SML

Syndicate content
Suomen Mehiläishoitajain Liitto
Uuendatud: 2 aastat 6 nädalat tagasi

Vastaa kyselyyn taajamatarhauksen maksuista

4. detsember 2014 - 19:00

Mehiläistarhauksen tarhapaikkakustannukset vaihtelevat kunnittain. Toiset perivät maksun kunnan mailla sijaitsevista tarhapaikoista, toiset kunnat varaavat mehiläisille varta vasten tilaa ilmaiseksi. Kartoittaakseen kaupunkitarhauksen tilannetta Suomessa, SML on avannut nettikyselyn taajamatarhauksen kustannuksista.

Pyydämme kaikkia tarhaajia, kenellä on tarhoja kunnan tm. mailla, vastaamaan kyselyyn. Vaikka maksua ei olisi pyydetty, on vastauksenne silti tärkeä.

Vastausten avulla pystymme vaikuttamaan kuntien toimintaan. Koostamme vastauksista myös yhteenvedon, jossa näkyvät kunnat ja maksut.

Kenenkään yhteystietoja ei käytetä kyselyn vastausten yhteydessä.

Kysely löytyy etusivulta www.mehilaishoitajat.fi (sivun alaosasta).

 

 

Kategooriad:

Hunajapakkauksille riittää tarkistuspunninta varmennetulla vaa'alla

4. detsember 2014 - 13:00

Hunajaa tai muita elintarvikkeita pakkaavalla on oltava käytössään virallisesti varmennettu vaaka. Nyt Tukesilta saatujen ohjeiden mukaan riittää, jos hunajapakkaukset tarkistuspunnitaan yhteiskäytössä olevalla vaa'alla. Jokainen tuottaja ei siis tarvitse omaa vaakaa.

Yhteisvaa’an käytössä on eri mahdollisuuksia, kuten:

1) vaaka pidetään jossakin tietyssä paikassa, ja tuottajat käyvät tarkituspunnitsemassa pakkaamansa tuotteet ja pitävät kirjaa tarkistuspunnituksista.

2) vaaka kiertää eri toimijoilla tarpeen mukaan. Vaa’an käytöstä pidetään kirjaa eli merkitään päivämäärät ja se, kenellä vaaka kulloinkin on ollut.

Yhteisvaaka voi olla käytössä esimerkiksi mehiläishoitajien paikallisyhdistyksellä. Vaa’an ei tietenkään tarvitse olla pelkästään hunajan punnitukseen, vaan yhteistyötä voi tehdä myös muiden tuottajien kanssa.

Tarkistuspunninta tarkoittaa sitä, että uottaja ottaa tuotantoerästä näytteitä, joiden paino tarkastetaan. Näytteenoton on oltava tuotannon kannalta riittävän laajaa, ja näytteiden tulokset kirjataa ylös esimerkiksi punnitusvihkoon.

Tukes ja aluehallintovirastot toteuttivat viime kesänä tila- ja kausimyyjiin kohdistuneen valvontaprojektin. Tarkastetuista 560 toimijasta 37 prosentilla oli säädösten vastainen vaaka. Tarkastuksen kohteeksi päätyi seitsemän hunajantuottajaa, joista yhdenkään vaaka ei täyttänyt vaatimuksia.

Yhteisvaakaan liittyvistä mahdollisuuksista kertoi Tukesin turvallisuusinsinööri Reino Rinnemaa. SML on toivonut Tukesilta ohjeistusta yhteisvaa'an käyttöön.

Lisätietoja

Tukesin tiedote: Mittausvalvonta: Puolet vaaoista määräysten mukaisia (21.11.2014)

Tukesin Mittauslaitteet-sivut.

Kategooriad:

Käräjäoikeus: EKM-pesiä myynyt korvausvelvollinen

1. detsember 2014 - 13:00

Mehiläistarhausta aloittanut mies osallistui mehiläispesien yhteisostoon vuonna 2011. Pesistä paljastui syksyllä esikotelomätä. Nyt marraskuussa käräjäoikeus päätti, että pesien myyntiin osallistuneet tahot ovat velvollisia maksamaan hinnanalennuksen ja vahingonkorvauksen sekä korvaamaan oikeudenkäyntikulut pesät ostaneelle tarhaajalle.

Mehiläisalan yritys toimitti kesällä 2011 yhteensä 140 pesää toiselle mehiläisalan yritykselle. Tämä yritys välitti pesät mehiläiskurssilla olleille aloitteleville tarhaajille.

Yksi yhteistilaukseen osallistuneista teki kanteen käräjäoikeudelle. Hän osti kymmenen pesää ja kymmenen kakustoa. Hänen mukaansa myydyt pesät olivat heikkolaatuisia eivätkä vastanneet sovittua: niissä piti olla edellisen vuoden emot, mutta niissä oli ostovuoden emot ja kalusto oli huonokuntoista.

Pesät todettiin myöhemmin syksyllä 2011 esikotelomädän saastuttamiksi. Samasta yhteisostosta myös moni muu mehiläistarhausta aloittanut sai esikotelomädän saastuttamia pesiä.

Itä-Uudenmaan käräjäoikeus tuomitsi päätöksessä 18. marraskuuta 2014 EKM-pesiä myyneen sekä välittäneen yrityksen yhteisvastuullisesti korvausvelvollisuuksiin. Lisäksi yhtiöt velvoitetaan suorittamaan ostajan oikeudenkäyntikulut.

Tuomio ei ole vielä lainvoimainen, sillä tuomioon saa hakea muutosta valittamalla Helsingin hovioikeuteen.

Käräjäoikeuden päätöksestä kertoi nettisivullaan pesien ostajana toiminut Hasuniityn hunajan Juha Pelkonen.

Kategooriad:

Pieni pesäkuoriainen levisi Sisiliaan - alueelta tuotu mehiläisiä Suomeen

17. november 2014 - 13:00

Mehiläisten vakavaa tuholaista, pientä pesäkuoriaista löytyi syyskuussa Italiasta. Kuoriainen on levinnyt myös Sisilian alueella, josta on tuotu useita mehiläiseriä Suomeen viime kesänä. Italialaisia mehiläisiä ostaneiden kannattaa tarkkailla pesiä kuoriaisten varalta.

Etelä-Afrikasta pesäisin oleva pieni pesäkuoriainen (Aethina tumida) on mehiläispesissä elävä, pesiä tuhoava kovakuoriainen. Kuoriaisen toukat käyttävät ravinnokseen mehiläisten toukkia, hunajaa ja siitepölyä. Ravintoa etsiessään toukat kaivavat käytäviä kennostoihin ja voivat romahduttaa koko pesän. Toukkien uloste voi saastuttaa hunajaa.

Aikuinen pieni pesäkuoriainen on 5-7 mm pitkä ja 3-4,5 mm leveä, väriltään ruskea tai tummanruskea. Taka- ja keskiruumista kiertää vaalea reunus, joka tosin voi olla vaikeasti havaittava. Keskiruumis on selkeästi erottuva ja sen kuoren alanurkat ovat teräväkärkiset. Takaruumista peittää lyhyet peitinsiivet, joiden alta ruumis hiukan pilkottaa. Tuntosarvet muistuttavat pyöreäpäistä nuijaa. Aikuisen kuoriaisen saattaa sekoittaa silkkihälvekkääseen.

Pienen pesäkuoriaisen vaalea toukka on pisimmillään noin mehiläisen mittainen. Sillä on pääpuolella kolme paria jalkoja ja selässä kaksi riviä tummia piikkejä. Toukan voi sekoittaa vahakoisan (Galleria mellonella) toukkaan. Toisin kuin vahakoisan toukalla, pienen pesäkuoriaisen toukalla ei ole valejalkapareja ruumiin keski- ja takaosassa.

Leviää lentäen tai kaluston avulla

Pieni pesäkuoriainen munii mehiläispesän koloihin tai sikiökennoihin. Pesää tuhoava toukkavaihe kestää noin kaksi viikkoa, jonka jälkeen toukka lähtee pesästä ja kaivautuu maahan pesän läheisyyteen. Muodonmuutokseen toukka tarvitsee pehmeää maata johon kaivautua ja yli 10 °C lämpötilan. Maan sisältä ryömivä aikuinen lähtee lentäen etsimään uutta mehiläispesää jälkikasvulleen.

Kuoriainen on hyvä lentäjä ja voielää useita kuukausia mehiläispesän ulkopuolella. Pieni pesäkuoriainen leviääkin sekä lentäen että siirrettäessä saastunutta hoitokalustoa, käsittelemätöntä hunajaa, mehiläisvahaa, hedelmiä tai maata.

Pieni pesäkuoriainen pystyy talvehtimaan pesän lämmössä, joten on mahdollista, että se selviäisi myös Suomessa talven läpi. Näin on käynyt Kanadassa.

Voi vaikuttaa tuontiin

Italiasta löydettiin pientä pesäkuoriaista Calabrian maakunnasta ja Sisiliasta syyskuussa. Kaikki tartunnan saaneet pesät tuhottiin. Tarhojen ympärille on Italiassa perustettu 20 km tartunta-alue, josta kaikki tarhat tarkastetaan. Laajemmalta 100 kilometrin rajoitusvyöhykkeen alueella tarhoja tarkastetaan satunnaisemmin. Pesien ympärillä oleva maaperä poistettiin, koska toukat koteloituvat maassa.

Lainsäädännön mukaan mehiläisiä saa lähettää jäsenmaasta toiseen tietyin ehdoin. Mehiläisiä ulkomailta ostavan on rekisteröidyttävä Eviraan mehiläisten tuojaksi ja lähtömaan virkaeläinlääkärin on tehtävä mehiläisille terveystodistus. Käytännössä mehiläisten tulee olla vapaita Suomessa lakisääteisesti vastustettavista mehiläistaudeista.  Pienen pesäkuoriaisen kohdalla ehtona on, ettei 100 km säteellä mehiläisten lähtöpaikasta esiinny eikä epäillä esiintyvän pientä pesäkuoriaista.

On tärkeää, että ulkomailta mehiläisiä tuova tarhaaja vaatii mehiläisistä virallisen virkaeläinlääkärin allekirjoittaman terveystodistuksen. Tällöin tieto siirtyy myös Suomen viranomaisille.

Mitä teen, jos epäilen nähneeni pieniä pesäkuoriaisia tarhallani

Jos mehiläistarhalla epäillään pientä pesäkuoriaista, on asiasta viipymättä ilmoitettava kunnaneläinlääkärille tai aluehallintovirastolle. Kuoriaisen epäily tai toteaminen mehiläistarhalla johtaa viranomaistoimiin, jottei se pääsisi leviämään.

  • Jos tarhaaja huomaa mehiläistarhalla pientä pesäkuoriaista muistuttavia kuoriaisia tai sen oireita, tulee hänen välittömästi kertoa asiasta oman kunnan kunnaneläinlääkärille tai aluehallintovirastoille.
  • Tarhaajan on pyrittävä estämään hyönteisen leviäminen siihen saakka, kunnes aluehallintovirasto päättää jatkotoimenpiteistä: pesiä ei saa siirtää, eikä kennostoja poistaa mistään tarhan pesistä. Mehiläisiä, pesiä, tai mitään muuta mehiläisten hoitoon liittyvää materiaalia ei saa siirtää pois tarhalta.  Kaikki mehiläisten hoitoon tarvittavat tarvikkeet tulee pitää sisätiloissa. Ulkomailta tuotu materiaali tulee pitää sisätiloissa suljetussa muovipussissa tai rasiassa.
  • Pienet pesäkuoriaiset ovat nopeita ja piiloutuvat, kun pesä avataan. Niitä voi yrittää pyydystää tiiviiseen purkkiin tunnistusta varten. Pesän pohjalle, pesän pimeimpään reunaan voi laittaa esimerkiksi palan aaltopahvia uritettu puoli alaspäin. Kuoriaiset piiloutuvat pahvin alle pimeään, piiloon puolustajamehiläisiä, ja ovat siten helpommin pyydystettävissä. Kuoriaisille on saatavilla niille erityisesti rakennettuja ansoja.
  • Kuoriaisten ja toukkien lisäksi näytteeksi voi ottaa kennostoa, pohjaroskia tai muuta materiaalia, missä jonkin kuoriaisen elinkierron vaiheen epäillään olevan.
  • Näytteet lähetetään tutkittavaksi Eviran Kuopion toimipaikkaan. Näytteiden tutkiminen pienen pesäkuoriaisen varalta on tarhaajalle maksutonta.

Teksti: Evira

Lisätietoa: Evira

Kuvia ja lisätietoa (englanniksi) löydät EU:n mehiläistautien referenssilaboratorion tietosivulta pienestä pesäkuoriaisesta  http://www.fli.bund.de/fileadmin/dam_uploads/Publikationen/Flyer/Flyer_SHB-en.pdf

Kategooriad:

Suomen Paras Hunaja tuli Oulujokilaakson puolukkakankaalta

15. november 2014 - 13:00

Suomen Parhaan Hunajan 2014 -tittelin voitti oululainen Raimo Tervola Oulujokilaakson hunajallaan. Suomen Mehiläishoitajain Liiton Sadonkorjuuseminaarissa järjestettyyn hunajakilpailuun osallistui tänä vuonna ennätysmäärä mehiläistarhaajia. Voittaja valittiin lauantaina Turussa.

Vuotuisessa Suomen Paras Hunaja –kilpailussa kisasi tänä vuonna 145 eri hunajaa. Kilpailussa on neljä sarjaa: kiteytetty, juokseva, yksikukkahunaja (lajihunaja) ja aluekuvahunaja (lajihunaja).

Kiteytetyn hunajan sarjan voitti Petteri Helander Övermarkista, juoksevan hunajan sarjan voitti Raimo Tervola Oulusta, yksikkukahunajan sarjan voitti Veikko Lehtonen Saarijärveltä ja aluehunajasarjan myös Raimo Tervola.

Kokonaiskilpailun eli Vuoden Paras Hunaja –tittelin hunajalleen sai aluehunajallaan Raimo Tervola Oulusta. Voittajahunaja on täydellistä puolukkahunajaa Oulujokilaaksosta.

Voittajahunaja puolukkakankaalta

Tervola voitti siis sekä juoksevien hunajien sarjan, aluekuvahunajan sarjan että kokonaiskilpailun. "Samat mehiläiset keräsivät myös molemmat voittohunajat", Tervola iloitsee. Noin 13 vuotta tarhannut Tervola hankki alun perin mehiläisiä marjatilalleen pölytykseen. Nyt pesiä on reilut 20.

”Tiesin heti, että tässä hunajassa on hieno aromi. Puolukasta se tulee."

Hunajasato oli Tervolalla tänä vuonna erinomainen: keskisato oli 91 kg/pesä. Tervola myy suurimman osan hunajastaan itse.

Voittajalta vaaditaan moitteetonta laatua

Kilpailussa valitaan kunkin sarjan paras hunaja viiden loppukilpailuun päässeen hunajan joukosta yleisöäänestyksellä. Kokonaiskilpailun voittajaksi valitaan kaikkein eniten ääniä saanut hunaja.

Tänä vuonna mukana oli ensimmäistä kertaa myös omana sarjanaan aluekuvahunaja eli tietyltä alueelta kerätty hunaja. Eniten hunajia oli kiteytettyjen hunajien sarjassa, jossa jouduttiin kilpailemaan 90 näytteen kanssa.

Jotta hunaja pääsee viiden parhaan joukkoon, sen on oltava täysin moitteetonta ulkonäkönsä, hajunsa ja makunsa puolesta. Hunajia karsitaan mm. ilmakuplien, käymisen, roskien ja vaahdon perusteella.

Laatuhunaja on myös rakenteeltaan miellyttävää, eli esimerkiksi hunajan kiderakenteen on oltava samettisen pehmeää, SML:n laatutoimikunta kuvailee.

 

Loppukilpailuun päässeet ja sijoitukset

Sarja 1: kiteytetyt hunajat          
1  PETTERI HELANDER ÖVERMARK    
2  Kristiina Moilanen SAARIJÄRVI    
3  ERKKI HILSKA SAARIJÄRVI    
4  Sini Riihiaho HAAPAVESI    
5  RISTO PYKÄLÄMÄKI SAARIJÄRVI    
Sarja 2: juoksevat hunajat          
1  RAIMO TERVOLA OULU    
2  JOUKO ESKELINEN KARTTULA    
3  Raino-Lars Albert JOENSUU    
4  PEKKA LÖNNQVIST VIHIJÄRVI    
5  VEIKKO LEHTONEN SAARIJÄRVI    
Sarja 3: yksikukkahunajat          
1  VEIKKO LEHTONEN SAARIJÄRVI Kuminahunaja
2  KARI VÄÄRÄKANGAS YLIVIESKA Mesikastehunaja
3  SATU NURMI PAIMIO Valkomesikkä
4  JOSEFIINA KESKUSTALO LANNEVESI Hunajakukka
5  AAPPO VALO KAUSTINEN Hillahunaja
           
Sarja 4: aluekuvahunajat:          
1 RAIMO TERVOLA OULU Oulujokilaakson hunaja
2  MERJA-RIITTA LAURILA ESPOO Stadin hunajaa
3  Tapani Kiiskinen NURMES Egyptinkorven hunajaa
4  Maija-Liisa Korkiakoski OULUNSALO Metsäalueen hunaja
5  PETTERI HELANDER ÖVERMARK Lillsundin hunaja

 

Lisätietoja:

Heikki Vartiainen, toiminnanjohtaja, Suomen Mehiläishoitajain Liitto,puh. 044 506 3200, heikki.vartiainen(at)hunaja.net

Tuula Lehtonen, tiedottaja, tutkimuskoordinaattori, Suomen Mehiläishoitajain Liitto, puh 040 506 3202, tuula.lehtonen@hunaja.net

Janne Leimi, puheenjohtaja, Suomen Mehiläishoitajain Liitto, puh. 050 360 4576

 

Kategooriad:

Valokuvauskisan voitti otos mehiläisestä kurkkuyrtin kukalla

15. november 2014 - 13:00

Suomen Mehilläishoitajain Liitto SML ry:n vuoden 2014 valokuvakisan voitti Meri-Tuuli Syrjänen. Tummasilmäinen signorina -nimisessä kuvassa mehiläinen on kurkkuyrtin kukalla.

"Kurkkuyrtit kasvimaan reunalla ovat mehiläisten suosiossa", kertoi Syrjänen.

Toiseksi sijoittui Heikki Heinosen kuva, jossa lapsi asettaa kuningattaren mehiläispesään. Kolmossijan nappasi Raine Häggqvistin otos mehiläistarhaajasta, joka soutaa tulvan valtaan joutuneille pesilleen.

SML:n kuvakisaan tuli yhteensä 71 otosta. Kisassa oli kaksi sarjaa: mehiläislähikuvat sekä työskentely mehiläishoidon ja hunajan parissa. Esiraati valitsi SML:n Sadonkorjuuseminaarissa järjestettyyn yleisöäänestykseen viisi kuvaa molemmista sarjoista. Lopulliset voittajat valittiin eniten ääniä saaneista kuvista.

Kisan voittaja palkittiin palkintomatkalla ensi tammikuun Jyväskylän Talviseminaariin: hän saa majoituksen ja osallistumisen tapahtumaan veloituksetta.

"Tarhaajien mehiläistuntemus näkyi kuvissa”

Esiraadin päätuomarina toimi aktiivinen hyönteiskuvaaja Topi Kairenius. Hän kommentoi mehiläistarhaajien kuvakisan antia monipuoliseksi ja kiinnostavaksi.
”Moni selvästi tuntee kuvaamansa kohteet, osaa katsoa hyviä tilanteita ja tuoda ne julki kameran läpi”, Kairenius totesi.
Yksi Kaireniuksen omista suosikeista oli Häggqvistin kuva tulvan vallassa olevista pesistä.
"Soutajan kuvassa nousee luonto esiin ja esimerkiksi järven heijastukset näyttävät hienoilta."
Yleisöäänestyksessä pääsi neljänneksi Kaireniuksen suosikkeihin kuulunut kuva mehiläisjoukosta. Sen oli ottanut Satu Nurmi.
Kaireniuksen mielestä tässä kuvassa oli rohkea kuvakulma ja se oli hyvin ajoitettu. 
"Hyönteislähikuvissa näkee paljon hienoja otoksia yksittäisistä hyönteisistä. Tämä erottui siitä joukosta."

Esiraatiin kuuluivat Kaireniuksen lisäksi SML:n Tuula Lehtonen ja Mari Koistinen.
SML kiittää kaikkia kisaan osallistuneita: kisakuvia nähdään jatkossa esimerkiksi Mehiläinen-lehdessä ja SML:n muissa materiaaleissa.

Kategooriad:

Viime kesänä kertyi 2,6 miljoonan kilon hunajasato

14. november 2014 - 13:00

Viime kesän hunajasato oli erittäin hyvä. SML:n tekemän satokyselyn mukaan kokonaishunajasato oli 2,6 miljoonaa kiloa ja maan pesäkohtainen keskisato 55 kiloa hunajaa/pesä. Tuottavien mehiläispesien määrä oli keväällä noin 47 000.

Hunajavuosi oli tänä vuonna hyvä joka puolella Suomea. Koko maan pesäkohtainen keskisato oli reilut 55 kiloa ja maan kokonaishunajasato oli 2,6 miljoonaa kiloa. Määrä on miljoona kiloa suurempi kuin vuonna 2013.

Paras keskisato saatiin Itä-Suomen läänissä (58 kiloa/pesä) ja pienin keskisato Lapin läänissä (31 kiloa/pesä). Vaikka Lapissa olikin maan pienin sato, se oli silti kolminkertainen verrattuna edellisvuoteen.  Pitkän aikavälin tilastoissa koko maan pesäkohtainen keskisato on noin 39 kiloa.

Hunajaa jäänee tämän vuoden sadosta varastoon, koska kotimaan kulutus on arviolta 1,8-2 miljoonaa kiloa. Kotimaisen hunajan kulutus on viime vuosina laskenut kotimaisen hunajan heikon saatavuuden vuoksi. Toisaalta hunajan vienti ulkomaille saattaa lisääntyä SML ry:n ja Beijing HKT Trade Co Ltd:n tekemän sopimuksen vuoksi, jonka myötä suomalaista hunajaa voidaan pakkauttaa Suomessa Kuningatar-purkkeihin Kiinan markkinoita varten.

Hunajan hinta on noussut

Tuotantokustannusten nousu on nostanut myös hunajan hintaa viime vuodesta. Satokyselyn mukaan koko maan keskihinta viime vuonna suoraan kuluttajille oli 10,55 €/kilo (sis. ALV). Eroa onkin parikymmentä senttiä edellisvuoteen verrattuna, jolloin kuluttajahinta oli 10,34 euroa kilolta. Pakkaajille hunajakilo myytiin keskimäärin 5,16 eurolla ja jälleenmyyjille 8,61 eurolla (ei ALV).

Pienet talvitappiot

Mehiläisten talvitappiot olivat pienimmät lähes viiteentoista vuoteen: pesistä menehtyi talven aikana hiukan yli 7 prosenttia. Alueellisesti pienimmät talvitappiot koettiin Länsi-Suomessa, noin 6 prosenttia, ja suurimmat Oulun läänissä, jossa 16 prosenttia pesistä kuoli.

Mehiläisten talvehtimista helpottaa, jos mehiläisissä loisivien varroapunkkien määrä pysyy pienenä. Tarhaajien tekemä punkintorjunta onkin lisääntynyt: lähes 70 prosenttia tarhaajista antoi pesille loppuvuoden oksaalihappokäsittelyn. Tymolia käyttää puolet tarhaajista ja muurahaishappoa kolmasosa. Kuhnurikakkuja punkintorjuntana poistaa hiukan yli neljäsosa tarhaajista.

Silti, yli neljä prosenttia tarhaajista jättää pesät kokonaan käsittelemättä punkkien varalta. Syynä voi olla se, ettei punkkeja havaita, koska yli puolet vastaajista kertoi, että eivät tarkkaile varroapunkkien määrää säännöllisesti pesillä. Tämä vuosi on ollut myös punkeille suotuisa, joten SML suositteleekin kaikkia tarhaajia tarkkailemaan pesien punkkimäärää ja käsittelemään pesät oksaalihapolla marras-joulukuussa.

Keski-ikä ja hoitovuosien määrä nousi

Vaikka nuoria tarhaajia on tullut liiton jäseniksi selvästi lisää, kyselyyn osallistuneiden tarhaajien keski-ikä nousi viime vuodesta kaksi vuotta 57 ikävuoteen. Hoitovuosia on takana keskimäärin 17. Vaikka keski-ikä nousi, noin 40 prosenttia vastaajista suunnittelee lisäävänsä mehiläispesien määrää seuraavan viiden vuoden aikana.

SML:n toiminnanjohtaja Heikki Vartiaisen mielestä tarhauksen suunta on nyt hyvä. Alalle on tullut paljon uusia tarhaajia. ”Pesämäärä on nyt hyvällä tasolla, jotta pystymme tuottamaan kotimaista hunajaa vastaamaan kysyntää. Toisaalta meidän on myös lisättävä markkinointia ja myyntiponnistuksia, jotta kotimaisen hunajan osuus myynnistä lisääntyisi.”

SML:n Satokysely lähetettiin yhteensä 233 tarhaajalle (10 prosenttia jäsenistöstä). Vastausprosentti oli 69,1.

Lisätietoja:

Tuula Lehtonen, tutkimuskoordinaattori ja tiedottaja (tuula.lehtonen@hunaja.net, 040 506 3202)

www.mehilaishoitajat.fi

Kategooriad:

Vuoden paras hunaja valitaan launtaina 15.11. Turussa

12. november 2014 - 13:00

Ensi lauantaina valitaan Turussa tämän vuoden paras hunaja. SML:n Sadonkorjuuseminaarin yhteydessä käydään perinteinen hunajakisa, johon liiton jäsenet voivat toimittaa omia hunajiaan.

Tänä vuonna kisaan odotetaan suurta osallistujajoukkoa, joten valinta parhaista hunajista ei ole helppo. Erilaisia hunajia varten on omat sarjansa: kiteytetyt, juoksevat ja lajihunajat. Lajihunajien sarjaan kuuluvat mm. tietyistä mesikasveista peräisin olevat hunajat.

Viime vuonna parhaan hunajan tittelin sai Heikki Härkösen ja Christiana Harlen tuottama mesikastehunaja. Tämä hunaja oli peräisin Joensuun kasvitieteellisen puutarhan alueelle olleista pesistä.

Hunajakisaa varten esiraati valitsee näytteistä parhaat. Yleisö äänestää lopulliset voittajat.

Kisa toimii myös laatuarviointina

Kaikki hunajakisaan osallistuvat hunajat arvioidaan myöhemmin aistinvaraisesti. Tämän arvioinnin perusteella osalle hunajista myönnetään korkeasta laadusta kertova kunniakirja. Viime vuonna kisaan osallistui 88 hunajanäytettä, ja niistä 43 sai kunniakirjan.

Sadonkorjuuseminaari järjesteteään lauantaina 15. marraskuuta Turussa kuntoutuskeskus Petreassa klo 10-17. Hunajakisan tulokset julkistetaan klo 16.30.

 

Kategooriad:

Iso-Britannia tukee pölyttäjiä yli miljardilla eurolla

5. november 2014 - 13:00

Iso-Britannian hallitus teki maanomistajien ja muiden tahojen kanssa päätöksen suojella mehiläisille sopivia elinympäristöjä koko maassa. Hankkeen rahoitus on jättimäiset 1,15 miljardia euroa. Suomen ja muiden maiden tulisi ottaa mallia, Suomen Mehiläishoitajain Liitto toteaa.

Iso-Britannian hallitus julkisti tiistaina uuden ohjelman mehiläisten ja muiden pölyttäjien suojelemiseksi. ”Bee and Pollinator Strategy” tukee mehiläisiä 900 miljoonalla punnalla, eli yli miljardilla eurolla seuraavan kymmenen vuoden aikana. Hankkeessa tuetaan maanomistajia ja viljelijöitä toimimaan pölyttäjäystävällisemmin eli tarjoamaan mm. ravintoa ja pesimisympäristöjä pölyttäjähyönteisille.

Jättimäisessä hankkeessa on osallisena myös eri organisaatioita. Mukana on ympäristö- ja mehiläisjärjestöjen lisäksi mm. rautatieyhtiö, moottoritieyhtiöt sekä kansallisia säätiöitä.

Ohjelma sisältää toimia ruohonjuuritasosta aina teollisuuden toimiin. Myös tutkimusta ja kasvinsuojeluaineiden kehittämistä mehiläisystävällisemmiksi aiotaan kehittää hankkeen aikana.

Talouskasvu vaatii hyvinvoivaa luontoa

Britannian hallituksen ympäristösihteeri Elisabeth Truss sanoo, että maan ruoka- ja maataloussektorin vuotuinen arvo on 160 miljardia euroa. ”Sektori tarvitsee puhdasta, tervettä ja tuottavaa ympäristöä.” Truss painottaakin mehiläisten olevan kriittisen tärkeässä roolissa ympäristön hyvinvoinnin kannalta. Pölyttäjien on arvioitu tuottavan Britanniassa 690 miljoonan euron edestä hyödykkeitä vuodessa.

Britanniassa on herätty myös siihen, että jatkuva talouskasvu vaatii myös hyvinvoivaa luontoa. ”Luonto ja talous ovat toisistaan riippuvaisia.” Truss myös painottaa, että nykypäivänä tarvitaan hallitus joka ajattelee asioita ympäristön näkökulmasta. ”On kaikkien etu, jos autamme mehiläisiä ja muita pölyttäjiä."

Suomen otettava mallia

Suomen Mehiläishoitajain Liitto vaatii enemmän panostusta ja konkreettisia toimia pölyttäjien turvaamiseksi myös Suomessa. Pölyttäjien elinympäristön ja ruuan väheneminen, mehiläisten korkea talvikuolleisuus, taudit sekä esimerkiksi karhujen aiheuttamat mehiläistuhot on saatava kuriin, jotta mehiläistarhaus ja villipölyttäjäkanta säilyvät Suomessa elinvoimaisena.

”Meidän on otettava mallia Iso-Britanniasta. Suomessa on paljon kehitettävää, jotta pölyttäjien olot olisivat paremmat. Se vaatii talkootyötä kaikilta osapuolilta”, kertoo SML:n tutkimuskoordinaattori ja tiedottaja Tuula Lehtonen.

Mehiläisten ja muiden pölyttäjien määrät ovat vähentyneet ympäri maailmaa mm. maatalouden tehostumisen myötä. Suurin osa maailman ruokakasveista vaatii hyönteispölytyksen

Lisätietoja:

Tuula Lehtonen (tuula.lehtonen@hunaja.net, 040 506 3202) www.mehilaishoitajat.fi

tiedottaja, tutkimuskoordinaattori, Suomen Mehiläishoitajain Liitto

www.gov.uk/government/publications/national-pollinator-strategy-for-bees-and-other-pollinators-in-england

Kategooriad:

Käypä hoito -ohje suosittaa hunajaa lapsen yskään

4. november 2014 - 13:00

Kesällä uudistettu lasten yskän Käypä hoito -ohje kehottaa antamaan lusikallisen hunajaa ennen nukkumaanmenoa. Sen sijaan yskänlääkkeet ovat tehottomia tai jopa haitallisia.

Käypä hoito -ohjeistuksen pohjana ovat muutamat hunajaan ja yskään liittyneet tutkimukset. Niissä hunajan on koettu lievittävän lasten lyhytaikaista yskää. Lisäksi hunaja on sekä lasten että vanhempien mielestä hyvä lääkintätapa. Sen sijaan yskänlääkkeet eivät helpota oireita, ja ne saattavat aiheuttaa vakavia haittavaikutuksia.

Hunajaa annetaan noin teelusikallinen puoli tuntia ennen nukkumaanmenoa. Hunajaa ei saa antaa alle 1-vuotiaalle botulismiriskin vuoksi.

Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Suosituksia laaditaan lääkäreille, terveydenhuollon ammattihenkilöstölle ja kansalaisille hoitopäätösten pohjaksi.

Suomen Mehiläishoitajain Liitto SML ry:n kuluttajaneuvoja Mari Koistinen on iloinen suosituksesta.

”Hienoa, että hunaja huomioidaan näin virallisella tasolla. Moni lääkäri on toki vinkannut hunajasta jo ennen tätä Käypä hoito -ohjeistusta. Paikallista hunajaa on myynnissä myös joissakin apteekeissa.”

Koistinen kehuu hunajaa halvaksi, maistuvaksi ja ekologiseksi vaihtoehdoksi teollisille yskänlääkkeille.

”Tietysti myös aikuisten kannattaa kokeilla hunajaa yskän ja flunssaisen olon helpotukseen.”

Evira: tarhaaja ei saa kertoa hunajan terveellisyydestä

Elintarviketurvallisuusvirasto Evira tulkitsee elintarvikelakia ja ravitsemus- ja terveysväiteasetusta niin, että hunajantuottaja ei saisi markkinoinnissaan kertoa esimerkiksi Käypä hoito -suosituksesta.

”Saimme Eviralta huomautuksen siitä, että jäsenemme käyttävät viestinnässään tutkimustietoja hunajan terveysvaikutuksista. Eviran mielestä mehiläistarhaajat eivät siis saa kertoa edes näitä tieteellisesti todettuja, hunajan hyödyllisiä ominaisuuksia”, Koistinen harmittelee.

”Lääkärit, toimittajat ja yksityishenkilöt voivat jakaa tietoa, samoin me liittona, mutta hunajantuottajien omaa viestintää halutaan suitsia. Ravitsemus- ja terveysväiteasetuksen tavoitteena on suojella kuluttajia virheelliseltä tiedolta. Nyt Eviran tulkinta vain vaikeuttaa kuluttajia saamasta oikeaa tietoa suoraan asiantuntijoilta eli tarhaajilta.”

Eviran tulkinta ei koske pelkästään hunajaa, vaan kaikkia elintarvikkeita. Koistisen mielestä tulkinta on erityisen haitallinen pientuottajille.

”Ei esimerkiksi marja-alallakaan ole resursseja kehitellä näyttävää mielikuvamarkkinointia. Sen sijaan sekä marjat että hunaja ovat upeita luonnontuotteita, joihin liittyvistä terveystutkimuksista kertominen on kaikkien etu.”

Lisätietoja:

Käypä hoito -suositus

Evira: Hunajan terveysvaikutuksista kertominen on markkinoinnissa kiellettyä  (SML:n tiedote 29.7.2014)

Eviran sivuilla ravitsemus- ja terveysväitteistä

kuluttajaneuvoja Mari Koistinen, Suomen Mehiläishoitajain Liitto SML ry, mari.koistinen(at)hunaja.net, puh. 050 382 2428

Kategooriad:

SML teki sopimuksen Kuningatar-hunajapurkin käytöstä Kiinassa

22. oktoober 2014 - 12:00

Suomen Mehiläishoitajain Liitto SML ry on tehnyt sopimuksen Beijing HKT Trade Co Ltd:n kanssa Kuningatar-hunajapurkin käyttöoikeudesta. Sopimuksen myötä suomalaista hunajaa voidaan pakkauttaa Suomessa Kuningatar-purkkeihin Kiinan markkinoita varten.

SML:n toiminnanjohtaja Heikki Vartiainen toteaa, että Kiinan markkinoiden avautuminen Kuningatar-hunajalle antaa mahdollisuuden kasvattaa nopeasti suomalaisen hunajan kysyntää.

”Kotimaassa hunajan myynnin kasvattaminen on hidasta ja hankalaa. Viennin avulla hunajalle avautuu täysin uusia kasvumahdollisuuksia. Kiinassa on valtavat markkinat, ja tämän sopimuksen kautta suomalainen hunaja voi tavoittaa varakasta, kiinalaista keskiluokkaa. He ovat valmiita maksamaan puhtaasta, laadukkaasta hunajasta.”

Beijing HKT Traden edustaja Tao Wu uskoo, että sopimuksesta hyötyvät kaikki osapuolet.
”Kiinassa on jo nyt lukuisia ulkomaalaisia hunajia, joten kilpailu on kovaa. HKT ja SML voivat yhdessä rakentaa Kuningatar-hunajasta Kiinan markkinoille suosittua brändiä. Suomalainen hunaja on laadukasta, ja Kiinan markkinat voivat kehittää myös Suomen mehiläishoitoa.”

Koska SML ei itse tuota hunajaa, niin Beijing HKT Trade voi ostaa hunajat jonkin suomalaisen pakkaajan kautta. SML saa korvauksen jokaisesta Kuningatar-tölkkiin pakatusta hunajakilosta.

SML varmistaa hunajan laadun ja alkuperän. Hunajaeristä otetaan näytteet, joilla voidaan todentaa hunajan suomalaisuus ja laatuvaatimusten täyttyminen.

Sopimuksen myötä Kuningatar-hunajat voivat päätyä yli 300 luonnontuotteisiin erikoistuneeseen myymälään. Beijing HKT Tradella on yksinoikeus käyttää Kuningatar-tuotemerkkiä Kiinassa.

 

Lisätietoja

Suomen Mehiläishoitajain Liitto SML ry
toiminnanjohtaja Heikki Vartiainen
044 506 3200, heikki.vartiainen(at)hunaja.net

Kategooriad:

Tilaa SML:n kautta pohjoismaisia mehiläislehtiä 20.11. mennessä

13. oktoober 2014 - 12:00

Voit tilata pohjoismaisia mehiläislehtiä SML:n kautta. Tilaukset on tehtävä 20.11. mennessä maksamalla lehtitilaus ja merkitsemällä tietosi viestikenttään.. Lehtiä on tilattavissa Ruotsista, Norjasta ja Tanskasta.

  • Bitidningen, Ruotsi              45,00 €
  • Birökteren, Norja                  46,00 €
  • Tidskrift for Biavl,  Tanska   58,00 €

Maksu suoritetaan tilauksen yhteydessä SML:n tilille FI 69 5721 5020 0014 55. Merkitse maksun viestiin tilauksenne, nimenne ja osoitteenne. Myös maksun on oltava SML:n tilillä 20.11.

 

 

Kategooriad:

Pientä pesäkuoriaista havaittu ensi kertaa EU:n alueella

10. oktoober 2014 - 12:00
 

Italiasta, Calabrian maakunnasta on löydetty Euroopalle uusi mehiläisten tuholainen, pieni pesäkuoriainen (Aethina tumida), kerrotaan Evirasta. Kuoriainen on kotoisin Saharan eteläpuoleisesta Afrikasta ja se munii mehiläispesiin. Kuoriaisia on tähän mennessä löydetty Italiassa 16 tarhalta. Pieni pesäkuoriainen kuuluu Suomen lainsäädännössä lakisääteisesti vastustettaviin, valvottaviin eläintauteihin. Suomessa odotetaan asiasta lisätietoja. Mihinkään toimenpiteisiin meidän tarhoillamme ei ole ryhdytty, Evira tiedottaa.

Pieni pesäkuoriainen voi aiheuttaa suurta tuhoa mehiläispesillä. Munista kuoriutuvat pesäkuoriaisen toukat syövät hunajaa, mehiläisten toukkia sekä siitepölyä. Mehiläispesistä toukat kaivautuvat maaperään ja kehittyvät siellä koteloiksi ja koteloista jälleen kuoriaisiksi, jotka hakeutuvat mehiläispesiin lisääntymään. Maaperästä toukkia on hyvin vaikea hävittää.

Suomeen tuodaan mehiläisiä Italiasta

Suomeen tuodaan vuosittain mehiläisiä Italiasta. Vuonna 2014 on tähän mennessä tuotu 16 erää, joista 10 Etelä-Italiasta, ei kuitenkaan Calabrian maakunnasta. Italian viranomaisten tietojen mukaan Calabrian maakunnasta ei ole lähiaikoina siirretty mehiläisiä muihin jäsenmaihin.

Mehiläisten sisämarkkinakaupassa vaadittavan terveystodistuksen allekirjoittava eläinlääkäri todistaa lähetettävien mehiläisten olevan peräisin vähintään 100 km säteeltään olevalta alueelta, jolla pienen pesäkuoriaisen ei epäillä esiintyvän, eikä sitä ole todettu.

Kuoriainen voi levitä paitsi mehiläisten, mehiläisvahan tai mehiläisten hoidossa käytettyjen tarvikkeiden, myös esimerkiksi hedelmien mukana tai lentää tuulessa pitkiäkin matkoja. Italiassa ensimmäinen löydös tehtiin lähellä satamaa. Italian viranomaiset ovat perustaneet positiivisten tarhojen ympärille rajoitusvyöhykkeet, joiden sisällä tarhoja tarkastetaan.

Evira: Pieni pesäkuoriainen (tiedot ja tuntomerkit)

Katso kuva kuorisiasesta täältä.


Lisätietoja:
tutkija Sirpa Heinikainen, Evira, p. 044 720 1780 (mehiläisten taudit)
ylitarkastaja Hanna Kuukka-Anttila, Evira, p. 040 351 3318 (mehiläistautien vastustaminen)

Kategooriad:

Sadonkorjuuseminaari kerää kokemukset Turussa marraskuussa - ilmoittaudu nyt!

30. september 2014 - 12:00

Suomen Mehiläishoitajain Liitto SML ry:n Sadonkorjuuseminaari järjestetään Turussa kuntoutuskeskus Petreassa lauantaina 15. marraskuuta. Seuraavana päivänä on SML:n vuosikokous.

Sadonkorjuuseminaarin keskeisin aihe on tietysti hunaja: miten käsitellään laadukasta hunajaa, kuinka hunajatuotteet sopivat apteekkeihin, millaisia ovat kokemukset ylälistapesistä tai kuinka Akaa hyödyntää hunajaa markkinoinnissaan. Entä mikä on hunajan markkinatilanne ja millaisia merkintöjä pakkauksissa on oltava?

Sadonkorjuuseminaarin yhteydessä valitaan myös Suomen Paras Hunaja sekä SML:n valokuvauskisan voittaja.

Seminaari on SML:n jäsenille maksuton: osallistujat maksavat ruokailun, kahvin ja mahdollisen majoituksen.

Tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu!

Kategooriad:

Valmistele karhuaitojen tolpat jo syksyllä kevättä varten

26. september 2014 - 12:00

Karhuaitojen tolpitusta suositellaan tekemään riskialueilla jo syksyn aikana. Tämä nopeuttaa kevään aitaustöitä ja auttaa suojautumaan karhuilta kevään kynnyksellä. Langat voi asentaa kevään puolella valmiiksi asennettuihin tolppiin.

Tolppien asentaminen jo syksyllä nopeuttaa kevään aitaustöitä. Keväällä maa saattaa olla pitkään roudassa, jolloin aitatolppien iskeminen maahan ei onnistu.

Karhuvahinkojen estämiseksi on varattu varoja, joiden ansiosta mehiläistarhaajat saavat karhuaitapaketteja riskialuille. Kannattaa kysyä karhuaitapakettien saatavuutta niitä toimittavalta Farmcompilta.

www.farmcomp.fi

 

Kategooriad:

Suomen Paras Hunaja -kisa lähestyy: lue ohjeet ja osallistu

24. september 2014 - 12:00

Suomen Paras Hunaja valitaan tuttuun tapaan Sadonkorjuuseminaarin yhteydessä. Seminaari järjestetään nyt lauantaina 15. marraskuuta Turussa. Toimita kilpailuun kaksi kappaletta 500 gramman vetoista lasipurkillista jokaista kilpaan osallistuvaa hunajaasi.

Kilpasarjat ovat Juokseva, Kiteytynyt ja Lajihunaja (joka voidaan tarvittaessa jakaa kahteen sarjaan: Yksikukkahunajat ja Maantieteelliset/vuodenaikahunajat).

Hunaja-asetuksen mukaisesti lajihunajia ovat yksikukkahunajien lisäksi tietyltä maantieteelliseltä alueelta kerätyt hunajat tai tiettyyn vuodenaikaan kerätyt hunajat. Jos Lajihunaja-sarjaan tulee riittävästi osallistujia, niin tämä sarja voidaan jakaa kahteen sarjaan: 1) Yksikukkahunajat ja 2) Maantieteelliset sekä vuodenaikahunajat.

Hunajan on oltava kesän 2014 satoa, eikä sen rakennetta saa lämmittämällä muuttaa.

Hunajat jaetaan paikan päällä sarjoihin, joten ennalta sitä ei ole pakko osata päättää. Nimeä lajihunaja vastaanottajille eli älä merkitse sitä purkkiin tarralla tms. näkyvällä merkinnällä.

Kisa maksaa 20 euroa/hunajanäyte

Suomen Paras Hunaja -kilpailuun osallistuminen maksaa 20 euroa/hunajanäyte. Varaa mukaasi käteistä. Hunajia vastaanotetaan klo 8.30–9.45 (Kuntoutuskeskus Petrea, Turku).

Kisamaksulla pääset osallistumaan Suomen Paras Hunaja 2014 -kilpailuun ja saat hunajastasi myöhemmin kirjallisen arvostelun. Noin puolelle kilpailuun osallistuvista hunajista tehdään laboratoriotutkimus, jonka rahallinen arvo tutkimuksen laajuudesta riippuen on 70–100 euroa.

Suomen Paras Hunaja 2014 -kilpailuun voivat osallistua kaikki täydellisen jäsenmaksun maksaneet. Täydelliseen jäsenmaksuun kuuluu myös pesäkohtainen, pesien todelliseen lukumäärään perustuva menekinedistämismaksu 1,00 euroa/pesä. Maksut tarkastetaan jäsenrekisteristä ennen raadin arvostelua.

Pakkaa hunajat 500 gramman lasipurkkeihin

Lasipurkin on oltava läpinäkyvä, pyöreäkylkinen ja tilavuudeltaan 500 grammaa hunajaa vetävä (katso kuvasta oikea purkin malli). Muista säilyttää ja kuljettaa purkit pystyasennossa.

Kilpailun henkeen kuuluu se, että hunajat eivät ole yhdistettävissä tuottajiin toisistaan poikkeavien purkkien avulla. Hunajat kilpailevat vastaanottajien antamilla numeroilla, jonka sisältämä tuottajatieto pysyy salassa aina voittajien julkistamiseen asti.

Aistinvaraiseen arviointiin perehtynyt, 3–4 henkilöstä koostuva raati valitsee loppukilpailuun jokaisesta sarjasta 5–10 parhaaksi katsomaansa hunajaa.

Suomen Parhaan Hunajan valitsee seminaariyleisö, joka arvio loppukilpailuun päässeitä hunajia ja äänestää mielestään parasta hunajaa jokaisesta sarjasta.

Kun tulokset ovat selvillä, niin voittohunajien tuottajat julkistetaan seminaariyleisölle sekä muulle maailmalle.

Hunajat voi lähettää etukäteen, mutta mieluiten vasta marraskuun alussa

Etukäteen hunajat voi tuoda tai lähettää SML:n toimistolle noin 1–2 viikkoa aiemmin: Kasarmikatu 26 C 34, 00130 Helsinki.

Pakkaa hunajat huolellisesti ja liitä mukaan tieto halutusta kilpailusarjasta sekä omat yhteystietosi.

Maksa kilpailumaksu SML:n tilille FI6957215020001455. Laita viitetekstiksi "Suomen Paras Hunaja".

Hunajien on oltava perillä keskiviikkona 12. marraskuuta. 

Jos tuot hunajat, niin varmista etukäteen soittamalla toimistolle, että joku on vastaanottamassa hunajasi. 

Kategooriad:

Muista huollattaa rikkoutuneet karhuaitapaketit

24. september 2014 - 12:00

SML:n tietoon on tullut, että tarhaajilla on runsaasti huollon tarpeessa olevia karhuaitatarvikkeita. Muistathan huollattaa epäkuntoiset aitatarvikkeet Farmcompilla. Näin saadaan mahdollisimman paljon karhuaitoja mehiläistarhojen suojaksi.

Takuuhuolto koskee tarhaajien saamia maksuttomia karhuaitapaketteja, joissa on takuu vielä voimassa. Farmcompin lähete toimii takuutodistuksena. Mehiläistarhaajien Farmcompilta saamissa karhuaitapaketeissa on kolmen vuoden takuu. Huomioithan, että takuuhuolto ei koske tarhaajien itse hankkimia akkuja.

Karhuaitauspakettien tilaukset ja huoltopyynnöt tehdään suoraan Farmcompiin. Voit kysyä sieltä myös lisätietoja huollosta.

www.farmcomp.fi

 

Kategooriad:

Hunajan hinta nousussa: 450 gramman purkki usein 6 euroa

4. september 2014 - 12:00

Hunajaa myydään tänä vuonna hieman kalliimmalla kuin viime vuonna, paljastaa hunajan nettihintakysely. Kyselyyn vastanneiden keskiarvohinta 450 gramman purkille suorassa kuluttajamyynnissä on 5,82 euroa, kun viime vuonna samaan aikaan hinta oli 5,70 euroa.

Yleisin hunajapurkin koko on 450 grammaa. Kyselyyn vastanneista 110 hunajantuottajasta tätä kokoa käytti 84 vastaajaa.

Purkin hinta suoramyynnissä kuluttajille oli hyvin vaihteleva: vastaajien joukossa oli niin 4,50 eurolla kuin 9 eurolla myyviä. Yleisin hinta (24 vastaajaa) oli 6 euroa. Kilohinnan keskiarvo oli 12,93 euroa.

Toinen suosittu purkkikoko on 500 grammaa (32 vastaajaa). 500 gramman purkin hinnat olivat 5–12  euroa, ja keskiarvohinta oli 7,01 euroa.

Kilohinta oli keskimäärin 14,03 euroa eli suurempi kuin 450 gramman purkilla. Tätä selittää ainakin se, että 500 gramman purkit ovat yleensä lasia, kun 450 gramman purkit ovat useimmiten muovisia.  

Irtohunaja ja myynti kauppoihin: noin kympin kilo

Irtohunajaa asiakkaiden omiin astioihin myi 37 vastaajaa keskimäärin 10,30 e/kg. Tässäkin on tapahtunut selvää nousua: viime vuonna keskiarvo oli 9,40 e/kg.

Kauppoihin purkitettua hunajaa myi 23 vastaajaa. Keskiarvohinta oli 9,50 e/kg (ALV 0 %). Kilohinta vaihteli 6,5 eurosta 12 euroon.  Kauppoihin myyvien määrä oli tässä kyselyssä pudonnut selvästi verrattuna viime vuoden elokuuhun, jolloin kauppoihin möi 44 vastaajaa. Tällöin hinnan keskiarvo oli 8 e/kg.

Lisäksi tarhaajat käyttivät hyvin monenlaisia purkkikokoja 50 grammasta 4 000 grammaan. Yleisin näistä oli 350 gramman purkki, jota käytti 19 vastaajaa. Keskiarvohinta tälle purkille oli 5,73 euroa. Kuusi vastaajaa käytti 350 gramman puristepakkausta (hinta 5–7 e).

Kyselyssä ei varsinaisesti eroteltu lajihunajien hintoja. Moni vastaaja mainitsi lajihunajat erityisesti pienten purkkikokojen yhteydessä: lajihunajilla hinta voi olla selvästi perushunajaa korkeampi.

Yksi vastaaja mainitsi ylläpitävänsä lasipurkkien panttijärjestelmää: ”Tutuille palautan 0,50 e, kun tuovat purkin takaisin”. Myös toinen henkilö mainitsi kierrätyslasipurkit.

Neljä kyselyyn vastanneista myi kennohunajaa. Yksi kertoi myyvänsä noin kahden kilon Farrar-kakkua 50 e/kg, kun toinen mainitsi kennohunajan hinnaksi 35 e/kg.

Suurimmalla osalla (91) kyselyyn vastanneista oli alle 20 pesää. Yli 50 pesän tarhaajia oli vastaajien joukossa neljä.  Eniten vastauksia (32) tuli Uudellamaalla asuvilta.

Myös hunajantuotannon kulut ovat kasvaneet

Hunajan hinnannousu on perusteltua, sillä myös hunajantuotannon kustannukset ovat kasvaneet. Tänä kesänä myös runsas parveilu tuotti tavallista enemmän työtä. Osalle hunajantuottajista karhut aiheuttavat lisäongelmia.

Kuluttajien suoramyynnin hintaeroja selittävät monet eri asiat, kuten paikkakunta ja paikallinen kilpailu hunajamarkkinoilla, tuottajan oma myynti- ja markkinointiasenne sekä kokemus, hunajapakkaus sekä hunajan alkuperä ja käsittely.  Merkityksensä on myös sillä, onko hunajakauppa mehiläistarhaajalle tärkeä tulonlähde vai pientä harrastelua.

Hyvin harvoille vastaajille oli tullut kuluttajille palautetta kalliista hinnasta. Kuluttajat eivät yleensä juurikaan kommentoi hintaa suoraan myyjälle, ja kun hunaja käy sopivasti kaupaksi, niin hinnan tulkitaan olevan kohdallaan.

Markkinointitoiminta vaikuttaa

Moni vastaaja totesi, että pakkaukseen panostamisella ja tuotteen alkuperästä sekä mesikasveista kertomisella voi helposti perustella myös korkeamman hinnan:

”Olen pyrkinyt tekemään selväksi, että kaupan tavallinen keskivertohunaja on eri tuote kuin suoraan pesistä lämmittämättä lingottu alku-, keski- ja loppukesän lajihunaja tietystä kaupunginosasta kauniissa lasipurkissa. Tarkka tieto alueen mesikasveista ja niiden tämänvuotisista kukinta-ajoista kuuluu tuotteeseen, samoin arvio kiteytymisajasta. Lajihunajista saamani palkinnot ja kunniakirjat eivät myöskään haittaa. Pyrin huipputuotteeseen. Ne, jotka ovat maistaneet, maksavat mielellään tuon verran.” (7 e/450 gr, Uudenmaan lääni, alle 10 pesää)


Aloittelevat kokevat hinnoittelun hankalaksi

Jotkut vastaajista totesivat, että hinnan olisi voinut hyvin laittaa korkeammaksi. Aloitteleville tarhaajille, joita vastaajien joukossa oli paljon, hinnoittelu tuottaa päänvaivaa.

”Olisi pitänyt laittaa suoraan kovempi hinta”. (4,50 e/450 gr, Turun ja Porin lääni, alle 10 pesää)

”Myin kesällä torilla vitosella 400g lasipurkissa. Tuttavat sanoivat, että liian halvalla menee. Pidin hintaa matalalla, koska on ensimmäinen kesäni tarhaajana enkä ollut varma hunajani laadusta. Seuraavan kerran laitan hintalappuun euron lisää.” (Pohjois-Karjala, alle 10 pesää)

Avoimissa kommenttikentissä toistuivat monet tutut aiheet. Toisten hunajantuottajien liian halvat hinnat harmittavat. Kuluttajat vertaavat hunajan hintaa kauppojen hintoihin ja myös ulkomaisiin tuotteisiin.

Muutama vastaaja kommentoi, että vaikka nyt on tullut hyvä sato, niin alennusmyynteihin ei pitäisi sortua, vaan ennemmin varastoida hunajaa tulevaisuuden varalle.

 

Tiedot kyselystä:

Hintakysely toteutettiin SML:n nettisivuilla 19.8.–2.9.2014. Siihen vastasi 110 hunajantuottajaa. Vastaajia oli eniten Uudeltamaalta (32). Hämeestä vastasi 17, Oulusta 14 ja Turusta ja Porista 13. Muista vanhoista lääneistä vastaajia oli alle 10 kustakin.
Vastaajien jakautuminen pesämäärän mukaan:
1–10 pesää: 74 vastaajaa
11–20 pesää: 17 vastaajaa
20–50 pesää: 15 vastaajaa
yli 50 pesää: 4 vastaajaa

SML toteutti ensimmäisen hunajan hintakyselyn elokuussa 2013. Hintakyselyitä toteutetaan vuosittain 2 - 3. Aiemmat hunajan hintakyselyiden tiedotteet löytyvät nettisivuiltamme.

Kiitos kaikille kyselyyn vastanneille! Lisätietoja kyselystä antaa SML:n toimistolta Mari Koistinen.

Kyselyssä kerrottuja vapaita kommentteja
 

Muiden hunajantuottajien vaikutuksista

”Asiakkaat hyväksyivät 11,6 % korotuksen hyvin, kun olen kertonut että paikoitellen tulee hyvä sato, paikoitellen kohtalainen. Kuitenkin kesä on ollut työläs, koska on miesmuistiin eräs pahimpia parveilukesiä. Harmikseni täällä pohjoisessa kävi alkukesän messuilla/markkinoilla joku etelän kauppias ja myi 5€/450g edellisvuoden tavaraa ja oli osaltaan romuttamassa tämän kesän hinnoittelun pohjaa. Toukokuun puolen välin jälkeen pitäisi malttaa odottaa, kuinka sato lähtee kehittymään ja pyrkiä uuteen hintatasoon, eikä olla polkemassa vanhaa tavaraa hinnalla millä hyväänsä ulos varastoista.” (7 e/450 gr, Oulu, 10–20 pesää)

”Hunajan hintaa on vaikea nostaa, kun samalla paikkakunnalla on toinen, joka myy hunajaansa alle torihintojen. Hän ei halua tienatakaan hunajallaan, sillä se on hänelle harrastus. Hänen mehiläisensä eivät ole luomussa, mutta minun ovat. Jos hän myy noin 4 euroa lasipurkki (noin 450 g?) ja minä myyn 450 g:n purkkia 6,50 euroa - eroa hinnoissa kieltämättä on ja kuluttaja ihmettelee. Aika moni silti ostaa minun purkkini. Suuren osan myyn kotoa ja osa menee suoraan Tampereelle Kauppahalliin, missä isompikin hinta on kohdallaan aina." (Häme, 10 – 20 pesää, luomu)

” Hinnoittelu ei kovin helppoa. Harmittaa kun osa porukasta myy liian halvalla. Olen pieni tuottaja ja kunnassani ei kilpailua hunajan myynnissä joten uskallan pyytää mielestäni tarpeeksi korkeaa hintaa.” (6,50 e/450 grammaa, Vaasa, alle 10 pesää)

Kohtuullisuutta

”Varmaan hinta oli kohdallaan, kun ei kukaan hintaa kommentoinut koko päivänä, jonka olin torilla.” (6 e/450 gr, Vaasa, alle 10 pesää)

”Lähiruoka ei saa olla liian kallista. Myyn lasipurkissa omalla etiketillä, mutta haluan hunajan olevan silti kohtuuhintaista kuluttajalle.” (7 e/500 gr, Turku ja Pori, alle 10 pesää)

”Mielestäni hinta on ainakin näin harrastajan näkökulmasta nyt sopiva. Tilaisuudesta ja myymälästä riippuen voi olla korkeampikin, mutta mielestäni kuluttajaa ei tolkuttomasti kannata riistää kotimaisen hunajan hinnalla. Kaupassa "tanskalainen" luomu kun on niin halpaa, että siihen laadukkaana "lähiluomutuotteena" on helppo sortua." (5,50 e / 450 gr, Uusimaa, alle 10 pesää)
 

Pakkauksella ja alkuperätiedoilla parempi hinta

”Monet tuntuvat aliarvostavan tuotettaan ja työtään. Olen nähnyt mm. fb-kirpputorilla myytävän uuden sadon hunajaa 500 g/5 euroa, lähes kotiinkuljetettuna. Minulla lasipurkki ja omat etiketit.”
(7 e/ 450 gr, Hämeen lääni, alle 10 pesää)

”Olen pitänyt hintana 20 €/kg lasipurkissa ja mielestäni näin sen pitääkin olla. Puhdas suomalainen hunaja ja lähellä tuotettu, niin kyllä asiakas maksaa siitä mielellään.” (Mikkelin lääni, 21 – 50 pesää)

Aloittavan hinnoitteluongelmat

”Ensimmäinen kesä mehiläistarhaajana, ja hintaa kyllä pähkittiin tosi kauan - 5 vai 6 euroa. Päädyttiin nyt tähän (5 e/450 gr)  ja katsotaan nostetaanko hintaa ensi vuonna. Hinta tuntuu monelle olevan sivuseikka, ovat lähinnä vain innoissaan kun saavat ostaa lähihunajaa kavereilta. Olisivat varmasti maksaneet enemmänkin.” (Häme, alle 10 pesää)

” Aloitteleva kun olen niin ekan vuoden olen myynyt 5€/450g, että saisin asiakkaita. Ensivuonna todennäköisesti nostan 5.50 tai 6€ purkki. Riippuu kauppojen kotimaisen hunajan hinnasta. Vitonen on helppo tasaraha.” (Uusimaa, alle 10 pesää)

 

 

Kategooriad:

Ilmoita kaikista karhuvahingoista SML:lle ja oman kunnan maaseutuasiamiehelle

29. august 2014 - 12:00

Karhut ovat tuhonneet tämän vuoden aikana ainakin 300 mehiläispesää. Tuhot ovat jo elokuun loppuun mennessä kaksinkertaistuneet viime vuoteen verrattuna. Karhuista aiheutuu alalle satojen tuhansien eurojen kustannukset. SML pyytää tarhaajia ilmoittamaan kaikki karhuvahingot liitolle ja oman kunnan maaseutuasiamiehelle.

Hunajahimoiset karhut ovat aiheuttaneet vakavaa tuhoa mehiläistarhoilla eri puolilla Suomea. Ainakin 60 mehiläishoitajaa on kohdannut lohduttoman näyn mehiläistarhoillaan karhun vierailun jälkeen. Yhteensä jo 300 mehiläispesää on rikottu elokuun loppuun mennessä. Tuhot ovat jo nyt kaksinkertaiset koko viime vuoteen verrattuna. Koko viime vuoden aikana karhut tuhosivat Suomen Mehiläishoitajain Liiton keräämien tietojen mukaan yhteensä 170 mehiläispesää.

SML pitää tilastoa tarhaajien karhuvahingoista. Muistutammekin, että tarhaajan kannattaa ilmoittaa kaikki karhuvahingot sekä liitolle että oman kunnan maaseutuasiamiehelle. Voit ilmoittaa karhuvahingosta, vaikka se olisi sattunut jo aiemmin vuonna 2014.

Karhutuhot ovat levinneet aiempaa laajemmalle. Aiemmin tuhoja oli Itä- ja Keski-Suomessa, mutta tänä vuonna myös läntisessä Suomessa on koettu karhutuhoja laajoilla alueilla. Onkin tärkeää saada tarhaajilta tietoa siitä, kuinka vahingot ovat levinneet eri puolille maata - karhuista on tullut koko maan tarhaajien ongelma.

Kustannukset satoja tuhansia

Yksittäiselle mehiläistarhaajalle karhutuhot tulevat kalliiksi. Yhden pesän menetys maksaa tarhaajalle muutamasta sadasta eurosta reiluun tuhanteen euroa riippuen vahingon ajankohdasta. Lisäksi karhutuhojen korjaukseen menee lisäkuluja.

Sähköaitaus ei myöskään ole täysin toimiva ratkaisu karhutuhoihin. Paitsi, että ovelimmat karhut ohittavat aidat, aitojen ylläpidosta tulee tarhaajalle suuret kustannukset. Yhden mehiläistarhan suojaaminen karhuaidalla maksaa tarhaajalle noin 110 euroa vuodessa. Kun 250 pesän mehiläistarhaaja suojaa kaikki tarhansa, kustannukset ovat noin 3700 euroa vuodessa. Lisäksi tarhaajalta kuluu runsaasti työaikaa aitojen ylläpitoon.

Kokonaisuudessa karhuista aiheutuneet vahingot ovat jo nyt SML:n arvioiden mukaan yli 300 000 euroa. Lisäksi tulevat tarhojen suojaamisesta ym. aiheutuvat kustannukset.

 

Mitä teet, kun karhu on käynyt tarhalla?

  1. Dokumentoi tuhot ja ilmoita vahingosta sekä tapahtumakunnan maaseutuasiamiehelle että paikalliselle petovastaavalle. Maaseutuasiamiehen pitää nähdä vahinko, jotta voit saada korvausta. Jos virkamiehiä ei saa paikan päälle kohtuullisessa ajassa, ota valokuvia vahingosta ennen kuin kasaat pesät pois. Säästä kaikki selvät merkit karhuista: Kynnenjäljet kakuissa ja osastoissa sekä tassunjäljet maassa. Korvauksen maksamisen edellytyksenä on, että ulkopuoliset voivat varmistaa, että kyseessä todella on karhu.
  2. Ilmoita vahingot myös SML:lle. www.mehiläishoitajat.fi/karhut-bears/vahinkoilmoitus
  3. Jos karhutuhot ovat toistuvia tai riskit ilmeisiä, aitaa tarha sähköaidalla. Katso aitausohjeet www.mehiläishoitajat.fi/karhut-bears
  4. Jos vahingot ovat toistuvia ja alueella on paljon mehiläispesiä, hae poikkeuslupaa vahinkokarhun poistamiseen.

Voit ottaa karhuvahingon sattuessa yhteyttä myös mehiläishoidon neuvojaan Ari Seppälään: 040 73 000 15/ ari.seppala@hunaja.net tai liiton toimistoon 010 387 4770

Kategooriad:

Pitääkö hunajan torimyynnistä tehdä ilmoitus?

22. august 2014 - 12:00

Moni hunajantuottaja myy tuotteitaan mielellään esimerkiksi paikallisissa tapahtumissa ja markkinoilla. Alle 1 000 kiloa vuodessa hunajaa myyvän ei tarvitse tehdä myynnistä erillisiä ilmoituksia, vaan riittää, että alkutuotantoilmoitus on tehty.

Jos hunajaa on aikomus myydä alle 1 000 kiloa vuodessa suoraan kuluttajalle, niin oman tuotannon hunajaa saa lingota ja pakata ilman, että toiminnasta tarvitsee tehdä elintarvikehuoneistoilmoitusta. Riittää, että alkutuotantoilmoitus on tehty.

Alkutuotantoilmoituksen lisäksi hunajan myynnistä esimerkiksi torilla, tapahtumassa tai markkinoilla ei tarvitse tehdä muita ilmoituksia.

Myyntipaikalla (oma kunta vai jokin muu paikkakunta) ei tällöin ole ilmoitusvelvollisuuden kannalta merkitystä.

Jos myynti suoraan kuluttajille ylittää 1 000 kiloa vuodessa, on tehtävä elintarvikehuoneistoilmoitus. Sen jälkeen, kun elintarvikehuoneistoilmoitus on tehty, tuottaja voi myydä tätä hunajaa oman kunnan alueella ilman muita ilmoituksia.

Jos tuottaja myy toisen kunnan alueelle hunajaa ja on tehnyt omaan kuntaan elintarvikehuoneistoilmoituksen, tuottajan täytyy tiedottaa myynnistä kyseisen myyntipaikan elintarvikeviranomaiselle viimeistään neljä päivää aiemmin.

Jos myy toisen tuottajan hunaja, myynnistä on aina tehtävä elintarvikehuoneistoilmoitus.

Eviran uudisti ulkomyyntiohjeensa vuonna 2012. Edelleen osalle valvojista voi olla totuttelemista muutokseen eli siihen, ettei torimyyjistä tai pienien tapahtumien elintarvikemyyjistä saa ennakkotietoa, mikäli elintarvikemyyjät kuuluvat siihen ryhmään, joiden ei tarvitse tehdä elintarvikehuoneistoilmoitusta toiminnasta.

Lue lisää aiheesta nettisivuiltamme. Tutustu myös mehiläishoitajan viranomaisvelvollisuuksia käsittelevään tekstiin.