpeeseen. Hunajan kysyntä lisääntyy sitä enemmän, mitä enemmän on (uusia) pientuottajia. Aloittelijat ovat parasta mainosta alalle.” (Kuopio, 50–100 pesää, 6 e/450 g)


Sopiva pakkauskoko auttaa hinnoittelussa

Pienellä paljousalennuksilla kauppa käy tuttavapiirissä, kertoo tuore tarhaaja:

”Olemme myyneet hintaan 1 prk (450g) 8€ ja 2prk 15€. Yleensä ostavat tuon 2 prk kerralla. Hintaa pitävät sopivana.” (Uusimaa, 1–10 pesää)

Myös pakkauskoon valinnalla voi vaikutta sopivaan hintaan:

”Hunajaa on kätevin myydä suoraan kuluttajille 5e/per purkki, mutta purkin koko olisi hyvä olla silloin 400 g, jolloin hunajan tuottaja saisi sopivamman korvauksen tehdystä työstä.  450 g purkki olisi siis hyvä vaihtaa 400g purkiksi.”  (Oulu, 10–20 pesää, 5e/450 g)

”Taisin myydä laatutuotetta liian halvalla, varasto tyhjeni jo ennen vuodenvaihdetta... Nostan hintaa ensi kaudelle, nyt 20€/kg --> 24–28€/kg. Lisäksi mietin, että möisinkö jatkossa vain 250 g purkissa, tällä eniten kysyntää. Hyvän tuotteen lisäksi hinnoitteluvoimaa saa erottuvasta ja tyylikkäästä pakkauksesta (pakkaan lasiin, tyylikäs etiketti, "premium"-vaikutelma).” (Oulu, 1–10 pesää)

Hunajan tuotannon kasvuun suhtaudutaan myönteisesti

Tällä kertaa kyselyssä tiedusteltiin myös vapaita kommentteja hunajan tuotannon ja markkinoinnin tulevaisuuteen. Lähes kaikki suhtautuvat pesämäärien ja tarhaajamäärän kasvuun myönteisesti. Jotkut olivat kiinnostuneita myös viennin kehityksestä.

Markkinoinnin ja viestinnän merkitystä korosti osa vastaajista:

”Kysyntä varmaan kasvaa taas, kun tarjontakin kasvaa. Hunajan ylituotanto on hyvin mahdollista jo ensi kesänä. Normaali sato nykyisellä mehiläiskuntamäärällä todennäköisesti tuottaa ylivuotiseen varastoon yli ½ miljoonaa kiloa. Markkinointia ja menekinedistämistä tulee rutkasti lisätä. (Häme, yli 50 pesää, 6,50 e/450 g, luomu)

”Minusta on hienoa, että hunajantuottajien määrä on kasvussa. Se edesauttaa luonnon toimintaa ja samalla muutkin saavat hyödyllisen harrastuksen. Osa uusista haluaa ammattimaista tarhausta, mutta kyllä tänne niitä mahtuu.” (Uusimaa, 10–20 pesää, 5 e/450 g)

Tietoa kyselystä:

Suomen Mehiläishoitajain Liitto SML ry toteutti hunajan hintakyselyn netissä helmikuussa 2015. Kyselyyn vastasi 124 tarhaajaa. Heistä 11 tuottaa luomuhunajaa.

1–10 pesää: 69
11–20 pesää: 24
21–50 pesää: 23
51 – 100 pesää: 6
yli 100 pesää: 2

Yleisimmät hunajien myyntipaikat (yl. tarhaajan kotipaikka) vanhan lääninjaon mukaan:
Uusimaa: 30
Turun ja Porin lääni: 16
Oulu: 23
Häme: 11
 

Edellisten hintakyselyjen tiedotteet löytyvät kootusti nettisivuilta.

Kategooriad:

Suomalaiset söivät ennätysmäärän hunajaa

9. märts 2015 - 13:00

Suomalaiset kuluttavat nyt hunajaa enemmän kuin koskaan aiemmin. Suomen Mehiläishoitajain Liitto SML ry:n mukaan viime satokaudella eli elokuun 2013 alusta heinäkuun 2014 loppuun hunajaa kului 593 grammaa henkeä kohti.

Hunajan kulutus on viimeisen kymmenen vuoden aikana ollut yleensä noin 550–580 grammaa henkeä kohti vuodessa. SML:n toiminnanjohtaja Heikki Vartiaisen mukaan suunta on nyt selvästi nousujohteinen.

”Uskon, että taustalla on kasvanut kiinnostus mehiläisiin, mehiläispölytyksen merkitykseen ruuantuotannossa ja lähiruokaan. Ala on saanut paljon näkyvyyttä myös lehdissä, televisiossa ja sosiaalisessa mediassa.”

Noin puolet kotimaista

Erityisesti kotimainen hunaja kiinnostaa kuluttajia. Keskimäärin Suomessa käytetystä hunajasta noin puolet on kotimaista.

”Kotimaisuusaste vaihtelee paljon sen mukaan, kuinka hyvä hunajasato meillä on saatu. Moni kuluttaja ilmeisesti vähentää hunajan kulutusta, jos kotimaista ei ole tarjolla. Viime kesänä saatiin tavallista parempi sato, joten nyt kuluvalla satokaudella käytetään oletettavasti keskimääräistä enemmän nimenomaan kotimaista hunajaa”, Vartiainen arvioi.

”Tuonti on alalle tervetullutta ja tärkeää. Laaja hunajavalikoima tuo monipuolisuutta ja erilaisia vaihtoehtoja. Erilaiset hunajat lisäävät osaltaan hunajan kokonaiskulutusta ja vaikuttavat myös suomalaisten hunajien käyttömääriin.”

Hunajaa kulutetaan paitsi suomalaisten kodeissa, niin myös elintarviketeollisuudessa.

Saksassa hunajaa syödään yli kilo henkeä kohti

Vaikka suomalaisten hunajanälkä on kasvussa, niin vielä olemme kaukana monista muista maista.
”Esimerkiksi Keski-Euroopassa hunajan käytöllä on vankat ja pitkät perinteet. Niinpä hunajaa kuluu monissa maissa, kuten Saksassa, reilusti yli kilo henkeä kohti. ”

Satokaudella 2013–2014 hunajaa tuotettiin Suomessa 1,6 miljoonaa kiloa. Hunajaa tuotiin suunnilleen yhtä paljon. Hunajan kokonaiskulutus oli siis yhteensä 3,2 miljoonaa kiloa.

Satokaudella 2012–2013 jäätiin kokonaiskulutuksessa 2,3 miljoonaan kiloon, koska kotimaan sato oli paljon tavanomaista alhaisempi.  Tuonnin määrä oli 1,39 miljoonaa kiloa.

 

Lisätietoja

Suomen Mehiläishoitajain Liitto SML ry
toiminnanjohtaja Heikki Vartiainen, puh. 044 506 3200, heikki.vartiainen(AT)hunaja.net

 

Kategooriad: