SML

Syndicate content
Suomen Mehiläishoitajain Liitto
Uuendatud: 1 aasta 19 nädalat tagasi

Tunnistatko mehiläiset ja muut kevään pörisijät

4. mai 2017 - 11:00

Kevään lämmetessä mehiläiset, kimalaiset, erakkomehiläiset ja muut hyönteiset ovat kömpineet talviteloiltaan. Kun keväinen pörinä vihdoin alkaa, saattaa tuntua, että hyönteisiä on joka paikassa. Mutta tunnistatko, kuka on kuka?

Tähän aikaan vuodesta esimerkiksi eri erakkomehiläislajit saattavat esiintyä runsaina hakiessaan pesäpaikkoja seinien koloista. Ne saattaa sekoittaa tarhamehiläisiin. Esimerkiksi rusomuurarimehiläinen tekee helposti kolon vaikkapa tiiliseinän koloihin. Erakkomehiläiset ovat aikalailla harmittomia ja rauhallisia.

Tarhamehiläisten varsinainen parveiluaika on yleensä kesäkuussa. Näin toukokuun alussa mehiläiset keskittyvät etsimään siitepölyä ja mettä. Kesällä mehiläisten parveillessa sen sijaan pihapuuhun saattaa lennähtää tuhansista mehiläisistä koostuva parvi. Jos epäilet mehiläisparvea tai tarhamehiläiset ovat jo asuttautuneet pihapiiriin, ota yhteyttä mehiläisparvien kiinniottajiin. Sitä ennen kannattaa yrittää tunnistaa, että kyseessä on varmasti mehiläinen, eikä esimerkiksi erakkomehiläiset.

Mehiläinen
  • Tarhamehiläinen on hennon karvainen oranssi-mustaraidallinen mesipistiäinen.
  • Mehiläiset elävät suurissa tuhansien mehiläisten yhdyskunnissa, jossa ne kasvattavat jälkikasvuaan ja tuottavat hunajaa vahakennojensa turvissa, Suomessa useimmiten tarhattuina omissa pesälaatikoissaan.
  • Mehiläinen on rauhallinen pölyttäjä, kunhan sen jättää rauhaan. Se pistää vain puolustautuessaan. Jos mehiläinen pistää ihmistä tai eläintä, sen piikki irtoaa ja mehiläinen kuolee.
  • Mehiläisten parveiluaika on kesä-heinäkuussa. Alkukeväästä runsaana liikkuvat erakkomehiläiset saattaa sekoittaa parveileviin mehiläisiin.
Erakkomehiläinen
  • Erakkomehiläiset elävät yksin tai pienissä yhdyskunnissa, mutta vailla samanlaista sosiaalista luonnetta kuin mehiläiset ja kimalaiset. 
  • Lajeja on tavattu Suomessa noin 190: erakkomehiläisiä on erivärisiä ja -kokoisia.
  • Vaikka ne ovat erakkomaisia, ne saattavat keväällä esiintyä runsaina etsiessään pesäkoloja esimerkiksi talojen seinustalla.
  • Erakkomehiläiset eivät tuota hunajaa. Ne ovat usein hyvin rauhallisia.
Kimalainen
  • Kimalainen on mehiläistä ja ampiaista selkeästi suurempi ja muodoltaan pyöreämpi.
  • Kimalainen on väritykseltään kelta-musta- tai oranssi-musta-raidallinen.
  • Kimalainen tekee pesänsä usein maahan tai puunkoloon. Pesässä on jäseniä muutamasta kymmenestä muutamaan sataan
Ampiainen
  • Ampiaisella on mehiläistä kapeampi vyötärö ja ohuemmat siivet. Sen raidoitus on usein selkämpi. Ampiaisen karvoitus on vähäinen.
  • Ampiainen elää puumassasta tehdyssä usein harmaassa pesärakennelmassa.
  • Ampiaisyhdyskunta kasvaa kesän aikana muutamasta yksilöstä enimmillään satoihin yksilöihin.
  • Ampiainen ei ole varsinaisesti pölyttäjä. 
  • Ampiaiset aiheuttavat ihmisille vaivaa erityisesti loppukesästä. Tällöin ne kiinnostuvat esimerkiksi ihmisten ruuista ja juomista. 

Erakkomehiläisille voi tehdä itse pesäpaikkoja. Katso Suomen Luonto lehdestä ohjeet hyönteishotellin valmistamiseksi. http://www.suomenluonto.fi/sisalto/artikkelit/koteja-erakoille/

Tutustu myös UPM:n Metsiemme pistiäiset -oppaaseen.

Kategooriad:

Karhutuhot alkaneet eri puolilla maata - seuraa vahinkokarttaa

2. mai 2017 - 11:00

Karhut ovat heränneet kevääseen ja käyneet rikkomassa pesiä eri puolilla maata. Toukokuun alkuun mennessä Suomen Mehiläishoitajain Liitto (SML ry) on saanut tiedon jo 11 erillisestä karhutuhosta. Näissä tapahtuneissa vahingoissa karhut ovat hajottaneet yhteensä 25 pesää. Kaikki SML:n tietoon tulleet karhuvahingot näet SML:n karhuvahinkokartalta.

 

Mitä tehdä, jos karhu käy tarhoilla.

1. Ilmoita vahingosta tapahtumakunnan maaseutuasiamiehelle ja paikalliselle petovastaavalle. Petovastaavan on tärkeää saada tieeto, jotta hän voi merkitä sen viralliseen Tassu-rekisteriin. Maaseutuasiamiehen pitää nähdä vahinko, jotta voit saada korvausta. Jos virkamiehiä ei saa tarhoille kohtuullisessa ajassa, ota valokuvia vahingosta ennen kuin kasaat pesät pois.

2. Dokumentoi tapahtuma. Ota kuvia. Säästä kaikki selvät merkit karhuista. Kynnenjäljet kakuissa ja osastoissa ja tassunjäljet maassa. Korvauksen maksamisen edellytyksenä on, että ulkopuoliset voivat varmistaa, että asialla on todella ollut karhu.

3.Ilmoita vahingosta myös SML:ään. Helpoiten saammet tiedon lomakkeen kautta: www.mehilaishoistajat.fi/karhut/vahinkoilmoitus (lisäämme tiedon SML:n karhukartalle).

4.Jos karhutuhot ovat toistuvia tai riskit ilmeisiä, aitaa tarha sähköaidalla. Ohjeet aidan tekemiseen löytyvät www.mehilaishoistajat.fi/karhut

Karhuaitoihin on varattu Maa- ja metsätalousministeriön varoja. Kaikki tarhaajat saavat maksutta käyttöönsä sähköaidan. Aitatilaukset tehdään suoraan Farmcompille.

5. Jos vahingot ovat toistuvia ja alueella on paljon mehiläisiä, hae poikkeuslupaa vahinkokarhun poistamiseen.

Muista hakea korvausta yhdestäkin karhun rikkomasta pesästä. Lue ohjeet ja lataa lomakkeet Mavin sivuilta.
 

 

Neuvontaa karhuvahingoissa antaa mehiläishoidon neuvoja Maritta Martikkala

maritta.martikkala@hunaja.net

050 303 0890

Kategooriad:

Pesäkohtainen tuki tänä vuonna 17 euroa pesää kohden

25. aprill 2017 - 11:00

Kansallista pesätukea maksetaan tänä vuonna 17 € /talvehtinut mehiläispesä. Tuen kokonaismäärä pysyi entisellään. Tukea voivat hakea kaikki vähintään 15 pesää tarhaavat mehiläistarhaajat.

Hallitus on päättänyt vuoden 2017 mehiläistalouden pesäkohtaisesta tuesta. Tukea maksetaan tänä vuonna 17 euroa talvehtinutta mehiläisyhteiskuntaa kohti. Tukea voivat hakea kaikki vähintään 15 pesän tarhaajat. Yhteensä tukea maksetaan saman verran kuin viime vuonna, eli noin puoli miljoonaa euroa.

”Pesien kokonaismäärä on Suomessa noussut, joten tukimäärä pesää kohti putosi. Onneksi määrärahan kokonaistaso pysyi ennallaan”, SML:n toiminnanjohtaja Heikki Vartiainen kertoo.

Suomi on harvoja EU-maita, jossa mehiläishoitajat saavat pesäkohtaista tukea. Sitä maksetaan kompensoimaan Suomen epäedullisista luonnonolosuhteista johtuvaa kilpailuhaittaa sekä turvaamaan mehiläistalouden jatkuvuutta ja kehittymismahdollisuuksia. Viime vuonna tukea maksettiin enemmän kuin valtion budjettiin oli varattu varoja.

Tukihaku alkaa toukokuussa

Pesätuen ehdot ovat samat kuin viime vuonna: tukea saadakseen mehiläistarhaajalla on täytynyt olla hallinnassaan vuonna 2017 vähintään 15 talvehtinutta mehiläisyhteiskuntaa. Lisäksi tarhaajan on täytynyt saada myyntituloja mehiläistaloudesta ja hänen pitää rekisteröidä pesät Eviran pitopaikkarekisteriin.

Tarkat ohjeet löytyvät hakulomakkeesta tukihaun alkaessa. SML myös tiedottaa hakuohjeista ja –aikatauluista, kun haku alkaa. Haku alkaa yleensä toukokuussa ja päättyy kesäkuun puolivälin tienoilla.

Tukea maksaa Maaseutuvirasto.

 

Valtioneuvoston asetus vuoden 2017 maksettavasta mehiläistalouden kansallisesta pesäkohtaisesta tuesta (pdf, suomi)

Statsrådets förordning om nationellt stöd för 2017 för biodling enligt antalet bisamhällen (pdf, på svenska)

 

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
maatalousylitarkastaja Mika Survonen, p. 0295 162 215, mika.survonen(at)mmm.fi
vanhempi hallitussihteeri Juha Vanhatalo, p. 0295 162 347, juha.vanhanen(at)mmm.fi

 

 

 

Kategooriad:

Jäsen, muista aina ilmoittaa osoitteenmuutos SML:n toimistolle

20. aprill 2017 - 9:00

Muistathan ilmoittaa aina SML:n toimistoon, mikäli osoitteesi vaihtuu. Näin varmistetaan, että saat Mehiläinen-lehden sekä muita liiton lähettämiä posteja ajallaan.

Posti kääntää postit uuteen vaihtuneeseen osoitteeseen jonkin aikaa, mutta jotta lehtesi saapuu uuteen osoitteeseen jatkossakin, on tärkeää ilmoittaa suoraan meille uusi osoite, jotta saamme tiedon päivitettyä pysyvästi jäsenrekisteriimme.

On tärkeää ilmoittaa osoite mahdollisimman tarkasti, esimerkiksi väliaikaisiin postiosoitteisiin tulee merkitä c/o, jos osoite on muu kuin virallisissa rekistereissä oleva.

SML muistuttaa asiasta, koska aika ajoin liitolle tulee kyselyjä puuttuvista lehdistä, jotka ovatkin menneet vanhaan osoitteeseen kun osoitteenmuutosta ei ole ilmoitettu.

Pyydämme myös kaikkia jäseniä ilmoittamaan liitolle sähköpostiosoitteen, mikäli se muuttuu tai et ole sitä aikaisemmin ilmoittanut. Lähetämme sähköpostitse tiedotteita ja ajankohtaisia ilmoituksia.

Kaikki osoite-, sähköposti- ja henkilötietomuutokset voi ilmoittaa liiton toimistolle: sml@hunaja.net tai puhelin 010 387 4770.

 

Kategooriad:

Avoin työpaikka: Kuluttajaneuvoja/Mehiläinen-lehden toimittaja

19. aprill 2017 - 11:00

Suomen Mehiläishoitajain Liitto SML ry:n tehtävänä on mehiläishoitotaidon kehittäminen ja kannattavan mehiläistalouden edistäminen sekä viljely- ja luonnonkasvien pölytystarpeen turvaaminen. Haemme vakituiseen työsuhteeseen Helsingin toimistoon mehiläisalan kuluttajaneuvojaa ja Mehiläinen-lehden toimittajaa

Tehtäviisi kuuluvat mm.:

  • vastata mehiläistuotteisiin ja mehiläisalaan liittyvästä tiedottamisesta ja tuottaa alaa koskevaa menekinedistämismateriaalia
  • toimittaa artikkeleita mehiläisalan ammattilehteen
  • kouluttaa mehiläistarhaajia
  • hoitaa monipuolisia toimisto- ja taloushallintotöitä

Sinulla on:

  • aktiivinen ja oma-aloitteinen työskentelyote ja hyvät vuorovaikutustaidot
  • sujuva suomen kielen suullinen ja kirjallinen taito
  • tehtävään sopiva koulutus
  • matkustusvalmiutta ja mahdollisuus myös ilta- ja viikonlopputöihin
  • katsomme eduksi video- ja valokuvauksen sekä editoinnin osaamisen sekä sosiaalisen median vankan käyttökokemuksen

Pyydämme lähettämään hakemuksen palkkatoivomuksella 28.4.2017 mennessä joko osoitteella: Suomen Mehiläishoitajain Liitto SML ry, Kasarmikatu 26 C 34, 00130 Helsinki tai sähköpostilla: sml@hunaja.net. Lisätietoja tehtävästä antaa toiminnanjohtaja Heikki Vartiainen 044 506 3200.

www.mehiläishoitajat.fi

www.hunaja.net

www.polytys.fi

hunajalla.blogspot.com

www.facebook.com/Hunajanet

www.twitter.com/hunajanet

 

Kategooriad:

Torju omenan taudit mehiläisten avulla

11. aprill 2017 - 11:00

Ota pölyttäjät ja biologinen torjunta käyttöön omenan tautien torjunnassa.

Omenan siemenkotamätää voi torjua mehiläisten avulla. Mehiläislevitteinen Prestop Mix –torjunta-aine tehoaa siemenkotamätään ja lisäksi arvellaan, että se estää myös omenan muita varastotauteja. Asiaa on tutkinut mm. Helsingin Yliopisto ja Verdera Oy.

Mehiläislevitteinen torjunta-aine annostellaan mehiläispesän yhteydessä olevaan laitteeseen (vektorilevitin). Aine tarttuu pesästä poistuvaan mehiläiseen ja siirtyy kukasta kukkaan mehiläisten hakiessa mettä ja siitepölyä.

”Mehiläiset pölyttävät omenat samalla kun torjuvat tauteja. Se on loistava yhdistelmä”, kertoo SML:n tiedottaja Tuula Lehtonen.

Viljelijä voi hankkia mehiläisiä pölyttämään ja torjumaan tauteja ostamalla pölytyspalvelua mehiläistarhaajalta. ”Pölytyspalvelun osuus omenan viljelykustannuksista on pieni verrattuna sen hyötyihin. Pölytyksellä saadaan enemmän ykkösluokan omenoita. Mehiläiset vaikuttavat hedelmän kokoon, muotoon ja täyteläisyyteen. Sekä tauteihin”, Lehtonen listaa. Ilman runsasta pölytystä omena voi jäädä pieneksi ja toispuoleiseksi. ”Sellaiseksi, jota kuluttaja ei halua ostaa.”

 ”Hyvissieni” korvaa taudin

Sitä, että tauteja voidaan torjua biologisesti mehiläisten avulla, Lehtonen pitää kaikille osapuolille loistavana asiana. ”Kemiallisten torjunta-aineiden tarve vähenee ja sadon laatu paranee.”

Mehiläislevitteisen Prestop Mixin teho perustuu loisimiseen tautisienellä ja siihen, että aineessa elävä hyödyllinen Gliocladium catenalum –sieni asuttautuu kukkaan. Tällöin harmaahometta ja siemenkotamätää aiheuttaville homeille ei jää elintilaa. Aine on vaaratonta ympäristölle, mehiläisille ja kuluttajille, sillä siitä ei jää jäämiä marjoihin, hedelmiin eikä hunajaan. Aine sopii myös luomutuotantoon.

Viljelijä voi hakea mehiläisten tekemästä biologisesta torjunnasta myös ympäristökorvausta. Korvaussumma on 500 euroa vuodessa hehtaaria kohden, jos alueella on vähintään kaksi mehiläispesää/hehtaari.

Kimalaislevitteisestä biologisesta torjunnasta ei saa korvausta.

 

Lue myös:

Pölytyspalvelulla enemmän ykkösluokan omenoita

Mehiläiset omenan tautien torjujina (power point -esitys)

Mehiläiset torjuvat myös mansikan ja vadelman harmaahometta

www.polytys.fi

 

Lisätietoja pölytyspalvelusta:

Tuula Lehtonen, SML ry

tiedottaja, tutkimuskoordinaattori

tuula.lehtonen@hunaja.net, 040 506 3202

 

 

Kategooriad:

Mehiläiset tarvitsevat hoitoa ja aikaa – älä ota mehiläispesää hetken mielijohteesta

2. aprill 2017 - 9:00

 

 

 

Mehiläiset ovat kotieläimiä jotka vaativat säännöllistä hoitoa. Pesää on suhteellisen helppo hoitaa, mutta mehiläistarhaus vaatii harrastajaltakin perehtymistä ja aikaa. Älä ota pesää hetken mielijohteesta. Kurssilla käyminen kannattaa.

Kesän lähestyessä moni harkitsee mehiläispesän hankkimista. Suomen Mehiläishoitajain Liitto muistuttaa, että mehiläisiä harkitsevan tulee hankkia riittävästi tietoa ja kalustoa ennen mehiläisten hankintaa. Aivan hetken mielijohteesta mehiläispesää ei kannata ostaa, jos ei ole mahdollisuuksia perehtyä aiheeseen ja varata asialle aikaa, kertoo tutkimuskoordinaattori ja tiedottaja Tuula Lehtonen Suomen Mehiläishoitajain Liitolta (SML ry).

"Kuten ei kannata ottaa kesäkissaakaan, ei kannata ottaa mehiläisiäkään liian heppoisin perustein."

Mehiläishoito on monipuolinen harrastus, joka antaa paljon. ”Paras tapa aloittaa mehiläisten hoito on mennä mehiläishoidon peruskurssille. Aiheesta on myös kirjoitettu laadukkaita oppikirjoja ja apua voi saada myös kokeneelta mehiläistarhaajalta. Mehiläishoitoa ei myöskään heti tarvitse aloittaa itse vaan voi liittyä esimerkiksi paikallisyhdistyksiin ja tutustua toisten tarhaajien avulla mehiläisten maailmaan."

Netti on pullollaan myös videomateriaalia, johon kannattaa tutustua, jos mehiläiset ovat aivan vieraita.

Mehiläinenkin on kotieläin

Vaikka mehiläishoidon voi aloittaa kuka tahansa, tarhaamista ei tule aloittaa liian heppoisin perustein. ”Mehiläinen on kotieläin siinä missä lammas tai kana ja vaatii säännöllistä hoitoa”, Lehtonen sanoo.

Mehiläispesällä pitää käydä säännöllisesti tarkistamassa mm. ruokavarat, mehiläisten tilan tarve, pesän vointi sekä esimerkiksi estämässä mehiläisten parveilua. ”Jos mehiläisistä ei pidä hyvää huolta, ne saattavat parveilla muualle ja aiheuttaa harmia kanssaihmisille", Lehtonen toteaa. Mehiläisillä on myös tauteja ja loisia, joita on tarkkailtava ja hoidettava.

Loppukesästä myös hunajan keruuaikaan työn määrä ja varusteiden tarve voi yllättää asiaan aloittelevan. Kaupunkitarhauksen yleistyessä tulee kiinnittää huomiota myös mehiläistarhan paikan valintaan sekä varautua kuntakohtaisiin ohjeistuksiin ja rajoituksiin tarhan sijoittelussa.

”On todella hienoa, että ihmiset haluavat hankkia mehiläisiä, mutta asiaa kannattaa harkita. Tänä kesänä asiaa voi opiskella, ja ensi keväänä ostaa pesän”, Lehtonen vinkkaa.

”Viljelijöillä ei useinkaan ole aikaa hoitaa mehiläisiä, vaikka ne olisivat hyödyksi. Viljelijä voikin vuokrata pesiä pölytyspalveluun.”

Tutustu mehiläishoitajain liiton paikallisyhdistysten peruskurssitarjontaan.

Tutustu erilaisiin koulutusmateriaaleihin ja tarhausaiheisiin videoihin.

Saat lisätietoa mehiläishoidosta SML:n paikallisilta yhdistyksiltä.

 

Lisätietoja mehiläishoidosta ja mehiläishoidon peruskursseista:

Suomen Mehiläishoitajain Liitto SML ry

sml@hunaja.net,

010 387 4770

www.polytys.fi, www.mehiläishoitajat.fi

Kategooriad:

Tarhaajatiedote: tarkista ruokavarannot ja karhuaidat, muutoksia SML:n henkilöstössä, karhuseminaari Jämsässä jne.

23. märts 2017 - 12:00

Tiedote mehiläistarhaajille 23.3.2017

  • Tarkista mehiläisten ruokavarannot
  • Varaudu karhuvahinkoihin: huolla aidat käyttökuntoon
  • Viljelijät ovat kiinnostuneita pölytyspalvelusta
  • Mari Koistinen lopettaa työt SML:ssa
  • Evira uudisti mehiläisten tuontiohjeita
  • Karhuseminaari 6. toukokuuta Jämsässä

 

Tarkista mehiläisten ruokavarannot

Mehiläispesien ruokavarojen tarkistus kannattaa tehdä mahdollisimman pian. Osassa maata on havaittu talviruuan loppumista. Pesän ruokatilanteen voi tarkistaa joko kurkistamalla pesään tai punnitsemalla se. Jos pesät ovat kevyitä, kannattaa heti puhdistuslennon jälkeen antaa pesille lisäruokaa. Ruuan voi antaa joko ruokataikinana, peitetyn ruokakakun muodossa tai tyhjän kehän tilalle voi asettaa ruokintakehällä hiukan laimeampaa sokeriliuosta (sokeripitoisuus noin 50 %). Liuosta voi antaa muutaman litran kerrallaan.

Lue lisää tiedotteesta: http://www.mehilaishoitajat.fi/?x118281=4044250

 

Varaudu karhuvahinkoihin: huolla aidat käyttökuntoon

Karhuaidat kannattaa huoltaa toimintakuntoon mahdollisimman pian. Karhuaidat olisi hyvä olla toiminnassa Etelä-Suomessa jo nyt ja Keski-Suomessa huhtikuun alussa, pohjoisessa säiden mukaan pari viikkoa myöhemmin. Ensimmäisenä kannattaa suojata ne tarhat, joissa vahinkoja on ollut aiemmin. Kiristä aitalangat ja vie akut tarhoille heti, kun se säiden puolesta on mahdollista. Jos et ole pystyttänyt aitatolppia syksyllä, tee se heti kun routa sulaa.
Lue lisää tiedotteesta: http://www.mehilaishoitajat.fi/?x118281=3181497

Viljelijät ovat kiinnostuneita pölytyspalvelusta

 

SML:lle on tullut kevään mittaan runsaasti tiedusteluja pölytyspalvelusta kiinnostuneilta viljelijöiltä. Viljelijät ovat heränneet pölytyksen merkitykseen niin peltokasvipuolella kuin hedelmän- ja marjanviljelyssä. Mehiläistarhaajia kaivataankin lisää pölytyspalvelun tarjoajiksi eri puolille Suomea. Tutustu ja ilmoittaudu mukaan pölytyspalvelua tarjoavien tarhaajien joukkoon osoitteessa www.mehilaishoitajat.fi/polytyspalvelu/ tai ota yhteyttä Tuulaan (tuula.lehtonen@hunaja.net, 040 506 3202).

 

Mari Koistinen lopettaa työt SML:ssa

Kuluttajaneuvoja, toimittaja Mari Koistinen lopettaa työt SML:ssa 31. maaliskuuta.
”Mari tehnyt erinomaista työtä koko mehiläisalan hyväksi ja kotimaisen hunajankulutuksen edistämiseksi. Hänen taitonsa ovat olleet monipuoliset, ja hän on osannut hienosti hyödyntää nykyaikaisia viestintäkanavia”, toteaa toiminnanjohtaja Heikki Vartiainen. ”Mieluusti olisimme pitäneet Marin liiton palveluksessa, mutta on ymmärrettävää, että hän haluaa siirtyä muihin tehtäviin. Isot kiitokset Marille hänen vuosien aikana antamastaan työpanoksesta!”

 

Evira uudisti mehiläisten tuontiohjeita

Evira on uudistanut mehiläisten tuontiohjeita. Mehiläisten terveysvaatimusten suhteen ei ole tullut muutoksia. Ohjeisiin on tullut suositus pakkausmateriaalin ja kuningattaren seuralaismehiläisten hävittämisestä.

Italiassa esiintyy edelleen pientä pesäkuoriaista. Sisiliassa ei kuitenkaan ole todettu uusia tapauksia ja komission suojapäätöstä on muutettu siten, että Sisilia ei enää kuulu rajoitusalueeksi. Rajoitukset koskevat siten koko Calabrian aluetta. 

Pienen pesäkuoriaisen havaitseminen on vaikeaa. Siksi mehiläisten siirroissa Italiasta Suomeen on Eviran mukaan syytä olla edelleen varovainen, varsinkin jos mehiläiset ovat lähtöisin Etelä-Italiasta tai Sisiliasta. 

Lue lisää tiedotteesta http://www.mehilaishoitajat.fi/?x118281=4056372

 

Karhuseminaari 6. toukokuuta Jämsässä

SML järjestää karhuseminaarin Jämsässä Paunun koululla (Paununkatu 1, 42100 Jämsä) lauantaina 6. toukokuuta klo 12-16. Lisätiedot ja ilmoittautumiset myöhemmin SML:n nettisivulla.
Muista myös tuleva nuorisotapahtuma lauantaina 10. kesäkuuta Helsingissä.

 

Mukavaa alkavaa kevättä jäsenille!

 

SML:n toimiston väki
www.mehilaishoitajat.fi
sml@hunaja.net
010 387 4770

Kategooriad:

Mehiläiset kasvattavat vadelmanviljelijän lompakkoa

21. märts 2017 - 12:00

Viime kesänä tutkittiin mehiläispölytyksen vaikutusta vadelman sadonmuodostukseen. Hyvällä pölytyksellä viljelijän tilipussi voi moninkertaistua. Runsas pölytys nelinkertaisti koeruutujen sadon verrattuna estettyyn pölytykseen.

Runsas mehiläispölytys voi jopa nelinkertaistaa vadelmasadon verrattuna pölyttäjien puutteeseen. Tämä selvisi SML:n ja Helsingin yliopiston yhteisessä vadelman pölytyskokeessa kesällä 2016. Kokeen teki opiskelija Tanja Salonen.

Häkkikokeessa selvisi, että pakotettu mehiläispölytys moninkertaisti vadelmasadon verrattuna häkkeihin, joissa ei ollut lainkaan pölyttäjiä. Mehiläishäkkien sato oli noin 3027 kiloa hehtaarilta, kun pölyttäjiltä suljetuissa häkeissä sato jäi vaivaiseen 851 kiloon hehtaarilta. Määrä on 3,5-kertainen. Vielä suurempi, nelinkertainen sato tuli häkeistä, joissa käytössä oli harmaahomeentorjuntaan käytettyä Prestop Mixiä: satotaso oli 3429 kiloa hehtaarilta.

Rahassa pölytyskokeen tulokset tarkoittavat viljelijälle kymppitonnien eroa.

Tutkimustulosten analysointi on vielä kesken, mutta on viitteitä, että prestop mix myös parantaa vadelmien säilyvyyttä harmaahomeen torjunnan lisäksi.

Verdera Oy lahjoitti vektorilevittimet ja Prestop Mixin kokeeseen.

Sadonlisä suuri kustannuksiin verrattuna

Vaikka vadelman on tiedetty hyötyvän mehiläisestä, tulokset yllättivät silti positiivisesti. Pölyttyneistä vadelmista tuli suurempia ja kiinteämpiä. Ne eivät hajoa tai mehustu niin helposti kuin huonosti pölyttyneet.

”Pölytyspalvelu kannattaa. Ilman pölytystä sato jäisi huonoksi. Viljelijä hyötyy mehiläispesän vuokraamisesta ja lopulta vuokrahinta on pieni sadonlisään verrattuna”, Tanja Salonen summaa.

 

Lisätietoja pölytyspalvelusta:

Tuula Lehtonen, Suomen Mehiläishoitajain Liitto SML ry,

tiedottaja ja tutkimuskoordinaattori

040 506 3202

tuula.lehtonen@hunaja.net

www.polytys.fi

Tutustu Tanja Salosen tuloksiin SML:n Slidesharessa

Lue myös Maaseudun Tulevaisuuden juttu aiheesta

Näin koe tehtiin:

  • Kokeessa oli neljää häkkityyppiä: mehiläishäkki (pakotettu pölytys), mehiläiset + Prestop Mix, tyhjä häkki (ei pölyttäjiä) sekä kaikille pölyttäjille avoin ruutu. Kaikkia häkkityyppejä oli kolme kerrannetta.

  • Mehiläiset siirrettiin tilalle kesäkuun alussa kun 10 prosenttia kukista oli auki. Ne olivat paikoillaan neljä viikkoa.

  • Sadonkorjuu alkoi heinäkuun puolivälissä ja loppui elokuun alussa. Marjat punnittiin.

  • Jokaisesta sadonkorjuun erästä kerättiin näyte säilyvyystestiin. Seurattiin marjojen säilyvyyttä, värimuutoksia ja tauteja.

  • Myös muita pölyttäjiä seurattiin. Alueella oli mm. kimalaisia ja kukkakärpäsiä tarhamehiläisten lisäksi.

Kategooriad:

Evira uudisti mehiläisten tuontiohjeita: Pakkausmateriaalit ja seuralaismehiläiset hävitettävä

20. märts 2017 - 12:00

Evira on uudistanut mehiläisten tuontiohjeita. Mehiläisten terveysvaatimusten suhteen ei ole tullut muutoksia. Ohjeisiin on tullut suositus pakkausmateriaalin ja kuningattaren seuralaismehiläisten hävittämisestä.

Italiassa esiintyy edelleen pientä pesäkuoriaista. Sisiliassa ei kuitenkaan ole todettu uusia tapauksia ja komission suojapäätöstä on muutettu siten, että Sisilia ei enää kuulu rajoitusalueeksi. Rajoitukset koskevat siten koko Calabrian aluetta. Suojapäätökset löytyvät netistä

Pienen pesäkuoriaisen havaitseminen on vaikeaa. Siksi mehiläisten siirroissa Italiasta Suomeen on Eviran mukaan syytä olla edelleen varovainen, varsinkin jos mehiläiset ovat lähtöisin Etelä-Italiasta tai Sisiliasta. 

Traces-järjestelmän tilastojen mukaan vuosina 2014-2016 Suomeen on siirretty vuosittain 10-15 lähetystä Italiasta. Kaikkiaan Suomeen on siirretty eri maista n. 50 lähetystä vuosittain.

Italiasta tuotavien mehiläisten osalta on hyvä varmistaa mehiläisen alkuperätarhalta, että se on tarkastettu pienen pesäkuoriaisen varalta.

Tuojan on tarkastettava tuontierä ja sitä seuraava terveystodistus heti Suomeen saapumisen jälkeen. Liitteenä terveystodistuksen II osa oikein täytettynä.

Yhteiskuntien tuontieriä tarkastetaan kesällä

Evira sopi Mehiläishoitajien liiton kanssa pidetyssä palaverissa 2015, että tuontieriä tultaisiin tarkastamaan. Tarkastuksia on tarkoitus tehdä kesän 2017 aikana. Tarkastuksia tekevät joko kunnaneläinlääkärit tai valtuutetut tarkastajat.

Tarkoitus on tarkastaa vain sellaisia eriä, joissa on tuotu yhteiskuntia. Niissä pienen pesäkuoriaisen leviämisen riski on suurin. Pelkästään kuningattaria sisältäviä lähetyksiä ei pidetä riskinä.

Toimijoiden, jotka siirtävät mehiläisiä Suomeen toisista jäsenvaltioista, tulee rekisteröityä Eviraan. Vuonna 2014 voimaan tulleen eläintautilain mukaan rekisteröinti on voimassa kolme vuotta. Useiden tuojien rekisteröinti on siten tänä vuonna umpeutumassa. Muutama toimija on jo uusinut rekisteröinnin.

Jäljitettävyyden varmistamiseksi on tärkeää, että mehiläisten tuoja ovat rekisteröityneet ja kaikki Suomeen siirrettävät lähetykset on tarkastettu lähtömaassa ja niille on myönnetty terveystodistus.

Lisätietoja: Eviran mehiläisten ja kimalaisten tuontiohjeet

Kategooriad:

Olli Loukola tutkii pölyttäjien älykkyyttä Lontoossa

16. märts 2017 - 12:00

Käyttäytymisekologi, tohtori Olli Loukolan työhuoneessa pörrää kimalaisia. Niiden älykkyyttä ja oppimiskykyä Loukola on tutkinut nyt Lontoossa. Tutkimuksissa on saatu selvä näyttö siitä, että kimalaiset oppivat nopeasti ja ne myös oppivat uusia taitojaan lajitovereitaan seuraamalla.

”Vaikka pölyttäjillä on pienet aivot, eivät ne silti ole tyhmiä”, toteaa Olli Loukola. ”Koska pölyttäjät ovat erittäin merkittäviä ruoantuotannossa, on tärkeää tietää myös siitä, miten ne käyttäytyvät.”

Ennen kimalaistutkimusta Loukola on tutkinut mm. lintuja ja perhosia. Kun hän väitteli kolme vuotta sitten tohtoriksi Oulun yliopistosta, kävi ilmi, että Iso-Britanniasta voisi löytyä paikka väitöskirjan jälkeiseen tutkimukseen. Kun kahden vuoden rahoitus varmistui, siirtyi Loukola Lontooseen Queen Maryn yliopistoon. 

Ensimmäisessä kimalaistutkimuksessa, jossa Loukola oli mukana, kimalaiset opetettiin vetämään narua. Kokeella pystyttiin osoittamaan, että kimalaiset myös oppivat seuraamalla, mitä muut lajitoverit tekevät ja kopioimalla käytöksen.

Toisessa, nyt talvella julkistetussa tutkimuksessa, kimalaiset opetettiin sokeripalkkiolla viemään pallo oikeaan kohtaan. Toimintaa on kuvailtu kimalaisten golfaamiseksi tai jalkapalloksi.

”Tämä tehtävä osoitti, että kimalaiset voivat oppia käyttämään myös työkaluja, tässä tapauksessa palloa, tavoitteen eli ravinnon saamiseksi. Yleensähän työkalujen käyttöä eläimillä on pidetty oleellisena osoituksena tietynlaisesta korkeammasta älykkyydestä.”
Kimalaistutkimukset ovat saaneet myös paljon mediahuomiota. Tätä ovat edesauttaneet tutkijoiden YouTubeen tekemät videot, jotka havainnollistavat hyvin sen, mitä kimalaisille on opetettu.

”On tosi kiva tehdä tiedettä, joka kiinnostaa muitakin kuin toisia tutkijoita”, Loukola toteaa. ”Pölyttäjät ovat paljon älykkäämpiä kuin monet kuvittelevat, ja tutkimuksen kautta voimme osaltamme nostaa pölyttäjien arvostusta.”

Kimalaiset helppoja tutkimuskohteita

Harva tutkija voi pitää tutkimuskohteitaan omassa työhuoneessaan. Loukolalla on kuitenkin ilonaan kimalaislaatikko.
”Kimalaisista ovat sikäli vaivattomia tutkittavia, että niitä voi tilata pahvilaatikossa ja niille riittää sokeri- ja siitepölyruokinta.”

Queen Maryn yliopiston tutkijoilla on tarkoitus jatkaa kimalaistutkimuksia ja laajentaa tutkimusta myös mehiläisiin. 
”Tarhamehiläiset ovat kimalaisia sosiaalisempia ja ne viestivät paljon toisilleen. Kimalaisten ja mehiläisten oppimiskyky on silti samanlainen. Tavoitteenamme on selvittää, voisivatko kimalaiset oppia mehiläisiltä ja toisinpäin.”

Yliopisto on osallistunut pölyttäjien pelastamiseen myös omalla alueellaan ja yhdessä paikallisten ihmisten ja pientarhaajien kanssa.
”Numeroimme kimalaisia ja sitten vapautimme ne. Pyysimme ihmisiä kertomaan, missä ovat näitä numeroituja kimalaisia nähneet ja millaisten kasvien luona”, Loukola kertoo.
”Lisäksi olemme pitäneet Lontoon pölyttäjien pelastamiseen liittyen työpajoja maallikoille Save London Pollinators -kampanjoinnin yhteydessä. Annoimme esimerkiksi vinkkejä puutarhojen kasvivalintoihin, sillä ovathan monet puutarhakasvit pölyttäjien kannalta pilalle jalostettuja.” 


Olli Loukolan pesti Lontoossa päättyy syksyllä. Näillä näkymin hän palaa sen jälkeen Suomeen. 
”Oulussa aloittelin muurarimehiläisiin liittyvää kartoitusta. Sen projektin jatkaminen kiinnostaa muun tutkimustyön ohella.”

 

Lue lisää esim. Ylen uutisesta:
Pieni mutta fiksu - kimalaiset oppivat kavereiltaan jalkapalloa

Kategooriad:

Tarkista mehiläisten kevään ruokavarannot

16. märts 2017 - 12:00

Mehiläispesien ruokavarojen tarkistus kannattaa tehdä mahdollisimman pian. Osassa maata on havaittu talviruuan loppumista. Pesän ruokatilanteen voi tarkistaa joko kurkistamalla pesään tai punnitsemalla se.

Osassa maata on ollut havaintoja mehiläispesien talviruokavarojen vähyydestä. Kannattaa tarkkailla pesien painoja, koska osa pesistä on ollut erittäin kevyitä ja ruokavarat niukilla, muistuttaa SML:n mehiläishoidon neuvoja Maritta Martikkala.

Pesissä saisi olla vielä lähes 10 kiloa ruokaa. "Paju ei vielä kuki ja nyt puhdistuslentojen jälkeen sikiöinti alkaa ja ruuan kulutus hyppää ylös."

Jos pesät ovat kevyitä, kannattaa heti puhdistuslennon jälkeen antaa pesille lisäruokaa. Ruuan voi antaa joko ruokataikinana, peitetyn ruokakakun muodossa tai tyhjän kehän tilalle voi asettaa ruokintakehällä hiukan laimeampaa sokeriliuosta (sokeripitoisuus noin 50 %). Liuosta voi antaa muutaman litran kerrallaan.

Kevään lisäruokinnan tarkoituksena on antaa mehiläisille ravintoa ja edistää sikiöintiä siihen saakka kunnes luonto tarjoaa riittävästi ruokaa. Kun pajut ja muut mehiläisten kevään kasvit alkavat kukkia, lisäruokintaa ei enää tarvita.

Tarvitseeko pesä varroan kevättorjuntaa?

Jos olet huolissasi varroapunkkien suuresta määrästä, voi tehdä punkkien kevättorjunnan. Se tulisi tehdä heti (viikon sisällä) puhdistuslennon jälkeen. Koska siköinti on vähäistä, niin oksaalihappokäsittely tiputtamalla tai kaasutuksena toimii kohtuullisen hyvin. 

Kevättorjunta voidaan tehdä oksaalihappokäsittelynä samalla ohjeella kuin loppuvuoden torjunta. Tiputuksessa siis annetaan 4 ml oksaalihappoliuosta/ täysin mehiläismiehitetty kakkuväli.

 

Pesän painon mittaus keväällä:

  • Jos Langstroth-kevytpesän paino on yhdeksästä kymmeneen kiloa, pikaista ruokintaa ei tarvita.
  • Paino on pesän ns. takapaino: pesän alle laitetaan naru ja toinen pää nostetaan ilmaan, kattoineen ja pohjineen, ja punnitaan esimerkiksi matkalaukkuvaa’alla. Takapainon mittaaminen on helpompaa kuin kokopainon. Tosin jos ruoka on keskittynyt toiseen päähän, lukema voi olla virheellinen. Silti punnitseminen on parempi vaihtoehto kuin arvailu.
  • Jos peitettyä ruokaa näkyy useammalla kuin kahdella kakulla, niin pesä tuskin näkee nälkää 2–4 viikkoon.
  • Mitä enemmän on mehiläisiä ja mitä vähemmän peitettyä ruokaa näkyy, niin sitä suurempi on nälän riski.
  • Heikot pesät kuolevat harvoin nälkään keväällä, koska niiden kulutus on pientä.

 

Lisätietoja: Mehiläishoidon neuvoja Maritta Martikkala 050 303 0890, maritta.martikkala(at)hunaja.net

 

 

 

 

Kategooriad:

Varaudu kevään karhuvahinkoihin – huolla aidat käyttökuntoon

5. märts 2017 - 12:00

Karhuaidat kannattaa huoltaa toimintakuntoon mahdollisimman pian. Karhuaidat olisi hyvä olla toiminnassa Etelä-Suomessa jo nyt ja Keski-Suomessa 1.4. ja Pohjoisessa säiden mukaan pari viikkoa myöhemmin. Ensimmäisenä kannattaa suojata ne tarhat, joissa vahinkoja on ollut aiemmin. Kiristä aitalangat ja vie akut tarhoille heti, kun se säiden puolesta on mahdollista. Jos et ole pystyttänyt aitatolppia syksyllä, tee se heti kun routa sulaa.

Jos sinulla ei vielä ole aitaustarvikkeita, kannattaa tilata tarvikepaketti Farmcompilta, jos seudulla on ollut vahinkoja viime vuonna. Karhuvahinkojen estämiseksi on varattu Maa- ja metsätalousministeriöstä varoja, jotta mehiläistarhaajat saavat karhuaitapaketteja riskialueille. Aitapaketteja voi tilata kaikki tarhaajat pesämäärästä riippumatta. Akku ei kuulu pakettiin.

Varovaisuutta ja vahinkojen seurantaa

Muistattehan, jos tarhoilta löytyy tuoreita havaintoja karhuista, tulee noudattaa varovaisuutta. Ohjeita karhun kohtaamiseen löydät SML:n sivuilta.

Seuratkaa mehiläistarhojen karhuvahinkoja SML:n karhuvahinkokartalta. Ilmoitattehan myös kaikista tapahtuneista karhuvahingoista liitolle!

Karhuvahinkolomake ja kartta: http://www.mehilaishoitajat.fi/mehilaishoitajille/karhut/

Karhuvahingoissa neuvontaa antaa mehiläishoidon neuvoja Maritta Martikkala (maritta.martikkala@hunaja.net puh. 050 303 0890

Kategooriad:

Viljelyssä kotimaiset proteiinikasvit? Vuokraa mehiläisiä maksimoimaan sato

22. veebruar 2017 - 12:00

 

 

 

Kotimaiset kasviproteiinit ovat tulleet viime aikoina laajasti kuluttajien tietoon, ja kauppojen hyllyille ilmestyy koko ajan uusia kotimaisia kasviproteiinituotteita. Kotimaista kasviproteiinia ovat mm. härkäpapu, herne ja kaura, tiedottaa Ruokatieto Yhdistys ry.

Suomen Mehiläishoitajain Liitto muistuttaa, että kotimaisen kasviproteiinisadon voi usein maksimoida hyvän pölytyksen avulla. "Esimerkiksi härkäpavun viljelijän kannattaa hankkia mehiläisiä pölyttämään satoa. Mehiläiset käyvät härkäpavun kukilla ja pölyttävät niitä. Satoa tulee lisää ja kypsyminen tasaantuu", tiedottaja ja tutkimuskoordinaattori Tuula Lehtonen sanoo. Tasaisen ja nopeamman kypsymisen myötä satotappiot vähenevät.

Pölytys myös parantaa kotimaisen härkäpavun siementuotantoa. ”Vaikka härkäpapu on osittain itsepölytteinen, parantaa pölytys myös siementen määrää ja laatua”, Lehtonen sanoo.

 

Rehuomavaisuus paranee

Ruokatieto Yhdistys kertoo tiedotteessaan, että soijan käytön määrää Suomessa vähentävät nurmen ja viljan hyödyntämisen lisäksi rypsin ja rapsin sekä herneen ja härkäpavun käyttö erityisesti nautaeläinten ruokinnassa. Myös öljykasvien viljelyvarmuutta voidaan parantaa pölytyspalvelulla. Rypsi ja rapsi hyötyvät mehiläisistä ja sen lisäksi että sadon määrä kasvaa, öljyn laatu paranee. "Mehiläisten avulla voidaan parantaa rehuomavaraisuutta", Lehtonen sanoo.

”Viljelijälle tärkeää on, että kukinta-aika lyheni ja kasvusto tuleentui eli kypsyi jopa kaksi
viikkoa aikaisemmin. Se on merkittävä etu, kun päästään puimaan syyskuussa”, kertoi mehiläistarhaaja Matti Ruusunen SML:n pölytyspalveluseminaarissa. Hän on vuokrannut pesiään rapsiviljelmälle.

Öljykasvinviljelijät voivat itse myös tehostaa pölytystä. Laittamalla peltoon ylimääräistä solubooria, saadaan edistettyä juuriston terveyttä ja kasvin mesimistä. Se houkuttelee
mehiläistä, Ruusunen tietää kertoa. Lue Ruususen ja viljelijän kokemuksia pölytyksen tehosta Maatilan Pellervosta.

Pölytyspalveluun tarkoitettuja mehiläispesiä kannattaa kysyä mehiläistarhaajilta ajoissa ennen kevään kylvöjä. Lisätietoja löytyy sivulta www.polytys.fi.

 

 

 

 

Tutustu SML:n pölytyspalveluseminaarin materiaaleihin.

 

Lisätietoa:

Suomen Mehiläishoitajain Liitto SML ry

Tuula Lehtonen, tiedottaja ja tutkimuskoordinaattori

040 506 3202, tuula.lehtonen@hunaja.net

www.polytys.fi

Kategooriad:

Mehiläiset varmistavat suuren mansikan ja hyvän kokonaissadon – myös säilyvyys paranee

16. veebruar 2017 - 12:00

Viljelijä, sovi pölytyspalvelusta mehiläistarhaajan kanssa alkukeväästä.

Mehiläistarhaajien tarjoama pölytyspalvelu nostaa mansikan hehtaarisatoa ja parantaa marjojen kauppakuntoa. Mehiläisten avulla voidaan myös torjua mansikan harmaahometta, muistuttaa Suomen Mehiläishoitajain Liitto SML ry.

”Pölytyksellä voidaan varmistaa, että sadosta tulee mahdollisimman suuri ja marjasta ennen kaikkea laadukas. Sellainen, jonka kuluttaja haluaa ostaa”, sanoo SML:n tutkimuskoordinaattori Tuula Lehtonen

Mehiläisten merkitys mansikkasadolle on todettu monissa tieteellisissä tutkimuksissa. Suomessa tehdyissä kenttäkokeissa havaittiin, että kun pölyttäjien pääsy kukkiin esteettiin, 40-70 prosenttia marjoista oli jollain tavoin epäsäännöllisen muotoisia tai epämuodostuneita. Kun mansikoilla oli pakotettu mehiläispölytys, epämuodostuneiden marjojen määrä väheni ja oli vain 15-30 %. Loput olivat "täydellisiä" marjoja.

Erään tutkimuksen mukaan pölytys lisäsi mansikan kaupallista arvoa yli 38 % verrattuna huonosti pölyttyneeseen.

”Mansikan kukassa voi olla jopa 500 siemenaihetta. Mitä useampi siemenaihe pölytyksen avulla kehittyy, sen painavampi, suurempi ja täydellisempi marja kehittyy. Silloin se on arvokkaampi", Lehtonen sanoo.

Mehiläispölytys parantaa myös mansikan säilyvyyttä. On todettu, että hyvin pölyttyneet marjat ovat kiinteämpiä ja väriltään parempia kuin huonosti pölyttyneet. Tutkimuksen mukaan pölytys lisää varastointiaikaa ja sitä kautta vähentää mansikkahävikkiä jopa 11 prosenttia.

Mehiläinen torjuu myös harmaahomeen

Mehiläispesän voi valjastaa myös levittämään harmaahomeen torjunta-ainetta, Prestop Mixiä. ”Se on ympäristölle, marjoille ja mehiläisille harmitonta ja jäämätöntä. Käytön avulla voidaan vähentää kemiallisia ruiskutuksia”, Lehtonen neuvoo.

Mehiläisten tekemästä harmaahomeen torjunnasta voi saada myös ympäristökorvausta. Sitä voivat hakea viljelijät, jotka ovat tehneet ympäristökorvaussitoumuksen ja valinneet vaihtoehtoiseksi toimenpiteeksi puutarhakasvien vaihtoehtoisen kasvinsuojelun. Korvausta voidaan maksaa 500 €/ha, mikäli mehiläispesiä on vähintään kaksi hehtaaria kohden. Kimalaispölytyksestä korvausta ei makseta.

Pölytyspalvelua mansikalle:

  • Puutarhamansikan (Fragaria x ananassa) kukat ovat kaksikotisia. Niissä on useita emejä ja muutama tusina heteitä. Emien luotit ovat vastaanottavia ennen kuin saman kukan siitepöly kypsyy. Tämän takia kukkien itsepölyttyminen on hankalampaa ja ristipölytyksellä voidaan varmistaa kukkien pölytys.
  • Pölytys vaikuttaa kokonaissatoon, marjojen laatuun ja ulkonäköön sekä säilymisaikaan.
  • Kun mietit, mitä olet valmis maksamaan pölytyksestä, mieti hetki kokonaiskuvaa. Pölytyksen vaikutus kokonaissatoon ja siitä saatavaan hintaan voi olla tuhansia euroja plussaa. Kun hävikki pienenee, tulot kasvavat.
  • Ole ajoissa yhteydessä mehiläistarhaajaa. Kesän tarhapaikat päätetään jo lopputalvesta.
  • Katso pölytystä tarjoavat tarhaajat www.polytys.fi Jos et löydä mehiläistarhaajaa SML:n pölytyskartalta, ota yhteyttä suoraan liittoon tai paikallisyhdistykseen.

 

Lähteet:

Bee pollination improves crop quality, shelf life and commercial value http://rspb.royalsocietypublishing.org/content/281/1775/20132440#F1

Heini Pollari, Hyönteispölytyksen vaikutus neljän eri viljelykasvin sadon laatuun ja määrään, Pro gradu Turun Yliopisto 2012

http://www.sciencemag.org/news/2013/12/better-berry-thanks-bees

Kategooriad:

Talvipäivien materiaaleja netissä

15. veebruar 2017 - 12:00

SML:n Talvipäivät vietetettiin tammikuun viimeisenä viikonloppuna Hämeenlinnassa. Osa luentojen materiaaleista on nyt tutustuttavissa. 

Video:

Biotekniikan tohtori Lauri Reuterin luento geeniteknologiasta ja mehiläisistä YouTubessa. 

Tekstit:

Lauri Ruottinen ja Lassi Kauko: Hyvien emojen tuotanto ja pesän ominaisuuksien arviointi käytännössä

Immunologi Pertti Marnila: Lajihunajien tulehdusta estävät vaikutukset

Esityskalvot:

Tarhaaja Matti Ruusunen: Varroaa vai esikotelomätä, kumpi on työläämpi?

A.S. Lima: Portugese beekeeping and the new challenges in Varroa control.

Markus Ruusunen: Nuoren tarhaajan ideoita ammattimehiläistarhaukseen

Zlatko Tomljanovic: Beekeeping & varroa mite and other diseases in Croatia

 

Kategooriad:

Pölytyspalveluseminaarin materiaali nyt netissä

10. veebruar 2017 - 12:00

SML järjesti helmikuussa pölytyspalveluseminaarit Suonenjoella ja Turussa. Seminaariyleisöä kertyi sekä mehiläistarhaajista ja viljelijöistä yhteensä 100 henkilöä. Kaikki pölytyspalveluseminaarin luentomateriaalit on nyt luettavissa SML:n Slideshare-palvelussa.

Vadelman sadot moninkertaistuivat

Seminaareissa käsiteltiin muun muassa omenan ja vadelman pölytystä ja tautien torjuntaa. MMK Tanja Salosen Helsingin Yliopistolle tekemässä gradutyössä selvisi, että vadelman sato voi moninkertaistua runsaalla mehiläispölytyksellä verrattuna tilanteeseen, jossa pölyttäjiä ei ole. Kesällä 2016 tehdyissä häkkipölytyskokeissa mehiläispölytyshäkit tuottivat jopa 3,5-kertaisen sadon pölyttäjiltä suljettuihin häkkeihin verrattuna. Kun mehiläispesät oli varustettu harmaahometta torjuvalla Prestop Mixillä, satotaso nousi jopa nelinkertaiseksi verratessa pölyttäjiltä suljettuun alaan. Taloudellisesti tämä tarkoittaa viljelijälle tuhansien eurojen lisää tilipussiin.

Rypsisato kypsyy nopeammin

Seminaareissa käsiteltiin myös rypsin pölytystä. Mehiläistarhaaja Matti Ruusunen kertoi, että 100 mehiläispesän vuokraus rypsipellolle lisäsi rypsinviljelijän sadon määrää, paransi sadon laatua sekä nopeutti ja tasoitti sadon kypsymistä. Hyvän pölytyksen ansiosta kukkimisaika lyhenee.  

Mehiläistarhaajien pölytyspalvelu onkin yleistynyt - viljelijät tiedostavat sen arvon. Palvelun tarjoajia on eri puolilla Suomea ja SML auttaa mehiläistarhaajien löytämisessä omille viljelyksille. Pölytyspalvelua kannattaa hankkia mm. mansikalle, vadelmalle, herukalle, omenalle, kuminalle, härkäpavullle, rypsille ja rapsille sekä tattarille.

Tarhaajien kannattaa perehtyä pesien huolelliseen valmisteluun pölytystä ja mahdollista siirtohoitoa varten. Pölytyspalvelusta kannattaa myös aina tehdä kirjallinen sopimus sekä käydä mehiläistarhauksen pääpiirteet läpi yhdessä viljelijän kanssa.

 

Johdanto pölytyspalveluun, kasvisbuumi lisää tarvetta kotimaiselle pölytykselle

Vadelman ja mehiläiset – tuloksia vadelman pölytyskokeesta kesältä 2016

Mehiläiset omenan tautien torjunnassa

Pölytyspalvelu rypsinviljelyssä, vinkit tarhaajalle ja viljelijälle pölytyksen onnistumiseen

www.polytys.fi (pölytysasiaa viljelijöille)

www.mehilaishoitajat.fi/polytyspalvelu  (pölytysasiaa mehiläistarhaajille ja viljelijöille)

Siirtohoito-opas

Lisätietoja pölytyspalvelusta antaa Tuula Lehtonen, tuula.lehtonen@hunaja.net, 040 506 3202

Kategooriad:

Tiedote tarhaajille: Vuoden mehiläistarhaaja Pentti Paala ja muuta ajankohtaista

3. veebruar 2017 - 12:00

SML:n jäsen: saat nämä tiedotteet sähköpostiisi, kun ilmoitat toimivan sähköpostiosoitteen liiton toimistoon (sml@hunaja.net)

 

Tässä tiedotteessa:

- Vuoden 2017 Mehiläistarhaaja on Pentti Paala
- Evira varoittaa mehiläisten tuojia pienestä pesäkuoriaisesta
- SML juhlii tänä vuonna satavuotista historiaansa
- Hunajan kulutus kasvoi taas selvästi
- Hunajaa saa nyt myydä suoraan kuluttajille 2 500 kiloa ilman elintarvikehuoneistoilmoitusta
- Muista maksaa jäsenmaksusi
- Hunajan aitoutta ei voi testata kotioloissa

 

Vuoden 2017 Mehiläistarhaaja on Pentti Paala


Vuoden 2017 Mehiläistarhaaja on Pentti Paala Pirkka-Hämeen mehiläishoitajista. Valinta julkistettiin SML:n Talvipäivillä viime lauantaina. Paala tunnetaan positiivisena tarhaajana ja ahkerana alan kouluttajana.   
Lue lisää tiedotteesta http://www.mehilaishoitajat.fi/?x118281=3902048

 

Evira varoittaa mehiläisten tuojia pienestä pesäkuoriaisesta

Evira kehottaa mehiläisiä Suomeen tuovia varmistamaan, ettei pakkausten mukana saavu myös erittäin haitallista pientä pesäkuoriaista. Pientä pesäkuoriaista on löydetty Etelä-Italiasta useina vuosina. "Mehiläisten sisämarkkinakaupassa vaadittavaan terveystodistukseen allekirjoittava eläinlääkäri todistaa lähetettävien mehiläisten olevan peräisin alueelta, josta mehiläisten siirtoja ei ole rajoitettu", sanoo ylitarkastaja Virva Valle Evirasta.
Lue lisää Eviran tiedotteesta: https://www.evira.fi/tietoa-evirasta/ajankohtaista/2017/ala-tuo-mehilaisten-surmaa-suomeen/
Lisätietoja pienestä pesäkuoriaisesta myös SML:n sivuilla: http://www.mehilaishoitajat.fi/hoitotyot/taudit/pieni-pesakuoriainen/

 

SML juhlii tänä vuonna satavuotista historiaansa

SML aloitti toimintansa vuonna 1917. Tänä vuonna siis nostetaan juhlan hengessä esiin suomalaista mehiläistarhausta, hunajaa ja pölyttäjien merkitystä. Juhlavuonna SML ja paikalliset yhdistykset järjestävät erilaisia tapahtumia, ja myös jokainen tarhaaja voi osaltaan nostaa esiin mehiläishoidon historiaa. Liiton historiikki julkaistaan vuoden pääjuhlassa Sadonkorjuumiseminaarin yhteydessä. 
Sosiaalisessa mediassa juhlavuosi näkyy erityisesti Sata mehiläisteko -kampanjana. Hunajalla höystettyä -blogissa on jo julkaistu neljä erilaista mehiläistekoa, ja luvassa on vielä yli 90 lisää: teot liittyvät monipuolisesti hunajaan, mehiläisiin, muihin pölyttäjiin ja pölytyksen merkitykseen. Mehiläistekoja, kuten muutakin SML:n nettimateriaalia, saa tietysti jokainen jakaa eteenpäin omissa nettikanavissaan. 


Lue lisää tiedotteesta: https://www.mehilaishoitajat.fi/?x118281=3889715
Mehiäistekoja Hunajalla höystettyä -blogissa: http://hunajalla.blogspot.fi
Seuraa myös Hunajan Facebook-sivua: https://www.facebook.com/Hunajanet/ tai Twitter-tiliä @hunajanet 

 

Hunajan kulutus kasvoi taas selvästi

 

Hunajan kulutus on Suomessa noussut selvästi. Nyt keskivertosuomalainen syö jo noin 700 grammaa hunajaa, kun vielä pari vuotta aiemmin määrä oli sata grammaa pienempi. 
Lue lisää tiedotteestamme: https://www.mehilaishoitajat.fi/?x118281=3854038

 


Hunajaa saa nyt myydä suoraan kuluttajille 2 500 kiloa ilman elintarvikehuoneistoilmoitusta

 

Asetusmuutoksessa tilalta suoraan kuluttajalle luovutettavan hunajan enimmäismäärää nostettiin 1000 kilosta 2500 kiloon. Hunajantuottajat voivat siis myydä aikaisempaa suurempia määriä hunajaa ilman elintarvikehuoneistoilmoitusta ja siihen liittyviä tiettyjä elintarvikehuoneistolle asetettuja vaatimuksia. 
Lue lisää tiedotteesta: http://www.mehilaishoitajat.fi/?x118281=3856604

 

 

Muista maksaa jäsenmaksusi

SML:n jäsenmaksut postitettiin tammikuun alussa. Muista maksaa jäsenmaksusi, niin varmistat etujesi jatkuuden katkeamatta. Mikäli et saanut laskua, ota yhteys liiton toimistoon,sml@hunaja.net. Samaan sähköpostiin voit ilmoittaa myös siitä, jos haluat lopettaa jäsenyytesi. 

Hunajan aitoutta ei voi testata kotioloissa

 

Netissä kiertää juttuja, joiden mukaan hunajan aitouden voisi jollakin keinolla, esimerkiksi jodilla tai palamistestillä, testata kotioloissa. Sokeriväärennösten erottamiseen ei kuitenkaan oikeasti ole mitään tällaisia kikkoja. SML:n tiedotti aiheesta tammikuusta ja jakoi sosiaalisessa mediassa lyhyen videon. 
Tiedote: https://www.mehilaishoitajat.fi/?x118281=3886819
Video: https://www.youtube.com/watch?v=SHEYAfhLSXw 

Seuraava Mehiläinen-lehti ilmestyy viikolla 9.
Materiaaleja SML:n Talvipäiviltä ladataan nettiin lähiaikoina. 



Mukavaa talven jatkoa!

SML:n toimisto

www.mehilaishoitajat.fi
sml@hunaja.net

Kategooriad:

Vuoden Mehiläistarhaajaksi valittu Pentti Paala on kouluttanut satoja uusia mehiläistarhaajia

28. jaanuar 2017 - 12:00

Pentti Paala Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajista on valittu vuoden 2017 Vuoden Mehiläistarhaajaksi. Valinta julkistettiin Hämeenlinnassa Suomen Mehiläishoitajain Liiton Talvipäivillä tammikuun viimeisenä lauantaina.

Vuoden Mehiläistarhaajaksi on valittu Pentti Paala. Häntä kehutaan joka suunnalta positiiviseksi tarhaajaksi ja ennen kaikkea ahkeraksi kouluttajaksi.

”Pentti Paala on kouluttanut satoja mehiläishoidon alkeiskurssilaisia 20 vuoden aikana. Hän on tosi ahkera joka suhteessa ja kouluttajana todella pidetty. Hänellä on aina aikaa muille”, kertoo Pirkka-Hämeen yhdistyksen puheenjohtaja Tuija Saarinen.

Ylöjärvellä Vahantassa asuva Paala on hoitanut mehiläisiä 34 vuotta. Uransa huippuhetkeksi Paala luettelee mehiläisaiheisten ulkomaanmatkojen lisäksi pitämänsä kurssit. ”Jokainen kurssi on huippuhetki. Ja opettajana täytyy olla aina hyvin valmistautunut, vaikka olisi pitänyt kurssit jo aiemmin.”

Mehiläishoidon kurssit ovat muuttuneet vuosien saatossa, Paala kertoo. ”Hyvään suuntaan.” Vaikka kolmenkymmenen vuoden aikana tarhaaja oppiikin mehiläisten saloista paljon, kouluttajakin oppii uutta ”aivan jokaisella kurssilla jolla on opettanut”

”Merkittävä muutos, minkä näkee kursseja pitäessään, on se, että nykyään enemmistö osallistujista on naisia, Paala kertoo. ”Tämä on ilahduttavaa ja monipuolistaa alaa.” 

 

Mehiläishoito on ja pysyy harrastuksena

Paala aloitti mehiläisharrastuksena muutettuaan haja-asutusalueelle kolme vuosikymmentä sitten. ”Tarvitsin vastapainoa konttorityölle”, hän muistelee. Paala aloitti yhdellä pesällä, nyt pesiä on 12. Enimmillään pesiä on ollut 25. ”Olen harrastetarhaaja ja haluan olla harrastetarhaaja. Aikaa on jäätävä muullekin”, Paala kertoo ja kertoo muita harrastuksiaan olevan muikun kalastus ja hirsityöt.

”On myönnettävä, että mehiläisharrastus on haastavaa. Mehiläinen opettaa ihmisen nöyräksi. Tekee hyvää suomalaiselle miehelle”, Paala nauraa. Hän on nähnyt vuosien saatossa myös alan muutokset. Suunta on Paalan mukaan positiivinen. Vaikka mehiläishoito onkin konkarin mukaan muuttunut hiukan monimutkaisemmaksi, on esimerkiksi hunajan markkinointi helpottunut. ”Ihmiset tietävät nykyään niin paljon enemmän hunajasta kuin ennen, että myynti on helpompaa.” Paala painottaa, että mehiläishoidossa on kiinnitettävä huomioita hunajan laatuun jo kesän hoitotoimenpiteiden yhteydessä.

Alan tulevaisuuden tuore Vuoden Mehiläistarhaaja näkee valoisana. ”Sen näkee jo tapahtumien osallistujamääristä, hän kertoo ja viittaa Talvipäiviin, joissa oli yli 200 osallistujaa. ”Joinain vuosina on ollut puolet tästä. Alalla on meneillään sukupolvenvaihdos. Ja se on pelkästään positiivista.”

 

Lisätietoja:

Pentti Paala, Vuoden Mehiläistarhaaja 2017, 0400 772 691

Tuula Lehtonen, tiedottaja, 040 506 3202, tuula.lehtonen@hunaja.net

Heikki Vartiainen, Suomen Mehiläishoitajain Liitto SML ry 044 506 3200, heikki.vartiainen@hunaja.net

 

Kategooriad:

Evira: För inte in bidöden till Finland

25. jaanuar 2017 - 12:00

Livsmedelssäkerhetsverket Evira uppmanar instanser som inför bin från Italien att säkerställa att förpackningarna inte åtföljs av skadedjur som är farliga för bin. I södra Italien har lilla kupskalbaggen (Aethina tumida) påträffats redan i flera år. Lilla kupskalbaggen hör till de djursjukdomar som enligt finsk lagstiftning ska bekämpas och övervakas. Om man misstänker förekomst av kupskalbaggar ska man omedelbart lämna en anmälan om saken till den kommunala veterinären eller regionsförvaltningsverket.

Kupskalbaggarna söker sig till bikupor för att föröka sig. Larverna som kläcks ur äggen äter honung, yngel och pollen. Om de förekommer i rikliga mängder förintar de hela bisamhällen.

I Finland undersöks bin som införs till landet inte regelbundet med tanke på lilla kupskalbaggen. Därför är det viktigt att de som inför bin själv kontrollerar att förpackningarna inte åtföljs av några som helst objudna gäster. Det är säkrast att bränna förpackningen efter att den tömts på bin.

Lilla kupskalbaggen har fram till början av år 2017 påträffats i regionerna Kalabrien, Sicilien och Cosenza i södra Italien. Kring fyndplatserna har upprättats skyddszoner och bin får inte förflyttas bort från dem.

"Veterinären som undertecknar hälsointyget som krävs i handeln med bin på den inre marknaden intygar att bina som sänds iväg härstammar från ett sådant område, där förflyttningar av bin inte har begränsats", säger överinspektör Virva Valle på Evira.

Lilla kupskalbaggen sprider sig på mångahanda sätt

Lilla kupskalbaggen är en insekt som härstammar från områdena söder om Sahara i Afrika och som lägger sina ägg i bikupor. Ur äggen kläcks larver som fäller sig ned från bikuporna och gräver ned sig i marken där de utvecklas till puppor och från puppor åter till baggar.

Baggen kan sprida sig med bin, bivax eller redskap som används vid biskötsel, men också till exempel med frukt. Den kan också flyga med vinden i rentav tiotals kilometer.

I Italien gjordes det första fyndet hösten 2014 i närheten av en hamn. Det är sannolikt att baggen redan tidigare kommit till Italien. De italienska myndigheterna arbetar fortlöpande för att hindra att baggen sprider sig.

Åren 2014 - 2016 har 14 partier bin godkänt införts till Finland från södra Italien, ändå inte från regionerna Kalabrien eller Cosenza.

Läs mer:
Anvisningar om hur man kontrollerar bikupor med tanke på lilla kupskalbaggen finner du på Eviras webbplats på finska
Lilla kupskalbaggen 
Införsel av bin och humlor från EU-länder, Norge och Schweiz 

Mer information:
överinspektör Virva Valle, tfn 040 4893359 (förflyttningar av bin mellan EU-länder)
överinspektör Hanna Kuukka-Anttila, tfn 040 351 3318 (bekämpning av sjukdomar bland bin)
forskare Sirpa Heinikainen, tfn 044 720 1780 (sjukdomar bland bin)

Kategooriad: