SML

Syndicate content
Suomen Mehiläishoitajain Liitto
Uuendatud: 1 aasta 29 nädalat tagasi

Jäsenliitteessä virhe: pakollisten pakkausmerkintöjen listauksessa puutteita

6. märts 2015 - 12:00

Mehiläinen 1/2015 -lehden mukana on Jäsenliite. Valitettavasti liitteeseen oli pujahtanut virhe, eli hunajan pakkausmerkintöjen pakollisista tiedoista puuttui kaksi.

Tässä oikea listaus hunajan pakkausmerkinnöistä:

Pakolliset
Nimi: Hunaja, voidaan käyttää myös esim. muodossa ”Mäntykukkulan lumoava hunaja”
Alkuperämaa: Suomi, lisätietona voidaan kertoa tarkempi alue
Varoitusmerkintä: Vain yli 1-vuotiaille
Sisällön määrä (grammoina)
Vähimmäissäilyvyysaika: suosituksena muoto 30.7.2016, joka toimii myös erätunnuksena
(Erätunnus)
Toimijan nimi ja osoite

Vapaaehtoisia esim.
Toimijan puhelinnumero, sähköposti, nettisivu tai muu lisäyhteystieto
Elintarvike-erän tunnus
Ravintoarvomerkintä
Säilytys- ja käyttöohjeet

Muuta huomioitavaa
Kaksikielisyys pakollista, jos hunajaa myydään kaksikielisessä kunnassa.
Pakollisten merkintöjen oltava näkyviä ja helposti havaittavia. Ne on tuotava julki myös etämyynnissä, esim. nettikaupassa.
Kiellettyjä esim. merkinnät Lisäaineeton, GMO-vapaa, Aito.
 

Lisätietoja pakkausmerkinnöistä nettisivuiltamme.

Jäsenliitteen sähköisen version, johon listaus on korjattu, saa esimerkiksi SlideShare-palvelusta.

Lisätietoja voi kysyä myös kuluttajaneuvoja Mari Koistiselta, puh. 050 382 2428, mari.koistinen(at)hunaja.net.

Kategooriad:

Pölytyskoe: öljypellava ei hyödy mehiläisistä

4. märts 2015 - 12:00

Viime kesänä Somerolla tutkittiin mehiläisten vaikutusta öljypellavan sadonmuodostukseen. Tutkimuksessa mehiläispölytyksellä ei havaittu vaikutusta öljypellavan siementen määrään tai sadon laatuun. Tutkimuksen teki somerolainen öljypellavaa viljelyttävä Elixi Oil Oy ja firman työntekijä Ulla Mertsalmi.

Koe toteutettiin perinteisenä häkkikokeena, jossa oli mehiläisiltä suljettu häkki, mehiläishäkki ja kaikille pölyttäjille avoin ala sekä vertailualat. Pölyttäjien määrä laskettiin kukinnan aikana pellolta. Satomäärät ja sadon laatu mitattiin ja analysoitiin ja hunajan siitepölyt laskettiin kultakin alalta.

Tulokset osoittivat, ettei öljypellavasadon määrä noussut eikä pölytyksellä ollut vaikutusta siementen laatuun. Öljypellavan kukat eivät houkutelleet mehiläisiä tai luonnonpölyttäjiä, vaikka lentosää oli kokeen aikana hyvä. Vähäisistä mehiläisvierailuista kertoo myös hunaja-analyysi: hunajasta ei löytynyt pellavan siitepölyä.

Öljypellavan sato vaihtelee vuosittain paljon sekä laadullisesti että määrällisesti. Kokeella haluttiin selvittää, nostaako mehiläisten ristipölytys öljypellavan satoa tai parantaako se sadon laatua.

 

Lisätietoa mehiläispölytyksestä ja pölytyspalvelusta:

Tuula Lehtonen

Tiedottaja, tutkimuskoordinaattori

Suomen Mehiläishoitajain Liitto SML ry

040 506 3202

tuula.lehtonen@hunaja.net

www.mehiläishoitajat.fi/polytyspalvelu

Kategooriad:

Huolla karhuaidat kuntoon ajoissa

3. märts 2015 - 10:00

Vaikka karhut vielä pääosin ovat talvipesissään, karhuaidat kannattaa huoltaa toimintakuntoon hyvissä ajoin ennen niiden heräämistä.

Karhuaidat pitäisi olla toiminnassa Etelä-Suomessa viimeistään 15.3.  ja Keski-Suomessa 1.4. Pohjoisessa säiden mukaan pari viikkoa myöhemmin, muistuttaa mehiläishoidon neuvoja Ari Seppälä. Näin vähennetään kevään karhuvahinkoja.

Ensimmäisenä kannattaa suojata ne tarhat, joissa vahinkoja on ollut aiemmin. Tarhaajien on myös hyvä muistaa, että vahingot voivat alkaa, vaikka maassa on vielä lunta. Kiristä aitalangat ja vie akut tarhoille heti, kun se säiden puolesta on mahdollista.

Jos et ole pystyttänyt aitatolppia syksyllä, tee se heti kun routa sulaa.

Jos tarhaajalla ei vielä ole aitaustarvikkeita, kannattaa tilata tarvikepaketti, jos seudulla on ollut vahinkoja viime vuonna.

SML muistuttaa tarhaajia myös tekemään yhteistyötä naapuritarhaajien kanssa. Kertokaa toisillenne, jos tiedätte karhuhavaintoja alueella. Tarhaajien kannattaa myös seurata SML:n karhukarttaa, jota aletaan päivittämään ensimmäisten karhuvahinkojen sattuessa, sekä Riistahavaintokarttaa  http://riistahavainnot.fi/.

Muistattehan, jos tarhoilta löytyy tuoreita havaintoja karhuista, tulee noudattaa varovaisuutta. Ohjeita suurpetojen kohtaamisesta: http://www.suurpedot.fi/suurpedot-ja-me/kohtaaminen.html

Milloin karhut heräävät?

Ranuan ja Korkeasaaren eläinpuistoissa karhut ovat jo hereillä. Entä kuinka on luonnon karhujen laita, heräävätkö ne jo pian?

”Karhujen herääminen riippuu kevään ajoittumisesta. Jos kevät on aikainen ja lumi sulaa kokonaan, karhut lähtevät liikkeelle. Eri osassa maata voi olla erilainen tilanne, kertoo tutkija Katja Holmala Luonnonvarakeskuksesta.

Vielä karhut eivät ole Holmalan mukaan laajasti liikenteessä. ”Heräämisajoissa on valtavat vaihtelut. Naaraat heräävät usein uroksia myöhemmin, jopa myöhään huhtikuussa”, Holmala kertoo.

Heti herättyä karhujen energiakulutus on suuri. Vaikka keväällä karhuilla onkin ns. lihankäyttöpiikki ja ne syövät paljon mm. hirvenvasoja, Holmala neuvoo suojaamaan mehiläispesät ajoissa.

”Ei ole pahaksi, jos pesät suojaa hyvissä ajoin”, Holmala toteaa ja että muistuttaa, että kaikkia karhuja aidatkaan eivät pysäytä.

 

Lisätietoja:

http://www.mehilaishoitajat.fi/mehilaishoitajille/karhut-bears/

Kategooriad:

Yli puolet Paras hunaja -kisan näytteistä sai kunniakirjan

26. veebruar 2015 - 12:00

Suomen Paras Hunaja 2014 -kilpailuun osallistui 97 mehiläistarhaajaa 145 hunajanäytteellä. Kunniakirjoja myönnettiin 82 hunajalle.

Ennen arvostelua niitä säilytettiin noin kuukausi normaalissa huoneen lämmössä. Näin voitiin todeta, että hunajat säilyttävät ominaisuutensa muuttumattomana myös kaupan hyllyllä.

Laatutoimikunta tarkasti näytteiden hunaja-asetuksen mukaiset vaatimukset sekä kauppakuntoisuuden kuluttajan näkökulmasta. Hunajan ulkonäköön vaikuttavista tekijöistä käytiin läpi käyminen, kerrostuminen ja roskaisuus sekä hunajan rakenteeseen vaikuttavista tekijöistä käsittely, kiteytyminen ja kovuus.

Laadukas hunaja täyttää seuraavat vaatimukset: hunaja ei käy, ei ole kerrostunut, sisältää korkeintaan erittäin pieniä yksittäisiä roskia, käsittelyn jäljiltä tai sen vaikutuksesta on vain aavistuksen verran vaahtoa, ilmaa tai härmää, kiderakenne ei joko tunnu tai se on hieno ja tasainen. Lisäksi hunajan pitää olla pehmeää ja helposti lusikalla otettavaa.

Kunniakirjoja jaettaessa hyväksyttiin vähäisiä virheitä, mutta niitä ei saanut olla useita samassa näytteessä.

Käyneitä näytteitä oli yksi.

Säilytyksen aikainen kerrostuminen todettiin seitsemästä näytteestä. Erittäin roskaisia oli kuusi ja roskaisia tai hieman roskaisia 55. Härmistyneitä oli 14. Lisäksi kahteen oli muodostunut jääkukkaa. 23 kiteyteyn hunajan näytteessä todettiin liian karkea kiderakenne.

Vaahtoisuutta oli 33 ja kuplaisuutta 11 näytteessä. Nämä johtuvat ilman sekoittamisesta hunajaan vaivaamisen yhteydessä. Säilytyksen aikana ilma nousee vähitellen pinnalle, mistä syystä hunaja vaahtoaa ja/tai kuplii.

Kunniakirjat toimitetaan postitse maaliskuun aikana.

Arviointiin osallistuivat laatutoimikunnan jäsenistä Vuokko Honkaniemi, Anneli Salonen, Tarja Ollikka, Heikki Vartiainen ja Mari Koistinen.

Tutustu myös hunajan laatuarviointilomakkeeseen ja katso vuoden takainen video laatutoimikunnan työskentelystä.

Kunniakirjan saaneet
 
     
Yksikukka Mesikastehunaja RAINO-LARS ALBERT JOENSUU
Kiteytetty   RAINO-LARS ALBERT JOENSUU
Juokseva   RAINO-LARS ALBERT JOENSUU
Kiteytetty   RAINO-LARS ALBERT JOENSUU
Kiteytetty   KATRINE ARBOL-LILLEBERG TURKU
Juokseva   HEIKKI DDUBATSCHEFF OULU
Kiteytetty   CAMILLA ELF TENALA
Kiteytetty   CAMILLA ELF TENALA
Yksikukka Horsmahunaja JOUKO ESKELINEN KARTTULA
Juokseva   JOUKO ESKELINEN KARTTULA
Juokseva   TUOMO HAARAKANGAS OULU
Kiteytetty   ANTTI HAVULINNA TUUSULA
Juokseva   KYÖSTI HEINO KAJAANI
Kiteytetty   JARKKO HELANDER TURKHAUTA
Juokseva   PETTERI HELANDER ÖVERMARK
Kiteytetty   PETTERI HELANDER ÖVERMARK
Aluehunaja Lillsundin hunaja PETTERI HELANDER ÖVERMARK
Kiteytetty   PETTERI HELANDER ÖVERMARK
Juokseva   PETTERI HELANDER ÖVERMARK
Kiteytetty   ERKKI HILSKA SAARIJÄRVI
Kiteytetty   VUOKKO HONKANIEMI TARVOLA
Kiteytetty   NIILO HUHTANEN YLITORNIO
Kiteytetty   NIILO HUHTANEN YLITORNIO
Kiteytetty   MARIKA HÄGGQVIST SIIPYY
Kiteytetty   HELI HÄMÄLÄINEN KUOPIO
Kiteytetty   SEPPO IMMONEN JOENSUU
Yksikukka Horsmahunaja SEPPO IMMONEN JOENSUU
Kiteytetty   JARKKO ISOKUNGAS RUOTSALO
Yksikukka Hunajakukka JOSEFIINA KESKUSTALO LANNEVESI
Aluehunaja Egyptinkorven hunajaa TAPANI KIISKINEN NURMES
Kiteytetty   ESKO KIVEKÄS PORI
Kiteytetty   ESKO KIVEKÄS PORI
Aluehunaja Metsäalueen hunaja MAIJA-LIISA KORKIAKOSKI OULUNSALO
Kiteytetty   JOUNI KORPELA LAPPEENRANTA
Juokseva   JANI KOSKI LESKELÄ
Kiteytetty   SOINI KOSKI KOKKOLA
Kiteytetty   VÄINÖ KUIVALAINEN SIILINJÄRVI
Kiteytetty   ULLA KUMMALA TURKU
Kiteytetty   PERTTI LAUNONEN KOTIKYLÄ
Kiteytetty   PERTTI LAUNONEN KOTIKYLÄ
Aluehunaja Stadin hunajaa MERJA-RIITTA LAURILA ESPOO
Juokseva   VEIKKO LEHTONEN SAARIJÄRVI
Yksikukka Kuminahunaja VEIKKO LEHTONEN SAARIJÄRVI
Kiteytetty   PEKKA LÖNNQVIST VIHIJÄRVI
Juokseva   PEKKA LÖNNQVIST VIHIJÄRVI
Kiteytetty   TUOMAS MEHTIÖ VOJAKKALA
Kiteytetty   KRISTIINA MOILANEN SAARIJÄRVI
Kiteytetty   VEIKKO MUSTALAHTI LITTOINEN
Kiteytetty   VEIKKO MUSTALAHTI LITTOINEN
Yksikukka Horsmahunaja MARKKU MYKKÄLÄ TORNIO
Juokseva   MARKKU MYKKÄLÄ TORNIO
Yksikukka Valkomesikkähunaja SATU NURMI PAIMIO
Kiteytetty   AIMO NURMINEN POIKKO
Kiteytetty   AIMO NURMINEN POIKKO
Kiteytetty   PEKKA PELTOTALO TURENKI
Kiteytetty   JOUKO PIIPPO KLAUKKALA
Juokseva   JOUKO PIIPPO KLAUKKALA
Kiteytetty   RISTO PYKÄLÄMÄKI SAARIJÄRVI
Juokseva   SINI RIIHIAHO HAAPAVESI
Kiteytetty   SINI RIIHIAHO HAAPAVESI
Kiteytetty   ANNE RUOHONEN RUSKO
Kiteytetty   PETER RÖNNBERG ESPOO
Aluehunaja Mansikkapellon hunaja HELENA SAATSI MÄNTSÄLÄ
Kiteytetty   HELENA SAATSI MÄNTSÄLÄ
Kiteytetty   JORMA SAHINAHO SAARIJÄRVI
Aluehunaja Cityhunaja JORMA SAHINAHO SAARIJÄRVI
Juokseva   JORMA SAHINAHO SAARIJÄRVI
Kiteytetty   JORMA SAHINAHO SAARIJÄRVI
Juokseva   PIRJO SAVIARO LAUTIOSAARI
Juokseva   ANNE JA MIKKO TAKANEN KIISKILAMPI
Kiteytetty   SATU TARUMA JOKELA
Kiteytetty   HARRI TERHOKOSKI MASKU
Aluehunaja Oulujokilaakson hunaja RAIMO TERVOLA OULU
Juokseva   RAIMO TERVOLA OULU
Yksikukka Horsmahunaja KAIJA  TUNKKARI ALVAJÄRVI
Yksikukka Hillahunaja AAPPO VALO KAUSTINEN
Juokseva   AAPPO VALO KAUSTINEN
Juokseva   JAANA VIERIKKO KIHNIÖ
Juokseva   SEPPO VÄNSKÄ KESKIJÄRVI
Juokseva   KARI VÄÄRÄKANGAS YLIVIESKA
Yksikukka Mesikastehunaja KARI VÄÄRÄKANGAS YLIVIESKA
Kiteytetty   ANTTI YLISASSI HAUKIPUDAS

 

Kategooriad:

SML järjestää karhuvahinkoseminaarin Seinäjoella perjantaina 27.3.

18. veebruar 2015 - 12:00

SML järjestää kaikille avoimen karhuseminaarin Seinäjoella perjantaina 27.3 klo 12-17. Seminaari pidetään Marttilan Tallissa (Puskatie 31 Seinäjoki, kävelymatkan päässä Seinäjoen rautatieasemalta). Mukaan mahtuu 50 karhuongelmista kiinnostunutta. Seminaari on avoin ja maksuton kaikille! Paikalla on mahdollisuus ruokailuun omakustannehintaan, 10 €/osallistuja.

Päivän aiheina mm.:

  • Karhuvahingot mehiläistarhoilla, Ari Seppälä, SML ry
  • Hunajakarhut metsästäjien näkökulmasta, Lauri Kontro, Suomen Metsästäjäliiton pj
  • Karhut tarhauksen laajentamisen tiellä, Petteri Helander, mehiläistarhaaja
  • Suomen karhukannan hoitosuunnitelma, Jussi Laanikari, Maa- ja metsätalousministeriö
  • Kuinka suojata tarhat karhuilta ja millä hinnalla? Ari Seppälä, SML ry
  • Työturvallisuus tarhoilla: kuinka kohtaat karhun? Reijo Kotilainen, Suomen Riistakeskus
  • Kuinka viestiä karhuvahingoista? Marja Komppa, mehiläistarhaaja
  • SML:n karhuvahingot kartalle ja nettiin, Tuula Lehtonen, SML ry
  • Keskustelua

Ilmoittaudu mukaan viimeistään 18.3. Helpointa se on nettilomakkeella tai ottamalla yhteys SML:n toimistoon (sml@hunaja.net, puh. 010 387 4770)

 

 

Kategooriad:

Vieläkö on hunajaa? Vastaa hunajan hintakyselyyn

17. veebruar 2015 - 12:00

Onko viime vuoden hunajasatoa vielä jäljellä? Tällä kertaa hunajan nettihintakyselyssä kartoitamme paitsi hunajan myyntihintoja, niin myös varastotilannetta.

Lisäksi kysymme ajatuksia hunajan tuotanto- ja satomääristä.

Kyselyyn kannattaa siis vastata, vaikka kaikki omat hunajat olisi jo myyty. Jos hunajaa ei ole enää varastossa, niin kerro hintakysymyksissä, mihin hintaan hunajasi myit.

Kysely on avoinna 3. maaliskuuta asti. Sen tuloksista kerrotaan nettisivuilla ja Mehiläisessä. Aiempien kyselyiden tulosten tiedotteet on koottu hunajan myynnistä kertovaan osioon.

Kiitos vastauksista!

Kategooriad:

Hyödynnä pölytyspalvelua markkinoidessa: viljelijöille tulevaisuudessa korvausta mehiläisten tekemästä harmaahomeen torjunnasta

10. veebruar 2015 - 12:00

Uusi ympäristökorvausjärjestelmä lupaa viljelijälle korvausta mehiläisten tekemästä harmaahomeen torjunnasta, jos viljelijällä on kirjallinen todistus pölytyspalvelusta tai omia mehiläisiä. Järjestelmä tuo kaupalliselle pölytyspalvelulle hyvän mahdollisuuden, joka tarhaajan kannattaa hyödyntää pölytyspalvelua markkinoidessa.

Jatkossa viljelijät voivat saada mehiläisten tekemästä pölytyspalvelusta ympäristökorvausta, jos he voivat todistaa, että heillä on käytössä Prestop Mix –torjunta-ainetta ja pölyttäviä mehiläispesiä. "Korvaus on 500 euroa vuodessa hehtaaria kohden ja mehiläispesiä on oltava vähintään 2 per hehtaari. Lisäksi viljelijältä edellytetään sitoutumista", kertoo ylitarkastaja Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriöstä lähes valmiista kansallisesta asetuksesta.

Korvaus on mehiläistarhaajalle loistava peruste pölytyspalvelun myymiseen, koska viljelijä saa nyt pölytystä varten taloudellista tukea. Jatkossa tarhaajien kannattaa aina tehdä pölytyspalvelusta kirjallinen sopimus ja pyytää sopiva korvaus pölytyksestä.

Tee markkinointi nyt!

Viljelijän on sitouduttava ohjelmaan jo kevään tukihaussa, joten juuri nyt on oikea aika markkinoida pölytyspalvelua.

”Tarhaajien kannattaa ehdottomasti hyödyntää tämä. Viljelijällä on oltava paperi pölytyksestä ja mehiläispesistä. Toivottavasti myös viljelijät hyödyntävät tämän korvauksen”, Reskola sanoo.

Tällä hetkellä korvausta saa mansikan ja vadelman harmaahomeen torjunnasta. Jos Evira ja Tukes hyväksyvät tulevaisuudessa uusia pölyttäjälevitteisiä aineita, korvaus koskee myös niitä.

Komissio hyväksyi ympäristökorvausjärjestelmän joulukuussa osana Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa. Kansallisten asetusten valmistelu on nyt loppusuoralla.

Lisätietoa: https://www.maaseutu.fi/fi/maaseutuohjelma/Sivut/default.aspx

Lisätietoa pölytyspalvelusta:

Tuula Lehtonen, tiedottaja ja tutkimuskoordinaattori, SML ry,

tuula.lehtonen@hunaja.net

040 506 3202

 

 

Kategooriad:

Tutustu luonnon ja puutarhan mehiläiskasveja esittelevään esitykseen

5. veebruar 2015 - 12:00

Tiedätkö, mitkä luonnon ja kotipuutarhan kasvit ovat myös mehiläisille hyödyksi? Tarja Ollikan uusi esitys kertoo, mistä kasveista mehiläiset keräävät mettä tai siitepölyä tai molempia.

Esitys käy läpi kasveja keväästä syksyyn. Se selventää paitsi mehiläiskasveja, niin listaa myös niitä runsaasti kukkivia kasveja, jotka eivät kuulu mehiläisten suosikkeihin.

Esityksen voi ladata alta PDF-muodossa tai katsoa SlideShare-palvelussa.

Kategooriad:

Osallistu mehiläistautiseminaariin 14.3. Mustialassa

27. jaanuar 2015 - 12:00

SML järjestää kaikille avoimen mehiläistautiseminaarin Mustialassa lauantaina 14.3.2015. Tiedossa on kattava ajankohtaispaketti mehiläisten taudeista suomalaisten ja ulkomaisten asiantuntijoiden johdolla.

Seminaari on kaikille osallistujille maksuton. Huomioithan, että ruokailut ja kahvit jokainen maksaa itse (hinnat alla).

Mustialaan on mahdollista jäädä myös yöksi omakustanteisesti. Mustialassa on panimoravintola Iso Piippu ja mikäli osallistujat ovat kiinnostuneita iltaohjelmasta, järjestetään Piipussa PERJANTAINA 13.3. yhteiset illanistujaiset. Tästä tiedotetaan lisää myöhemmin.

Ilmoittaudu seminaariin viimeistään 6.3.2015. Ilmoittautuminen on helpointa nettilomakkeella. Voit myös ilmoittautua suoraan liiton toimistolle sähköpostitse sml@hunaja.net tai puhelimitse 010 387 4770.

Paikka: Mustialantie 105, 31310 MUSTIALA.

Ohjelma

10.00 – 10.15    Tautiseminaarin avaus, eläinlääkäri Lassi Kauko

HAMK:in tervehdys Merja Vainio, HAMKin oppilaitos Mustiala

10.15 – 10.45    Mehiläistautitilanne Suomessa vuosina 2012 - 2014 kerättyjen näytteiden perusteella. Tutkija Sirpa Heinikainen, EVIRA

10.45 – 11.15    Havainnot esikotelomädästä tarhoilla: esikotelomätähavainnot, näytteiden keruu ja saneerausten onnistuminen. FM Maritta Martikkala

11.15 – 11.45    Käytännön esimerkki esikotelomädän leviämisestä. Mehiläishoidon neuvoja Ari Seppälä, SML ry

11.45 – 12.45    Lounastauko

12.45 – 13.15    Esikotelomätälainsäädäntö, Eläinlääkintäylitarkastaja Satu Räsänen, Maa- ja metsätalousministeriö

13.15 – 15.00    Mehiläisen puolustus tartuntoja ja erityisesti esikotelomätää vastaan. Prof. Karl Crailsheim, Itävalta

15.00 – 15.30    Kahvitauko

15.30 – 16.00    Mitä infektoituneen mehiläisen kehossa tapahtuu? Tutkijatohtori Heli Havukainen, Helsingin yliopisto

16.00 – 16.30    Esikotelomätätutkimusten tuloksia kuluneita vuosilta. Lauri Ruottinen, Hunajaluotsi Oy

16.30 – 17.00    Yhteenveto ja keskustelu. eläinlääkäri Lassi Kauko

 

Ruokailun ja majoituksen hinnat

Lounas 15€/hlö (naudanlihakastike, juuresmuusi, kasvisvuoka, vihersalaatti, raastepaletti, Piipussa leivotut tuoreet sämpylät ja levite, ruokajuomana vesi, jälkiruokakahvit ja Piipun Pikkuleipiä)

Kahvi-/teetarjoilu ja leivonnainen 7€/hlö

Piippu auki perjantaina klo 17 alkaen,

Majoitus:

1hh / 50  €/yö

2hh / 75 €/yö

hinnat sis. aamiaisen Oluttupa Isossa Piipussa

Ruokailujen ja kahvitusten järjestämiseksi mehiläistautiseminaariin on ilmoittauduttava viimeistään 6.3.2015!

 

Kategooriad:

Tuontikimalaiset olivat suuri pettymys mansikanviljelijälle - jatkossa vain mehiläisiä pölytykseen

26. jaanuar 2015 - 16:10

Mansikanviljelijä Vesa Koivistoinen vaihtoi mehiläispölytyksen tuontikimalaisiin ja pettyi karvaasti. Pölytys epäonnistui, ja edessä siintää oikeustaistelu kimalaiset myyneen yrityksen kanssa. Jatkossa viljelijä kertoo maksavansa vain mehiläisten tekemästä pölytyksestä.

Suomen suurimman mansikkatilan omistava Vesa Koivistoinen vaihtoi viime kesänä osan pölytyspalveluna ostetuista mehiläispesistä ulkomaisiin kimalaisiin. Kimalaiset olivat viljelijälle paha virhe: pölytys ja pölyttäjien tekemä harmaahomeen torjunta epäonnistuivat.

”Olen täysin pettynyt. Meillä ei todellakaan tulla enää käyttämään kimalaisia”, viljelijä totesi Suomen Mehiläishoitajain Liiton Talvipäivillä Jyväskylässä.

Myyjä ei ohjeistanut

Koivistoinen osti keväällä 2014 yhteensä 150 kertakäyttöistä kimalaispesää. Pesien kappalehinta oli 150 euroa. ”Saimme kimalaisista paljon kaupallista tietoa. Aihetta markkinoidaan paljon”, Koivistoinen muistelee valintaansa.

Kimalaispesät sijoitettiin Koivistoisen 120 mansikkahehtaarille mehiläispesien tavoin. Tarkoituksena oli saada sekä hyvä pölytys että harmaahomeentorjunta Prestop Mixin eli biologisen torjunta-aineen avulla.

”Viikon kuluttua huomasimme, ettei Prestopin kulutus ollut sitä tasoa, mitä odotimme. Ihmettelimme asiaa, muttemme osanneet silloin tulkita asiaa.”

Kun ongelma jatkui eikä kimalaisia näkynyt mansikan kukinnoilla, Koivistoinen otti yhteyttä tuotteen toimittajaan. Tavarantoimittaja tuli Keski-Euroopasta toteamaan, että pesät oli sijoitettu väärin ja ne olisivat vaatineet suurta huoltoa.

”Lentoaukot olivat tukossa ja meidän olisi pitänyt rapsutella niitä auki.”

Koivistoisen mukaan myyjä ei ohjeistanut lainkaan kimalaispesien sijoittelua ja hoitoa.

Edessä on oikeudenkäynti. Koska harmaahomeen torjunta epäonnistui, Koivistoinen joutui viime kesänä lisäämään kemiallista torjuntaa. Lisäksi tila koki sadonmenetystä epäonnistuneen pölytyksen vuoksi.

Etsii lisää mehiläisiä pölyttämään

Viljelijällä on jälkikäteen tunne, että markkinamiehet olivat asialla, eikä tuotetta oltu mietitty loppuun asti. ”Kasvihuonetuotannon tuote haluttiin tuoda avomaalle ja saada lisää markkinatilaa. Omakohtaisin kokemuksin olen sitä mieltä, että kaupalliset kimalaiset eivät toimi avomaalla”, Koivistoinen sanoo.

Jatkossa mansikkatila aikoo käyttää vain mehiläisiä pölytyksessä. Ensi kesäksi hän etsii pölytyspalvelun tarjoajia: tarkoituksena on vuokrata 400 mehiläispesää.

”Maksamme mielellämme toimivasta tuotteesta”, Koivistoinen viittaa mehiläisten pölytyspalveluun.

 

Lisätietoa pölytyspalvelusta:

Tuula Lehtonen, tutkimuskoordinaattori, tiedottaja

Suomen Mehiläishoitajain Liitto SML ry

040 506 3202, tuula.lehtonen@hunaja.net

http://www.mehilaishoitajat.fi/polytyspalvelu/

Kategooriad:

Tarhaaja, myy kesän pölytyspalvelu nyt

26. jaanuar 2015 - 13:45

Kesä tulee kohisten eikä pölytyspalvelun myymistä kannata lykätä siihen, että  viljelykasvit ovat jo kukassa. Myyntityö kannattaa tehdä nyt. Tarjoa itse pölytyspalvelua alueesi viljelijöille. Viljelijöiden mukaan kysyntää on.

Pölytyspalvelulle olisi kysyntää nykyistä enemmän, kertoi hortonomi Minna Manninen SML:n Talvipäivillä Jyväskylässä. Hän teki aiheesta viljelijäkyselyn. Tarhaajien tulisi myydä pölytyspalvelua näyttävämmin, koska viljelijöillä on vaikeuksia löytää yksittäisiä tarhaajia omilta alueiltaan. ”Viljelijä ja tarhaaja eivät kohtaa”, Manninen totesi.

Nyt onkin oikea aika tarhaajalle markkinoida pölytyspalveluaan, SML muistuttaa. Ennen kevään ja kesän kiireitä tarhaajalla ja viljelijällä on hyvä aika sopia kaupallisesta pölytyspalvelusta ja sen ehdoista sekä keskustella mehiläispesien vaikutuksista ja toiminnasta.

Kimalaiset avomaalla viljelijälle suuri pettymys

Suomalaisten tarhaajien kannattaa markkinoida mehiläispölytystä näkyvästi, eikä vähiten siksi, että ulkomaiset kimalaisfirmat ovat ryhtyneet mainostamaan kimalaisia näyttävästi myös avomaapuolelle.

Suomen suurimman mansikkatilan omistava Vesa Koivistoinen kertoi SML:n Talvipäivillä kokemuksistaan kimalaisista avomaalla. Hän osti kesällä 2014 yhteensä 150 ulkomaista kimalaispesää.

”Tulokset olivat todella huonot. Kimalaisia ei näkynyt mansikan kukinnoilla. Harmaahomeen torjunta-aineen kulutus ei ollut sitä mitä odotimme. Omakohtainen kokemukseni on, että kimalaiset eivät toimi avomaalla. Olin täysin pettynyt.”

Koivistoinen toivookin lisää mehiläistarhaajien pölytyspalvelua. ”Maksan mielelläni palvelusta joka toimii.”

SML muistuttaa, että mehiläisten pölytys avomaalla on tehokasta ja lisäksi mehiläispesät ovat monivuotisia toisin kuin ulkomaiset kimalaispesät. Kimalaiset sopivat hyvin kasvinhuoneisiin tai tunneliviljelyyn.

Mainosta itse ja liity SML:n pölytyslistalle

SML ylläpitää karttaa pölytyspalvelun tarjoajista. Kartta on tarkoitettu viljelijöiden avuksi pölytyspalvelua hakiessaan. Mikäli sinua kiinnostaa pölytyspalvelun tarjoaminen, liity listalle. Kartalla näkyminen ei velvoita tarhaajaa mihinkään.

SML suosittelee, että pölytyspalvelusta tehdään aina kirjallinen sopimus, jossa sovitaan yksityiskojdista. Tarhaaja ja viljelijä voivat sopia pesien sijoituksesta ja muista yksityiskohdista yhdessä.

 

Lisätietoa pölytyspalvelusta:

Tuula Lehtonen, Suomen Mehiläishoitajain Liitto, tutkimuskoordinaattori, tiedottaja

040 506 3202, tuula lehtonen@hunaja.net

http://www.mehilaishoitajat.fi/polytyspalvelu/

Kategooriad:

Vuoden mehiläistarhaaja Juha Välimäki on kolmannen polven tarhaaja – usko hunajantuotannon tulevaisuuteen pysyy vahvana

24. jaanuar 2015 - 12:00

Vuoden Mehiläistarhaajaksi 2015 on valittu Juha Välimäki Rajamäeltä. Arvostettu ja asiantunteva hunajantuottaja ja mehiläistarhaajien kouluttaja on suvussaan jo kolmannen polven tarhaaja. Uskoa alaan löytyy edelleen.

Juha Välimäki valittiin vuoden mehiläistarhaajaksi 2015 Suomen Mehiläishoitajain Liiton (SML) Talvipäivillä Jyväskylässä lauantaina.

Rajamäellä (Nurmijärvellä) mehiläisiään tarhaavaa Välimäkeä kehutaan arvostetuksi kouluttajaksi ja vahvasti tulevaisuuteen uskovaksi ja sitoutuneeksi tarhaajaksi. Uudenmaan Mehiläishoitajat kuvailevat Vuoden mehiläistarhaajaksi valittua jäsentään rauhalliseksi ja asiantuntevaksi ammattitarhaajaksi, joka on määrätietoisesti kehittänyt omaa tarhaustaan.

Juha Välimäki on hoitanut mehiläisiä pikkupojasta lähtien. Mehiläistarhaus onkin tarhaajan sanojen mukaan ”sukuvika”. Mehiläiset saapuivat sukuun 1930-luvulla Välimäen isoisän saadessa ensimmäisen mehiläisparvensa. Isänsä mehiläispesät Välimäki peri vuonna 1986. ”Pikkuhiljaa pesämäärä kasvoi nykyiseen yli 200 pesään.”

Välimäellä on myös toinen työ, joka sopii hyvin hunajabisneksen kylkeen: Hän hoitaa talvisin Rajamäen ulkoilu- ja hiihtoalueita, jolloin pitkät kesälomat voi käyttää mehiläisten hoitoon.

Myy hunajaa ja mehiläispesäkalustoa

Välimäki myy hunajansa sekä hunajapakkaamoille että suoramyyntinä kotoa käsin. ”On kiva homma myydä hunajaa. Minulla on oma asiakaspiiri, ja jotkut asiakkaat ovat jo isäni ajoilta ostaneet hunajan täältä”, vuoden mehiläistarhaaja iloitsee.

Toisaalta pakkaamolle myynti sopii Välimäelle myös hyvin, koska siten jää aikaa myös muulle: hän rakentaa ja myy myös mehiläispesäkalustoa mehiläistarhaajille.

Pitkän linjan mehiläistarhaaja on tyytyväinen hunajamarkkinoiden nykytilanteeseen. ”Hintakin on nyt hyvä.”

Uusia investointejakin viime vuosina tehnyt Välimäki näkee tulevaisuuden positiivisena. ”Uskon tulevaisuuteen ja kotimaisen hunajan tulevaisuuteen.”  

 

Lisätietoja:

Juha Välimäki, Vuoden Mehiläistarhaaja 2015, puh. 050 543 0062

Tuula Lehtonen, tiedottaja, Suomen Mehiläishoitajain Liitto, 040 506 3202/ tuula.lehtonen@hunaja.net

Janne Leimi, SML:n puheenjohtaja, puh. 050 360 4576

Kategooriad:

Viljelijä, valitse kerääjäkasvi myös pölyttäjien hyödyksi

22. jaanuar 2015 - 12:00

Sopivan kerääjäkasvin viljely voi pienentää liian veden, ravinteiden, kasvinsuojeluaineiden ja tuhoeliöiden haittoja pelloilla ja ympäristössä. Kerääjäkasvin voi valita myös pölyttäjien mieliksi. Esimerkiksi apilat, öljyretikka ja hunajakukka ovat myös erinomaisia mesikasveja ja houkuttelevat pölyttäjiä.

Viljelykierrossa käytetyt kerääjäkasvit estävät ylimääräisten ravinteiden, kuten typen huuhtoutumista pellosta. Toiset kerääjäkasvit myös houkuttelevat haittaeliöitä, kuten ankeroisia, varsinaisista satokasveista. Kerääjäkasvit myös pidentävät maan kasvipeitteistä aikaa ja näin toimivat sekä ravinteiden, veden että maa-aineen sitojina.

Monien muiden hyötyjen lisäksi kerääjäkasvit voivat olla myös pölyttäjille erinomaisia ravintokasveja. Kasvit saattavat myös houkutella alueelle lisää pölyttäjiä tehostamaan sadontuotantoa. Myös hunajantuotanto hyötyy hyvistä mesikasveista.

Monia hyviä mesikasveja

Pölyttäjille erinomaisia kerääjäkasveja ovat esimerkiksi apilat, öljyretikka, hunajakukka ja valkosinappi.

Kerääjäkasvien merkitys pölyttäjien ravinnonlähteenä korostuu etenkin niiden kukinta-ajan vuoksi: kun muut satokasvit lopettavat jo kukkimistaan, kerääjäkasvien kukinta ajoittuu usein heinäkuun puolesta välistä aina lokakuuhun saakka. Näin pölyttäjät hyötyvät niistä syksyllä kerätessään talveksi esimerkiksi siitepölyvarastoja.

Kerääjäkasvilajeja on useita ja kukin sopii tiettyyn tehtävään ja tietylle kasville. Muita pölyttäjille hyödyllisiä kerääjäkasveja ovat muun muassa samettikukka ja auringonkukka.

 

Lisätietoja:

Tuula Lehtonen, tutkimuskoordinaattori ja tiedottaja, 040 506 3202, tuula.lehtonen@hunaja.net

http://www.mehilaishoitajat.fi/polytyspalvelu/mehilaisten-ravintokasvit/

Kerääjäkasvit - hyötyä viljelijälle ja ympäristölle Teho Plus -hankkeen julkaisu 6/2014

Kategooriad:

68 vuoden yläikäraja poistuu mehiläishoidon pesäkohtaisen tuen vaatimuksista

15. jaanuar 2015 - 12:00

Mehiläistalouden pesäkohtaisen tuen yläikäraja poistuu käytöstä tästä vuodesta alkaen. Lakia maa- ja puutarhatalouden kansallisesta tuesta (1559/2001) muutettiin, jolloin hakijan 68 vuoden yläikäraja poistuu kaikista kansallisista tuista.

Mehiläistalouden pesäkohtaisen tuen saajien on täytynyt olla 18-68- vuotiaita. Ikärajoja nuoremmat tai vanhemmat eivät voineet saada tukea. Alaikäraja pysyy jatkossakin muuttumattomana.

Mehiläistalouden pesäkohtaista tukea voi hakea yli 15 pesän tarhaajat. Hakuaika alkaa toukokuussa, ja SML tiedottaa hausta lisää, kun se on ajankohtaista.

Kategooriad:

Hyvän käytännön ohjeet auttavat hunajantuotannossa

9. jaanuar 2015 - 12:00

Mehiläishoidon Hyvän käytännön ohjeet (PDF) on nyt lisätty SML:n nettisivuille. Yli 1 000 kiloa vuodessa hunajaa myyvien, keskisuurten tarhaajien on noudatettava ohjeita tai tehtävä oma omavalvonnan kuvaus. SML kuitenkin suosittelee ohjeiden käyttöä myös pienille tarhaajille.

Ohjeissa käydään läpi mehiläistarhaukseen ja hunajantuotantoon liittyviä periaatteita. Ne neuvovat mm. perusteet hunajan oikeasta käsittelystä ja toiminnasta mehiläistarhalla. Lisäksi ohjeissa kerrotaan perustietoa hunajasta.

Ohjeiden lopuksi on lomake, johon tarhaaja täyttää vuosittain tiedot käytetyistä torjunta-aineista ja rehuista sekä hunajan käsittelyyn liittyvistä seikoista.

Muistiinpanoja säilytetään kaksi vuotta.

Hyvän käytännön ohjeet ovat parhaillaan Eviralla tarkistettavana. Niihin voi tulla vielä pieniä muutoksia, mutta tästä huolimatta ohjeistusta voi hyödyntää jo nyt.

 

Hyvän käytännön ohjeet (PDF)

Kategooriad:

Mehiläishoitajat vaativat maa- ja metsätalousministeri Orpolta toimia karhuvahinkojen vähentämiseksi

9. jaanuar 2015 - 12:00

Suomen Mehiläishoitajain liitto (SML) tapasi torstaina maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpon. SML kertoi ministerille kasvavasta karhuongelmasta mehiläistarhoilla ja tarhaajien huolesta työturvallisuutensa puolesta. Liitto vaatiikin tehokkaampia toimia karhukannan hoidolle.

Suomen Mehiläishoitajain Liitto esitteli torstaina maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpolle vuonna 2014 tapahtuneita karhuvahinkoja ja niiden seurauksia. Tiukka kaatolupapolitiikka on johtanut tihentyneeseen karhukantaan etenkin läntisessä Suomessa, joka on tärkeää hunajantuotantoaluetta. Vahinkojen määrän pelätäänkin kasvavan tulevaisuudessa.

”Mehiläispesillä tapahtuneiden karhuvahinkojen määrä yli kaksinkertaistui vuonna 2014 edellisvuoteen verrattuna. Karhut tuhosivat yhteensä 360 mehiläispesää 70 eri hoitajalla. Vahinkojen määrä tulee edelleen kasvamaan karhukannan kasvaessa. Karhujen hoitosuunnitelmaa on päivitettävä, koska tällä hetkellä tilanne ei ole kestävällä pohjalla”, kertoi SML:n puheenjohtaja Janne Leimi.

Hoitosuunnitelman päivittämisen lisäksi SML toivoo poikkeuslupien saamisen tehostamista ja sitä, että karhujen kaatoluvat kohdistettaisiin ensisijaisesti tiedettyihin ongelmakarhuihin. Metsästäjiä olisi myös pystyttävä motivoimaan poikkeuslupakaatoihin entistä tehokkaammin antamalla lihat ja talja metsästäjien käyttöön. Tällä hetkellä käytäntö on, että poikkeusluvin kaadetut eläimet ovat Valtion omaisuutta.

 

Ministeri: Pyrimme löytämään ratkaisuja

Ministeri Orpo piti SML:ltä saamiaan karhutuhokuvia rajuina ja kuunteli tarhaajien huolet tarkasti.

”Pyrimme löytämään ratkaisuja avuksi karhuongelmaan”, ministeri kertoi. Ministeri Orpo lupasi käsitellä uudelleen pyyntilupa-asiaa, kaatojen kohdennusta tiedettyihin vahinkoyksilöihin sekä vahinkoyksilöpolitiikkaa.

Ministeriön budjetin ollessa tiukilla ministeriöstä ei voida luvata tällä hetkellä esimerkiksi lisää sähköaitoja karhuvahinkojen estämiseksi. Maa- ja metsätalousministeriö antaa sähköaitatarpeita ilmaiseksi vain yli 15 pesän tarhaajille. Aitoja olisi kuitenkin annettava kaikille tarhaajille, jotta karhut eivät oppisi hunajan makuun millään tarhalla.

 

Lisätietoja:

Heikki Vartiainen, SML:n toiminnanjohtaja, heikki.vartiainen@hunaja.net, 044 506 3200

Janne Leimi, SML:n puheenjohtaja, 050 360 4576

SML:n karhusivut: http://www.mehilaishoitajat.fi/mehilaishoitajille/karhut-bears/ 

Tiedote: Karhut ovat tämän hetken suurin ongelma mehiläishoidossa (10.6.2014)

 

Kategooriad:

Mehiläishoitajien määrän kasvu jatkuu

8. jaanuar 2015 - 12:00

Suomen Mehiläishoitajain Liitto SML ry:n jäsenmäärä on jatkanut kasvuaan. Viime vuoden lopussa jäseniä oli 2 256. Liitossa on nyt 520 jäsentä enemmän kuin vuonna 2010. Viime vuoden aikana jäsenmäärä kasvoi 154 henkilöllä.

Alimmillaan SML:n jäsenmäärä oli vuonna 2010, jolloin jäseniä oli 1 736. Tämän jälkeen jäsenmäärä on kasvanut tasaisesti.  Vielä on tosin matkaa 1980-luvun huippuvuosiin, jolloin jäseniä oli yli 4 000. Liiton jäseninä on arviolta yli 70 prosenttia Suomen mehiläistarhaajista.

Mehiläistarhaus oli aiemmin selvästi miesten harrastus. Tällä hetkellä liiton uusista jäsenistä noin puolet on naisia.

Liiton jäsenten keski-ikä on hieman laskenut viime vuosina.  Nyt se on noin 57 vuotta.

Mehiläishoidon kiinnostuksen kasvu on näkynyt paitsi liiton jäsenmäärissä, niin myös esimerkiksi mehiläishoidon kurssien suosiossa. Kursseja järjestetään talven ja kevään aikana yhdessä monien kansalais- ja työväenopistojen kanssa eri puolilla Suomea.

Viime vuosina erityisesti taajama-alueiden mehiläistarhaus on kiinnostanut monia. Yksi edelläkävijä on Akaa, joka on julistautunut Suomen hunajapääkaupungiksi.

Mehiläistarhauksen suosion kasvulle on monia syitä. Ihmiset ovat kiinnostuneet lähiruuasta sekä ruuan tuottamisesta itse. Pölyttäjien tilanteesta ja ongelmista on puhuttu paljon julkisuudessa. Mehiläistarhauksen kautta pääsee osalliseksi luonnon vuosittaista kiertoa, voi toimia ympäristön hyväksi ja saa makeaa hunajaa sekä omaan käyttöön että myyntiin.  

Lisätietoja:

Mehiläishoidon alkeis- ja peruskurssit (listaa päivitetään kurssitietojen kertymisen mukaan)

Lisää mehiläisalan perustietoja ja tilastoja
 

Kategooriad:

Talvipäivät Jyväskylässä 24. - 25.1. — ilmoittaudu nyt!

17. detsember 2014 - 12:00

Mehiläishoitajien vuoden ykköstapahtuma, Talvipäivät, järjestetään Jyväskylässä la-su 24. - 25. tammikuuta. Ohjelma on täynnä tärkeää asiaa, monipuolisia asiantuntijoita ja mehiläishoidon tunnelmia.

Ilmoittaudu mukaan viimeistään 9. tammikuuta. Helpoimmin ilmoittautuminen onnistuu ohjelman alapuolelta löytyvällä nettilomakkeella.

Hinnat:    

Osanottomaksu majoituksella:                                         220 € 1 hh:ssa, 191 € 2 hh:ssa
Osanottomaksu ilman majoitusta                                    152 €
Osanottomaksu, vain toinen päivä                                  93 €
Buffetillallinen 24.1. klo 19.30                                          33 €

Hotellin parkkimaksu, 1 vrk 12 €, seuraavat 8 € (maksetaan erikseen), kampusalueella ilmainen (puolisoalennus kahden päivän osanottomaksusta 25 €, kokopäiväinen opiskelija kysy alennusta)

                   Hinnat ei-jäsenille: molemmat päivät +60 €, toinen päivä +30 €

Kategooriad:

Tukesilta poikkeuslupa neonikotinoideja sisältävien kasvinsuojeluaineiden käyttöön

12. detsember 2014 - 12:00

 

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes on antanut jälleen poikkeusluvan käyttää neonikotinoideja sisältäviä peittausaineita ensi vuoden kasvinsuojelussa. SML:n ehto poikkeusluvalle oli, ettei kylvöä tehdä pneumaattisilla eli kovalla paineella kylvävillä koneilla, jolloin peittauspölyn leviämisriski on suuri.

Tukes hyväksyi poikkeusluvan käyttää Elado FS 480- ja Cruise OSR -valmisteita öljykasvien siementen peittaukseen keväällä 2015. Valmisteiden tehoaineet ovat neonikotinoideja, joiden käytön Euroopan komissio on väliaikaisesti kieltänyt mehiläisille mahdollisesti haitallisina.

Avena Nordic Grain Oy haki Tukesilta poikkeuslupaa kahdelle neonikotinoideja sisältävälle valmisteelle. Poikkeuslupa myönnettiin siementen peittaukseen keväälle 2015.

Tukesin poikkeusluvan perusteena on, ettei kevätöljykasvien kirppojen torjuntaan ole käytettävissä korvaavia peittausaineita tai muita tehokkaita keinoja.

Suomen Mehiläishoitajain Liiton ehto poikkeusluvalle oli, että kylvöön ei saa käyttää pneumaattisia kylvökoneita. Niissä siemen kylvetään suurella ilmanpaineella, jolloin riski peittausaineen leviämiseen kasvaa.

EU:n jäsenmaat saavat myöntää valmisteiden käyttöön hätälupia enintään 120 vuorokaudeksi, jos torjunta ei ole hallittavissa muilla kohtuullisilla keinoilla.

Euroopan komissio kielsi keväällä 2013 neonikotinoideihin kuuluvia imidaklopridia, tiametoksaamia ja klotianidiinia sisältävien valmisteiden ja niillä käsiteltyjen siementen käytön mehiläisiä houkuttelevilla kasveilla, koska tehoaineiden epäillään aiheuttavan mehiläiskuolemia.

Lisätietoja: Tukes

 

 

Kategooriad:

Lähihunajalla voit helpottaa siitepölyallergiaasi

9. detsember 2014 - 12:00

Aloita nyt lähihunajan päivittäinen nauttiminen, sillä se voi helpottaa ensi kevään siitepölyallergian oireita. Lisäksi hunajainen siedätyshoito saattaa samalla auttaa myös ruoka-allergioihin.

Etelä-Karjalan Allergia- ja Ympäristöinstituutti sai hyviä tuloksia hunajavalmisteen hyödystä kevään siitepölyallergioiden oireiden ehkäisijänä. Kolmevuotisessa hankkeessa koehenkilöt nauttivat syksystä lähtien kotimaista hunajaa, johon oli lisätty mehiläisten keräämää siitepölyä.

Esimerkiksi keväällä 2009 koehenkilöt kokivat, että voimakkaiden oireiden päivät vähenivät yli 70 prosenttia. Hunajan käyttäjät tarvitsivat antihistamiinia keskimäärin vain 19 päivänä, kun taas hunajaton ryhmä tarvitsi antihistamiinia 43 päivänä.  

Siedätyshoito aloitettiin syksyllä nauttimalla päivittäin pieni määrä hunajavalmistetta tai hunajaa sellaisenaan. Annosta kasvatettiin vähitellen pisarasta teelusikalliseen.

Kuluttajaneuvoja Mari Koistinen Suomen Mehiläishoitajain Liitto SML ry:stä uskoo, että siitepölyallergian siedätyksessä voi auttaa tavallinen, oman alueen lähihunaja. 
”Kyseissä hankkeessa myös perushunajaa käyttänyt ryhmä koki, että siitepölyallergian oireet olivat vähentyneet. Uskon, että on järkevää valita mahdollisimman lähellä tuotettua hunajaa. Tällöin hunajan siitepölyt ovat suuremmalla todennäköisyydellä niitä, joille allergikko arjessaan altistuu myös muuten.”

Keskustele lääkärin kanssa

Koistinen muistuttaa, että selvitysten mukaan siedätyshoitoa kannattaa jatkaa vähintään pari-kolme vuotta. Etenkin vakavammin allergisten kannattaa aina keskustella hunajasiedätyshoidosta myös lääkärin kanssa.

Allergia & Astma -lehti julkaisi viime keväänä tietoja tekemästään kyselystä, jonka mukaan monet tutkimukseen osallistuneet ja hunajavalmistetta käyttäneet kokivat vielä parin vuoden jälkeen siedätyshoidon olleen tehokasta. Kolme neljästä uskoi, että omat allergiaoireet olivat viime vuosina lieventyneet. Joka kolmas arvioi hunajavalmisteen käytön muuttaneen oireilua pysyvästi parempaan suuntaan.

Vaikutuksia myös ruoka-aineallergioihin

Hunajavalmiste auttoi useilla myös ruoka-aineallergioihin. Tutkimusaikana joka kolmas ilmoitti myönteisistä vaikutuksista ruokavalintoihin: moni pystyi syömään esimerkiksi omenaa ja porkkanaa, vaikka ne olivat aiemmin aiheuttaneet allergiaoireita. Allergia ja Astma -lehden kyselyyn vastanneista 17 prosenttia totesi muutoksen olleen pysyvä.

Etelä-Karjalan Allergia- ja Ympäristöinstituutin selvitys hunajavalmisteen tehosta siitepölyallergian siedätyksessä toteutettiin vuosina 2008–2010. Koehenkilöt saivat kotimaista hunajavalmistetta, jossa oli hunajaa ja pieni määrä lisättyä pölyä. Yksi ryhmä sai saman tuottajan luomuhunajaa.

Kategooriad: