SML

Syndicate content
Suomen Mehiläishoitajain Liitto
Uuendatud: 1 aasta 20 nädalat tagasi

Evira varoittaa: Älä tuo mehiläisten surmaa Suomeen

25. jaanuar 2017 - 12:00

 

Elintarviketurvallisuusvirasto Evira kehottaa Italiasta mehiläisiä maahantuovia tahoja varmistamaan, ettei pakkausten mukana tule mehiläisille vaarallisia tuholaisia. Etelä-Italiasta on jo useampana vuonna löydetty pieniä pesäkuoriaisia (Aethina tumida). Pieni pesäkuoriainen kuuluu Suomen lainsäädännössä lakisääteisesti vastustettaviin, valvottaviin eläintauteihin. Kuoriaisepäilyistä on ilmoitettava välittömästi kunnaneläinlääkärille tai aluehallintovirastoon.

Pienet pesäkuoriaiset hakeutuvat mehiläispesiin lisääntymään. Munista kuoriutuvat toukat syövät hunajaa, mehiläisten toukkia sekä siitepölyä. Runsaslukuisina ne tuhoavat kokonaisia mehiläispesiä.

Suomessa ei tutkita maahantuotavia mehiläisiä säännöllisesti pienten pesäkuoriaisten varalta. Siksi onkin tärkeää, että mehiläisten maahantuojat itse tarkastavat, ettei pakkausten mukana saavu minkäänlaisia kutsumattomia vieraita. Pakkaus on turvallisinta polttaa, kun mehiläiset on siitä purettu.

Pientä pesäkuoriaista on alkuvuoteen 2017 mennessä löydetty Etelä-Italiasta Calabrian, Sisilian ja Cosenzan maakunnista. Löytöpaikkojen ympärille on perustettu suojavyöhykkeet eikä niiden alueelta saa siirtää mehiläisiä.

"Mehiläisten sisämarkkinakaupassa vaadittavaan terveystodistukseen allekirjoittava eläinlääkäri todistaa lähetettävien mehiläisten olevan peräisin alueelta, josta mehiläisten siirtoja ei ole rajoitettu", sanoo ylitarkastaja Virva Valle Evirasta.

Pienellä pesäkuoriaisella moninaiset leviämistiet

Pieni pesäkuoriainen on Saharan eteläpuoleisesta Afrikasta kotoisin oleva hyönteinen, joka munii mehiläispesiin. Mehiläispesistä toukat tiputtautuvat maahan, kaivautuvat maaperään, kehittyvät siellä koteloiksi ja koteloista jälleen kuoriaisiksi.

Kuoriainen voi levitä mehiläisten, mehiläisvahan tai mehiläisten hoidossa käytettyjen tarvikkeiden lisäksi myös esimerkiksi hedelmien mukana. Se voi myös lentää tuulessa jopa kymmeniä kilometrejä.

Italiassa ensimmäinen löydös tehtiin syksyllä 2014 lähellä satamaa. On todennäköistä, että kuoriainen on saapunut Italiaan jo aikaisemmin. Italian viranomaiset tekevät jatkuvasti työtä kuoriaisen leviämisen estämiseksi.

Vuosina 2014 - 2016 on Suomeen tuotu hyväksytysti 14 erää mehiläisiä Etelä-Italiasta, ei kuitenkaan Calabrian tai Cosenzan maakunnista.

Lue lisää:
Ohjeita pesien tarkastamiseksi pienen pesäkuoriaisen varalta löytyy Eviran internetsivuilta
Pieni pesäkuoriainen 
Mehiläisten ja kimalaisten tuonti EU-maista, Norjasta ja Sveitsistä Suomeen

Lisätietoja:
ylitarkastaja Virva Valle, p. 040 4893359 (mehiläisten siirrot EU-maiden välillä)
ylitarkastaja Hanna Kuukka-Anttila, p. 040 351 3318 (mehiläistautien vastustaminen)
tutkija Sirpa Heinikainen, p. 044 720 1780 (mehiläisten taudit)

 

Lue lisää pienestä pesäkuoriaisesta myös SML:n sivuilta.

 

Kategooriad:

Suomen Mehiläishoitajain Liitto täyttää tänä vuonna 100 vuotta

24. jaanuar 2017 - 13:00

Suomen Mehiläishoitajain Liitto SML ry aloitti varsinaisen toimintansa vuonna 1917. Tänä vuonna juhlitaan suomalaisia mehiläisiä, hunajaa ja mehiläistarhaajia.

Suomen Mehiläishoitajain liiton toiminta alkoi sata vuotta sitten vuonna 1917. SML ry juhlii ensimmäistä täyttä vuosisataansa yhtä aikaa itsenäisen Suomen kanssa.

Juhlavuotena on tarjolla erilaisia mehiläistapahtumia Maailman mehiläispäivästä paikallisiin mehiläiskasvikävelyihin. SML:n juhlavuoden aikana julkaistaan myös liiton historiikki. Vuosi huipentuu marraskuussa pidettävään vuosijuhlaan.

”On hienoa, että voimme juhlia suomalaista mehiläishoitoa ja hunajaa yhdessä. Kannustamme myös paikallisyhdistyksiä järjestämään omilla alueillaan mehiläisalan tempauksia”,  SML:n toiminnanjohtaja Heikki Vartiainen sanoo.

Pölytystä ei voi tuoda

”Mehiläistarhaus on korvaamattoman arvokasta meille kaikille. Ilman pölyttäjiä sadot olisivat hyvin heikkoja eri kasveilla. Pölytystyötä ei voi tuoda, vaan tarvitsemme mehiläisiä paikan päälle pelloille ja metsiin. Meillä on syytä olla kiitollisia mehiläistarhaajille ja heidän tekemälleen työlle.”

Vaikka SML täyttää 100 vuotta, suomalaisen mehiläishoidon juuret ovat tätä pidemmällä. Mehiläishoitoa kokeiltiin ensimmäisen kerran Uudellamaalla ja Turussa jo 1700-luvun puolivälissä. Pesien määrä lisääntyi pikkuhiljaa. Suomalainen mehiläistarhaus kehittyi kuitenkin huomattavasti 1900-luvun alussa uusien saksalaisten hoitotekniikoiden ja välineiden ansiosta.

Jokainen voi auttaa pölyttäjiä

Juhlavuoden kunniaksi SML julkaisee vuoden mittaan 100 mehiläistekoa. ”Jokainen voi tehdä itse pieniä, helppoja tekoja auttaakseen pölyttäjiä. Jätä vaikkapa kukkivat voikukat kitkemättä. Pienet mehiläisteot ovat meidän kaikkien hyväksi.”

Luonnonpölyttäjiä ei tule myöskään unohtaa juhlavuonna. Suomessa on monia tärkeitä villipölyttäjiä, kuten erilaiset kimalaiset ja erakkomehiläiset.

 

Lisätietoja SML:n 100-vuotisjuhlavuodesta:

Tuula Lehtonen

Tiedottaja, tutkimuskoordinaattori

040 506 3202

tuula.lehtonen@hunaja.net

www.polytys.fi

Kategooriad:

Hunajan aitoutta ei voi testata kotioloissa

23. jaanuar 2017 - 12:00

Netissä kiertää vinkkejä siihen, miten hunajan aitouden voisi kotona varmistaa. Mitään keinoa hunajan mahdollisten sokerilisäysten selvittämiseen kotioloissa ei kuitenkaan ole, muistuttaa Suomen Mehiläishoitajain Liitto SML ry.

Sekoita hunajaan jodia, tiputa hunajaa veteen, sekoita hunajaa ja etikkaa. Tällaisilla vinkeillä pitäisi nettijuttujen perusteella voida selvittää, onko hunaja sataprosenttisesti aitoa vai ei.
SML:n kuluttajaneuvoja Mari Koistinen tyrmää vinkit.
”Jos hunajan mahdollisten sokerilisäysten selvittäminen olisi niin yksinkertaista, kuin nettivinkit väittävät, niin tuskin niitä väärennöksiä edes tehtäisiin. Näiden virheellisten juttujen tausta näyttää olevan Yhdysvalloissa, jossa esimerkiksi hunajan käsittely on hyvin erilaista kuin Suomessa.”
Riski sille, että Suomesta ostettu hunaja sisältäisi sokerilisäyksiä, on Koistisen mukaan hyvin pieni.
”Eviran kartoituksessa reilu vuosi sitten ei löydetty yhtään epäilystä sokerilisäyksistä. EU-tasolla ongelma toki on olemassa: selvityksen mukaan ainakin kuusi prosenttia EU:ssa myytävistä hunajista voi olla jotain muuta kuin sataprosenttista hunajaa”, Koistinen kertoo.
”Sokerilisäysten todistaminen vaatii kuitenkin laboratorioselvityksen. Välillä kuluttajat epäilevät sokerilisäyksiä esimerkiksi hunajan kiteytymisen vuoksi, mutta hunajan mahdollinen rakeisuus on osa hunajan tavallista käyttäytymistä.”

Alkuperämaan väärentäminen yleisempi ongelma

EU:ssa sokeriväärennöksiä suurempi ongelma ovat hunajan alkuperään liittyvät väärennökset: joko hunajan väitetty alkuperämaa tai hunajan mesikasvit ovat todellisuudessa toiset kuin mitä pakkaukseen on merkitty. Eviran selvityksessä joidenkin Suomessa myytyjen hunajien alkuperämaa oli muu kuin pakkauksessa ilmoitettu. Kaikki suomalaisiksi ilmoitetut olivat suomalaisia hunajia.
”Kuluttajan on hyvin vaikeaa tunnistaa myöskään maantieteellisiä alkuperäväärennöksiä. Hunajat voivat Suomessakin olla sekä maultaan, rakenteeltaan että ulkonäöltään hyvin erilaisia hunajan alkuperäkasvien vuoksi.”
 

Lisätietoja:
Eviran tiedote 4.12.2015: Hunaja- ja kalatuotteissa harhaanjohtavia pakkausmerkintöjä
 

European Commission, Food Fraud, Honey.

Katso myös SML:n minivideo YouTubessa: Voiko hunajan aitouden testata kotioloissa? 
Videolla testataan vinkkiä, jonka mukaan tulitikun päähän otetun hunajan pitäisi syttyä tuleen, jos hunaja olisi aitoa. 

Suomen Mehiläishoitajain Liitto SML ry
kuluttajaneuvoja Mari Koistinen
050 382 2428, mari.koistinen@hunaja.net

Kategooriad:

Haetaan gradutyöntekijää tutkimaan mehiläispölytyksen vaikutusta tattarin satoon

16. jaanuar 2017 - 12:00

SML:n Työpaikkailmoitus:

Suomen Mehiläishoitajain Liitto (SML) hakee harjoittelijaa tekemään Pro gradua. Gradun aiheena on ”mehiläispölytyksen vaikutus tattarin satoon”.

Työ sisältää kenttätyön ja gradun kirjoitustyön sekä tulosten raportoinnin. Kenttätyö suoritetaan kesällä 2017 ja tulosten analysointi ja kirjaaminen syksyllä ja talvella 2017/2018. Kenttätyö suoritetaan alustavien tietojen mukaan Vantaalla.

Hakemamme henkilö on maisteriopintojen loppuvaiheessa esim. kasvintuotannon tai biologian alalta. Henkilön tulee olla valmis kenttätyöhön sekä tulosten analysointiin ja niiden esittämiseen SML:n tapahtumissa niin sovittaessa. Mehiläishoitokokemus ei ole välttämätöntä, mutta katsomme sen eduksi.

Pölytyskoe suoritetaan perinteisenä häkkikokeena, jossa verrataan ns. mehiläishäkkien pölytyksen onnistumista häkkeihin ilman pölyttäjiä sekä avoimiin tattariruutuihin. Lopputuloksissa vertaillaan sadon määrää ja laatua. Lisäksi seurataan alueen muita pölyttäjiä linjalaskelmalla. Mehiläispölytystä käsittelevä gradu auttaa viljelijöitä ja tarhaajia käytännössä. Työn tuloksista tiedotetaan viljelijöitä ja tarhaajia SML:n seminaareissa ja ammattilehdissä. Viime vuosina on tutkittu mm. kuminan, vadelman, pellavan ja härkäpavun pölytystä. Liiton toimihenkilöt auttavat gradutyöntekijää työn jokaisessa vaiheessa. 

Lähetä meille vapaamuotoinen hakemuksesi ja CV viimeistään 20.1.2017. Lisätietoja työstä antaa tutkimuskoordinaattori Tuula Lehtonen (tuula.lehtonen@hunaja.net/ 040 506 3202)

 

  • Tehtävän kesto: määräaikainen. Tehtävä alkaa keväällä 2017 sopimuksen mukaan. Kenttätyö suoritetaan tattarin kukinnan aikaan ja sen jälkeen. Työn tuloksia raportoidaan kenttätyön jälkeen sovitusti.
  • Hakuaika päättyy 20.1.2017 klo 23.59.
  • Palkkaus: Harjoittelijalle annetaan työn suorittamisesta stipendi.

                                                                                                                                  

 

 

 

Suomen Mehiläishoitajain Liitto SML ry
- on mehiläishoitoa ja siihen liittyvää toimintaa harjoittavien yhdistysten ja yhteisöjen yhteiselin
- kehittää mehiläishoitotaitoa ja kannattavaa mehiläistaloutta
- turvaa viljely- ja luonnonkasvien pölytystarvetta
- järjestää alan koulutusta ja tuottaa materiaaleja
- tarjoaa tietoa mehiläisistä, niiden hoidosta sekä hunajasta ja muista mehiläistalouden tuotteista

www.polytys.fi

www.mehiläishoitajat.fi

                                                                                                

 

Kategooriad:

Asetusmuutos helpottaa hunajan suoramyyntiä

13. jaanuar 2017 - 12:00

Valtioneuvosto on muuttanut 12. tammikuuta asetusta eräistä elintarviketurvallisuusriskeiltään vähäisistä toiminnoista. Asetusmuutoksessa tilalta suoraan kuluttajalle luovutettavan hunajan enimmäismäärää nostettiin 1000 kilosta 2500 kiloon. 

Hunajantuottajat voivat siis myydä aikaisempaa suurempia määriä hunajaa ilman elintarvikehuoneistoilmoitusta ja siihen liittyviä tiettyjä elintarvikehuoneistolle asetettuja vaatimuksia. Rajat alittavalta toiminnalta ei edellytetä vastaavaa omavalvontaa kuin mitä edellytetään suurempien määrien toimittamiselta.

Uudistunut asetus lisää myös tiloilta suoraan myytävien kasvisten ja sienten enimmäismääriä merkittävästi ja helpottaa siten lähiruuan saatavuutta. 

Lisätietoja:
Maa- ja metsätalousministeriön tiedote Kasvisten ja hunajan suoramyynti tiloilta helpottuu

Valtioneuvoston asetus eräistä elintarviketurvallisuusriskeiltään vähäisistä toiminnoista annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta

Kategooriad:

Hunajan kulutus nousi taas uusiin huippulukemiin

12. jaanuar 2017 - 12:00

Suomalaiset söivät viime vuonna hunajaa noin 700 grammaa henkeä kohti. Suomalaisten hunajan kulutus on parissa vuodessa noussut noin 20 prosenttia, kertoo Suomen Mehiläishoitajain Liitto SML ry.

Viime vuonna Suomessa käytettiin hunajaa 3,8 miljoonaa kiloa. Kotimaisen hunajan osuus oli noin 55 prosenttia. Hunajan kulutuksen kasvu on ollut huimaa: vuonna 2014 suomalaiset söivät hunajaa alle 600 grammaa, vuonna 2015 hypättiin noin 640 grammaan ja nyt on siis noustu peräti 700 grammaan.

SML:n toiminnanjohtaja Heikki Vartiainen näkee kulutuksen kasvulle monta syytä.

”Hunaja ja mehiläishoito on saanut paljon positiivista näkyvyyttä julkisuudessa ja sosiaalisessa mediassa. Hunaja sopii moniin nykyisiin ruokatrendeihin, kuten luonnollisuuteen, hyvään makuun, lähiruokaan ja terveellisyyteen", Vartiainen toteaa.

"Moni käyttää hunajaa esimerkiksi suosittujen smoothieiden makeuttajana tai ruokien monipuolisena maustajana. Lisäksi hunaja pääsi Käypä hoito -ohjeeseen suositeltavaksi lasten yskän hoitomuodoksi.”

Ole tarkkana hunajan alkuperästä

Kotimaisen hunajan sato on viime vuosina jäänyt tavanomaista heikommaksi. Se selittää hunajan tuonnin suurta määrää: kotimainen hunaja ei riitä kattamaan hunajan suurta kysyntää. Osa hunajan kulutuksesta luonnollisesti ohjautuu elintarviketeollisuuden käyttöön.

EU-tasolla tuontihunajan laatu ja alkuperä ovat herättäneet viime aikoina paljon keskustelua.

”Vuonna 2015 tehdyn selvityksen mukaan 19 prosenttia hunajanäytteistä oli EU-alueella määräystenvastaisia. Yleisintä oli se, että näyte ei vastannut alkuperältään sitä, mitä pakkauksessa sanottiin”, Vartainen kertoo.
”Sen sijaan kaikki suomalaisiksi ilmoitetut hunajat olivat suomalaisia. Kotimaisen hunajan alkuperään voi siis luottaa.”
 

Hunajan pakkausmerkinnöistä

  • Jos hunaja on peräisin yhdestä maasta, niin kyseinen maa on kerrottava pakkauksessa. Jos hunaja sekoitetaan kahden tai useamman maan hunajasta, niin alkuperämaita ei tarvitse mainita. Tällöin pakkauksessa voi olla esimerkiksi merkintä ”EU:ssa ja EU:n ulkopuolella tuotetun hunajan sekoitus”.
  • ”Vain yli yksivuotiaille” -merkintä muistuttaa, että hunajaa ei saa antaa imeväisikäiselle. Hunaja on kuumentamatonta elävää ravintoa, jossa saattaa esiintyä Clostridium botulinum -bakteerin itiöitä. Joskus, mutta hyvin harvoin, hunaja voi olla riski vauvan terveydelle.
  • Parasta ennen -päiväys on hunajan pakkaamishetkestä kahden vuoden päähän. Hunaja ei kuitenkaan koskaan varsinaisesti pilaannu, joten hunajaa voi käyttää vielä vuosia Parasta ennen -päiväyksen umpeutumisen jälkeen.
     

Lisätietoja:

Eviran tiedote 4.12.2015: Hunaja- ja kalatuotteissa harhaanjohtavia pakkausmerkintöjä

Käypä hoito -suositus: Hunajan teho yli 1-vuotiaiden lasten akuutissa öisessä yskässä.  



Toiminnanjohtaja Heikki Vartiainen, puh.  044 506 3200, heikki.vartiainen@hunaja.net
Kuluttajaneuvoja Mari Koistinen, puh. 050 382 2428, mari.koistinen@hunaja.net

Liitteenä pylväsdiagrammi: Hunajan kulutus 1990–2016, g/hlö/v .
Tiedot perustuvat Tullin hunajan tuontitilastoihin sekä SML:n keräämiin suomalaisen hunajan tuotantotietoihin.  

Kategooriad:

Kaikille avoimia pölytysseminaareja Suonenjoella ja Turussa helmikuussa

9. jaanuar 2017 - 12:00

SML järjestää helmikuussa kaksi maksutonta pölytyspalveluseminaaria. Suonenjoella ja Turussa järjestettävät seminaarit on tarkoitettu sekä mehiläistarhaajille että viljelijöille. Suonenjoella iltaseminaari järjestetään tiistaina 7.2. ja Turussa keskiviikkona 8.2.

Huomioithan, että seminaareihin vaaditaan ennakkoilmoittautuminen. Voit ilmoittautua helposti lomakkeella tai ottamalla yhteyttä Tuula Lehtoseen (tiedot alla).

Seminaarit ovat täynnä ajankohtaista pölytysasiaa. Tule kuuntelemaan tuloksia kesän 2016 vadelman pölytyskokeista. Kuinka mehiläisten tekemä harmaahomeentorjunta toimi viljellyllä vadelmalla käytännössä?

Kuulemme myös pölytyspalvelun hinnoittelusta ja osapuolten välisen sopimuksen laatimisesta. Toimiva yhteistyö on tärkeää! Omenan, mansikan ja vadelman viljelijöiden kannattaa myös muistaa, että harmaahomeen torjuntaan voi saada myös tukea. Kuulemme myös tästä seminaareissa

 

Ohjelma:

SUONENJOKI 7.2.2017, Futuria, Jalkalantie 6

17.15-17.30 kahvitarjoilu + pieni purtava

17.30-18.00 Pölytyspalvelu ja työkaluja sen hinnoitteluun, Tuula Lehtonen SML ry

18.00-18.30 Mehiläistarhaajan ja mansikanviljelijän oppeja hyvään pölytykseen, tarhaaja ja viljelijä Jouko Mönkkönen

18.30-19.15 Omenan ja vadelman pölytys – torju taudit mehiläisten avulla, Tuula Lehtonen SML ry

19.15-19.45 Pölytys peltokasveilla – kasvibuumi lisää tarvetta kotimaiselle pölytykselle, Tuula Lehtonen SML ry

19.45-20.00 keskustelua

20.00 Tilaisuus päättyy

 

TURKU 8.2.2017 Hotelli Cumulus, osoite Eerikinkatu 28-30, Turku.

17.15-17.30 kahvitarjoilu + pieni purtava

17.30-18.00 Pölytyspalvelu ja työkaluja sen hinnoitteluun, Tuula Lehtonen SML ry

18.00-18.45 Mehiläiset öljykasvien pölytyksessä -  miten valitsen hyvät pesät ja hoidan pellon oikein, mehiläistarhaaja Matti Ruusunen

18.45-19.15 Vadelman pölytyskoe 2016 – mehiläiset harmaahomeen torjunnassa, MMK Tanja Salonen

19.15-19.45 Omenanviljelijä, torju omenan taudit mehiläisten avulla, Tuula Lehtonen SML ry

19.45-20 keskustelua

20.00 Tilaisuus päättyy

Tervetuloa!

 

Lisätietoja:

Tuula Lehtonen

040 506 3202

tuula.lehtonen@hunaja.net

 

Kategooriad:

Tiedote: Ajankohtaista mehiläistarhaajille 21.12.

21. detsember 2016 - 12:00

Ajankohtaista mehiläistarhaajille 21.12.2016

  • SML:n Talvipäivät tammikuun lopussa Hämeenlinnassa: ilmoittaudu nyt!
  • Maaria Kortesniemi väitteli hunajan alkuperästä
  • Gradutyöntekijä, hae tattarin pölytystutkimukseen
  • SML:n jäsenmaksut postitetaan tammikuun alussa
  • Laatuhunajien kunniakirjat valmistuvat ensi vuoden puolella
  • Suomi sitoutui pölyttäjien pelastamiseen
  • Ilmoita mehiläishoitokursseista liiton toimistolle
  • SML juhlii satavuotisuuttaan 2017
  • Oksaalihappotiputuksen voi vielä tehdä
  • Joulun toivotukset ja liiton toimiston päivystys pyhien aikana

 

SML:n Talvipäivät tammikuun lopussa Hämeenlinnassa: ilmoittaudu nyt!

Tammikuun viimeisenä viikonloppuna mehiläistarhaajat kokoontuvat viikonloppuseminaariin Hämeenlinnaan. Varmista paikkasi tiedontäyteisessä tapahtumassa ja varaa paikkasi pian: 
http://www.mehilaishoitajat.fi/tapahtumat/talvipaivat/

Löydät nettisivulta myös päivien ohjelman ja hinnat. 
Huomioithan, että voit samalla varata myös myyntipöydän omien tuotteiden myyntiin. Paikan päällä järjestetään myös äänestys hienoimmasta myyntipöydästä.

Maaria Kortesniemi väitteli hunajan alkuperästä

Pohjoiset olosuhteet antavat tyrnimarjoille, rypsin- ja rapsinsiemenille sekä hunajalle oman, tunnistettavan sormenjälkensä. Näin toteaa Turun yliopistossa väitellyt Maaria Kortesniemi, joka tutki alkuperän vaikutusta elintarvikkeiden koostumukseen ja laatuun.
Lue lisää tiedotteesta: http://www.mehilaishoitajat.fi/?x118281=3746939


Gradutyöntekijä, hae tattarin pölytyskokemukseen

Suomen Mehiläishoitajain Liitto (SML) hakee harjoittelijaa tekemään pro gradu -tutkielmaa. Gradun aiheena on mehiläispölytyksen vaikutus tattarin satoon. Työ sisältää kenttätyön ja gradun kirjoitustyön sekä tulosten raportoinnin. Kenttätyö suoritetaan kesällä 2017 ja tulosten analysointi ja kirjaaminen syksyllä ja talvella 2017/2018. Kenttätyö suoritetaan alustavien tietojen mukaan Vantaalla.
Hakemamme henkilö on maisteriopintojen loppuvaiheessa esim. kasvintuotannon tai biologian alalta. Henkilön tulee olla valmis kenttätyöhön sekä tulosten analysointiin ja niiden esittämiseen SML:n tapahtumissa niin sovittaessa. Mehiläishoitokokemus ei ole välttämätöntä, mutta katsomme sen eduksi.
Lue lisää nettisivuilta: http://www.mehilaishoitajat.fi/?x118281=3759958


SML:n jäsenmaksut postitetaan tammikuun alussa

SML:n paikallisyhdistysten henkilöjäsenten jäsenmaksut postitetaan tammikuun alussa. Muistathan maksaa jäsenmaksusi eräpäivään mennessä. Mikäli sinulla on ensi vuoden jäsenyyteesi liittyviä muutostoiveita (esimerkiksi haluat vaihtaa paikallisyhdistystä tai lopettaa jäsenyytesi), otathan yhteyttä liiton toimistoon: sml@hunaja.net, 010 387 4770.

 

Laatuhunajien kunniakirjat valmistuvat ensi vuoden puolella

Suomen Paras Hunaja 2016 -kilpailuun tuodut hunajat on arvioitu laatutoimikunnassa aistinvaraisesti. Osa hunajista matkaa vielä tarkempiin analyyseihin. Analyysien tulokset valmistuvat ennen helmikuun loppua, ja kunniakirjat laatuhunajille postitetaan vasta tämän jälkeen.

 

Suomi sitoutui pölyttäjien pelastamiseen

Suomi lähtee mukaan pölyttäjien ja niiden elinympäristöjäen turvaamista koskevaan sitoutumukseen. Sitoumus tehtiin Cancunissa biodiversiteettisopimuksen osapuolikokouksessa (COP 13) lauantaina 3. joulukuuta.
Lue lisää: http://www.mehilaishoitajat.fi/?x118281=3747046

Ilmoita mehiläishoitokursseista liiton toimistolle

Jos pidät ensi vuonna mehiläishoidon kurssin, ilmoitathan siitä mahdollisimman pian liiton toimistolle. Ensi vuoden kursseista kysellään jo paljon, ja kokoamme kaikki kurssit nettisivullemmehttp://www.mehilaishoitajat.fi/tapahtumat/ 
Jos tarvitset kursseille materiaaleja liitosta, tee tilauksesi mahdollisimman pian.

SML juhlii satavuotisuuttaan 2017

Ensi vuonna SML täyttää sata vuotta. Juhlavuosi näkyy liiton viestinnässä ja tapahtumissa: erityisesti se nostetaan esiin syksyllä valmistuvassa historiikissa sekä marraskuun Sadonkorjuuseminaarin yhteydessä pidettävässä juhlassa. Mikäli sinulla on mehiläishoitoon liittyvää kerrottavaa tai kuvia, jota haluat jakaa osaksi historiikkia tai Mehiläinen-lehden syksyllä ilmestyvää juhlanumeroa, ota yhteyttä liiton toimistoon. 
Juhlavuodesta kerrotaan lisää mm. Talvipäivillä ja liiton ensi vuoden viestinnässä. 

Oksaalihappotiputuksen voi vielä tehdä

Leuto talvisää mahdollistaa sen, että varroapunkin torjuntaa varten voi vielä tehdä oksaalihappotiputuksen, ellei sitä vielä ole tehty. 
Lue ohjeet: http://mehilaishoitajat-fi-bin.directo.fi/@Bin/9df77bfacc26a9603d0362b465d529dd/1482309405/application/pdf/3604169/mehilainen516_Ajankohtaista.pdf


Joulun toivotukset ja liiton toimihenkilöiden vapaat pyhien aikaan

SML:n toimiston väki on osittain lomalla joulunpyhien aikaan. Huomioithan tämän ottaessasi yhteyttä liittoon. Varmimmin tavoitat sähköpostilla sml@hunaja.net
Muistathan, että jos haluat asioida kasvokkain Helsingin toimistolla, kannattaa aina etukäteen soittaa tai lähettää sähköpostia ja varmistaa, että joku on paikalla. 
Liiton mehiläishoidon neuvoja Maritta Martikkala on vapaalla tammikuun puoleen väliin asti. 

SML toivottaa rauhallista joulua!

 

ww.mehilaishoitajat.fi
sml@hunaja.net

010 387 4770

Kategooriad:

Vietä tuoksuva ja maistuva mehiläisjoulu

19. detsember 2016 - 12:00

Moni mehiläistuote sopii jouluun sekä itselle että lahjaksi. Poimi tästä vinkit, joiden avulla pelastat pölyttäjiä myös juhlapyhien aikaan.

Kotimaista hunajaa lahjaksi

Paikallinen hunaja on mitä mainioin joululahja. Vielä ehdit joulumarkkinoille tai kauppaan tekemään hunajahankinnat.

Hunajaa joulun ruokiin ja juomiin


Hunaja sopii mainiosti joulun ruokiin ja juomiin. Mausta glögi, glühwein tai kaakao hunajalla.  Leivo hunajalla maustettu kahvikakku, loihdi hunajapiparit, tekaise chilipähkinät tai tee suolaiset muffinit. Laita juustotarjottimen kanssa tarjolle jotakin herkullista lajihunajaa, esimerkiksi horsmahunajaa. Sipaise hunajaa kinkun, kasvisten ja kastikkeiden mausteeksi.

Mehiläisvahakynttilä on ekologinen valinta
 

Monet kynttilät sisältävät eläinperäistä, teurasjätteestä valmistettavaa talia tai kaukaa tuotavia öljypalmun tai soijan rasvoja. Näille mehiläisvaha on erinomainen vaihtoehto. Kynttilät voi tehdä itse vahalevyistä, joita myydään esimerkiksi askartelukaupoissa. Toki valmiita mehiläisvahakynttilöitä myydään esimerkiksi ekokaupoissa ja joulumarkkinoilla.


Tee tai osta mehiläistuotekosmetiikkaa

Saunahunaja on tietysti monille tuttu ihonhoitokeino. Strömsö-ohjelman joulukalenterivideolla neuvotaan myös ihonhoitoon tehtävän, mehiläisvahaa sisältävän öljyn valmistus. Erilaisia mehiläisvahaa tai hunajaa sisältäviä saippuoita ja voiteita saa myös kotimaisten valmistajien tekemänä.


Osta hyväntekeväisyyslahjaksi mehiläispesä

Toisenlainen lahja -sivustolla voit ostaa lahjaksi mehiläispesän kehitysmaahan. Mehiläishoito ja hunajantuotanto tuottaa lisäansioita monille kehitysmaiden ihmisille, ja se sopii myös naisille.

 

Kategooriad:

Suomi sitoutui pölyttäjien pelastamiseen

7. detsember 2016 - 12:00

Suomi lähtee mukaan pölyttäjien ja niiden elinympäristöjäen turvaamista koskevaan sitoutumukseen. Sitoumus tehtiin Cancunissa biodiversiteettisopimuksen osapuolikokouksessa (COP 13) lauantaina 3. joulukuuta.  Pölyttäjien lisäksi Suomi osallistui myös merten muoviroskan vähentämisen sitoumukseen.

Maat sitoutuivat tiivistämään yhteistyötä pölyttäjien ja niiden elinympäristöjen suojelemiseksi.

Pölyttäjien hyvinvointia uhkaavat etenkin maankäytön muutokset, torjunta-aineiden käyttö, ympäristön saastuminen, haitalliset vieraslajit, taudinaiheuttajat ja ilmastonmuutos. Kasveja pölyttävistä eläinlajeista yhä useampi on ajautumassa kohti sukupuuttoa.

Kansainvälisen luontopaneeli IPBES:n mukaan pölyttäjien häviäminen on uhka miljoonien ihmisten toimeentulolle ja miljardien eurojen arvoiselle ruoan tuotannolle. Peräti kolme neljäsosaa maapallon tärkeimmistä ruokakasveista on osittain riippuvaisia eläinpölytyksestä. Viimeisten viidenkymmenen vuoden aikana eläinpölytyksestä riippuvaisten viljelykasvien tuotanto on kasvanut huikeat 300 prosenttia.

Sitoumuksista päättivät Cancuniin kokoontuneet ministerit. Suomea kokouksessa edusti maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen.

”Otimme Cancunissa konkreettisia askeleita luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi. Meidän jokaisen vastuulla on tehostaa niin omia kuin yhteisiä toimiamme, jotta luonnon köyhtyminen saadaan pysäytettyä vuoteen 2020 mennessä”, ministeri Tiilikainen painottaa.

Lähde: Suomen Ympäristöministeriön tiedote 3.12.2016

 

.

Kategooriad:

Väitöskirja: Metabolomiikka paljastaa myös hunajan alkuperän

7. detsember 2016 - 12:00

Pohjoiset olosuhteet antavat tyrnimarjoille, rypsin- ja rapsinsiemenille sekä hunajalle oman, tunnistettavan sormenjälkensä. Näin toteaa Turun yliopistossa väittelevä Maaria Kortesniemi, joka tutki alkuperän vaikutusta näiden elintarvikkeiden koostumukseen ja laatuun.

Metabolomiikkaa soveltavan väitöskirjan tuloksia voidaan hyödyntää elintarvikkeiden laadun, alkuperän ja aitouden varmistamisessa sekä kasvinjalostuksen apuna. 

Kortesniemi käytti tutkimuksessaan ydinmagneettista resonanssispektroskopiaa eli NMR:ää sekä monimuuttujamenetelmiä. Tämä mahdollisti useiden pienimolekyylisten aineenvaihduntatuotteiden ilmentymisen ja vaihtelun analysoinnin yhdellä mittauksella.

Kasvialkuperällä on suuri merkitys hunajan maulle, värille, koostumukselle ja myös tuotteen hinnoittelulle. Perinteisesti käytetyt mittausmenetelmät eivät välttämättä anna tarkkaa kuvaa kasvialkuperästä.

"NMR-profiloinnin avulla lajihunajat pystytään luokittelemaan kullekin hunajalle ominaisen sokerikoostumuksen ja muiden kasvialkuperästä kertovien yhdisteiden perusteella. Esimerkiksi voikukkahunajalle tyypillisiä merkkiyhdisteitä tunnistettiin nyt ensimmäistä kertaa", Kortesniemi mainitsee.

Tavoitteena kattava kirjasto suomalaisista hunajista

Tutkimus korosti samalla tuotenimellä nimettyjen hunajien välisiä koostumuseroja.

"Vaikka kotimaisen lajihunajan kasvialkuperä voi olla hyvinkin monenkirjava, voidaan tietylle kasvilajille tyypillisiä ominaisuuksia silti löytää ja luokitella hunajat hallitsevimman piirteen mukaan. Toiveena olisi koota suomalaisista hunajista kattava kirjasto, jota voitaisiin hyödyntää vertailupohjana hunajantuottajille tarjottavassa analyysipalvelussa", Kortesniemi kertoo.

Metabolomiikka tuo tietoa alkuperästä myös kuluttajille

Käytetyn metabolomiikkamenetelmän avulla pystytään helposti selvittämään monimutkaisten aineenvaihduntatuotteiden kokonaisuuksien ja elintarvikkeen alkuperään liittyvien muuttujien välisiä yhteyksiä. Erityisesti kasviperäisten elintarvikkeiden koostumukseen vaikuttavat lukuisat sisäiset ja ulkoiset alkuperään liittyvät tekijät, kuten perimä ja kasvupaikalle tyypilliset ympäristö- ja sääolosuhteet, Kortesniemi kertoo.

Kuluttajien kasvanut kiinnostus elintarvikkeiden alkuperää, aitoutta ja laatua kohtaan on lisännyt uudentyyppisten laadunvarmistusmenetelmien tarvetta. Väitöskirjassa tutkitut elintarvikkeet ovat arvokkaita ja mielenkiintoisia niille tyypillisten aistittavien, ravitsemuksellisten ja bioaktiivisten ominaisuuksien takia.
 

FM Maaria Kortesniemi esittää väitöskirjansa NMR Metabolomics of Foods - Investigating the Influence of Origin on Sea Buckthorn Berries, Brassica Oilseeds and Honey julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 9.12.2016 klo 12.00 (Turun yliopisto, Arcanum, Arc 1, Arcanuminkuja 4, Turku).

Lisätietoja Turun yliopiston tiedotteesta

Väitöskirja on julkaistu sähköisenä

Kategooriad:

Talvipäiviltä paljon mehiläistietoa tammikuun lopussa

30. november 2016 - 12:00

SML:n vuoden suurin seminaaritapahtuma, Talvipäivät, järjestetään tänä vuonna Hämeenlinnassa tammikuun viimeisenä viikonloppuna. Kahden päivän tapahtumassa on runsaasti monipuolista tietoa sekä harrastaja- että ammattitarhaajille. Lisäksi päivillä julkistetaan vuoden mehiläistarhaaja. 

Talvipäivien ohjelmassa on mm. geenimuuntelua, Kroatian ja Portugalin mehiläishoitoa, mehiläistuotteiden tulehduksia estäviä vaikutuksia, hunajan brändäystä, emojen tuotantoa sekä asiaa mehiläistaudeista. 

Tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu mukaan!

Kategooriad:

Sadonkorjuuseminaarin aineistoja ja Prisma Studion hunajajuttu

24. november 2016 - 12:00

SML:n Sadonkorjuuseminaarista on nyt netissä esityskalvoja ja hyönteistutkija Jaakko Kullbergin luento. Lisäksi Paras hunaja -kisa oli esillä keskiviikkona 23. marraskuuta lähetetyssä Ylen Prisma Studio -ohjelmassa. 

Esityskalvot:

Anneli Salosen hunajaesitys
Anneli Salosen propolisesitys
Mika Mannisen esitys varroan biologiasta ja mehiläistarhauksen kehittämisestä

YouTube-video (26 min)
Jaakko Kullbergin luento kasvien mesimisestä

Prisma Studion juttu Paras hunaja -kisasta (Yle Areena): mukana tarhaaja Jaanika Blomster sekä tietoa hunajan siitepölyanalyysista. 

Kategooriad:

Paikallisyhdistysten paras hunaja löytyi Uudeltamaalta

22. november 2016 - 12:00

Paikallisyhdistysten Paras Hunaja 2016 -kisaan osallistui kahdeksan eri hunajaa. Nämä hunajat SML:n paikallisyhdistykset olivat valinneet omissa hunajakilpailuissaan. Yleisöäänestyksessä voitto meni Uudenmaan mehiläistarhaajien Paula ja Olli Kiurun tuottamalle hunajalle. 

Alla paikallisyhdistysten hunajakisaan osallistuneet hunajat. Suluissa on hunajan saama äänimäärä Sadonkorjuuseminaarin yleisöäänestyksessä. 

1    Uudenmaan Mehiläishoitajat, Olli ja Paula Kiuru, Vantaa (19)
2    Keski-Suomen Mehiläishoitajat, Elina Lehtinen, Vaajakoski  (17)
3    Stadin Tarhaajat ja Hunajafrendit , Merja-Riitta Laurila,  Helsinki (16)
4    Varsinais-Suomen Mehiläishoitajat , Veikko Mustalahti, Kaarina (13)
5    Keski-Pohjanmaan Mehiläishoitajat , Kari Vääräkangas, Ylivieska (12)
6    Pohjolan Mehiläishoitajat, Harri Lampinen, Utajärvi (12)
7    Helsingin Seudun Mehiläishoitajat, Keravan opetustarha (11)
8    Pohjois-Karjalan Mehiläishoitajat, Raija Albert, Liperi  (10)

Kategooriad:

Paras hunaja -loppukisaan pääsi joukko huippuhunajia

22. november 2016 - 12:00

Suomen Paras Hunaja 2016 -tittelistä kisasi lauantaina Oulussa yhteensä 66 hunajaa eri neljässä sarjassa. Esiraati valitsi loppukilpailuun jokaisesta sarjasta viisi parasta. Niistä Suomen Mehiläishoitajain Liiton (SML ry) Sadonkorjuuseminaarin yleisö äänesti suosikkinsa.

Loppukilpailuun päässeet hunajat olivat monilta eri tuottajilta eri puolilta Suomea. Kaikki loppukilpailuun osallistuneet hunajat olivat tietysti huippuhunajia.

Lajihunajat kisasivat kahdessa eri sarjassa eli yksikukkahunajissa (hunajan mesi peräisin pääosin tietystä kasvista) ja muut lajihunajat (alueelliset tai ajankohtaan liittyvät lajihunajat). 

Aiempin vuosien Paras hunaja -kisan voittajat löytyvät omasta taulukostaan

Kiteytetyt    
 RISTOPYKÄLÄMÄKISaarijärvi29
 ANNERUOHONENMasku24
 JORMASAHINAHOSaarijärvi23
 Sinikka & NikoKuittinen & NyrhinenHeinoniemi17
 AIMONURMINENPoikko11
     
Juoksevat    
 JaanikaBlomsterESPOO30
KuusamonsoivioRaimoTervolaOULU27
 Nora MäntysaariPäivi RuotanenRAJAMÄKI23
 AappoValoKAUSTINEN19
 PetteriHelanderÖVERMARK7
     
Yksikukkahunajat    
PuolukkahunajaRAIMOTERVOLAOULU41
PuolukkahunajaKARIVÄÄRÄKANGASYLIVIESKA33
MesikastehunajaPETTERIHELANDERÖVERMARK14
Miekojärven kanervahunajaPekkaRäinäROVANIEMI13
KanervahunajaPekkaRäinäROVANIEMI5
     
Muut lajihunajat (alue tai ajankohta)    
KuusamonsoivioRAIMOTERVOLAOULU39
Joensuun cityhunajaRaino-LarsAlbertJOENSUU27
KeväthunajaaTittiEdfeltPARAINEN19
Jyväskylän kaupunkihunajaaJORMASAHINAHOSAARIJÄRVI16
LappvärtinhunajaPETTERIHELANDERÖVERMARK5
Kategooriad:

Raimo Tervola tuotti jälleen Suomen parasta hunajaa

19. november 2016 - 12:00

Suomen Parhaaksi Hunajaksi 2016 valittiin oululaisen Raimo Tervolan puolukkahunaja Muhoksen Suokylästä. Hienoja ja monipuolisia hunajia tuli kilpailuun koko maasta.

Suomen Paras Hunaja 2016 -tittelistä kisattiin lauantaina Oulussa neljässä sarjassa. Sarjat olivat: kiteytetty hunaja, juokseva hunaja, yksikukkahunaja sekä aluehunaja. Yhteensä Suomen Paras Hunaja -kilpailuun osallistui 66 erilaista hunajaa.  Esiraati valitsi loppukilpailuun jokaisesta sarjasta viisi parasta. Niistä Suomen Mehiläishoitajain Liiton (SML ry) Sadonkorjuuseminaarin yleisö äänesti suosikkinsa.

Kokonaiskilpailun voiton vei Raimo Tervola puolukkahunajallaan. Sarjoista kiteytetyn voitti Risto Pykälämäki Saarijärveltä ja juoksevan Jaanika Blomster. Raimo Tervola voitti sekä yksikukkahunajan että aluehunajasarjan. Lisäksi lauantaina kilpailtiin myös SML:n paikallisyhdistysten parhaasta hunajista. Paikalliskisan voiton vei Uudenmaan mehiläistarhaajat. Hunajan tuotti Olli ja Paula Kiuru.

Tervolalla on ollut voittoisa hunajaura. Hän voitti parhaan hunajan tittelin myös vuonna 2014.

Hunajasato jäi tänä vuonna reilusti normaalia pienemmäksi, alle puoleen normaalista. Huono hunajavuosi varmasti näkyi osallistujien määrässä, arvioi liiton toiminnanjohtaja Heikki Vartiainen. Parhaimpina vuosina hunajia on ollut kilpailussa yli 120. Silti kilpailu on tänäkin vuonna tärkeä tarhaajille ja tuo intoa hunajan laadun kehittämiseen. ”Yllätyin iloisesti hunajien monipuolisuudesta tänä vuonna. Mukana oli esimerkiksi hilla-, kanerva- ja mesikastehunajia.”

Myös esiraadissa ollut Stanislav Jas iloitsi monipuolisesta valikoimasta. ”Kilpailussa pärjänneet olivat eri puolilta Suomea. Tästä näkee, että Suomi voi tarjota minä vuonna tahansa erilaisia ja hienoja hunajia.”

Kilpailuhunajien laatu oli huonoon hunajakesään suhteutettuna hyvä. ”Ja ennen kaikkea kisassa oli hyvä henki. Kilpailu toi positiivisuutta tarhaajiin huonona hunajavuonna. Tästä on hyvä jatkaa ensi vuoden SML:n 100-vuotisjuhlavuoteen”, Vartiainen iloitsee.

Lisätietoja:

Raimo Tervola, Vuoden paras hunaja -kilpailun voittaja 2016, puh. 050 556 4394

Heikki Vartiainen, toiminnanjohtaja, Suomen Mehiläishoitajain Liitto, puh. 044 506 3200, heikki.vartiainen@hunaja.net

Tuula Lehtonen, tiedottaja, Suomen Mehiläishoitajain Liitto, puh. 040 506 3202, tuula.lehtonen@hunaja.net

 

Kategooriad:

Lauantaina valitaan Suomen paras hunaja 2016

15. november 2016 - 12:00

Suomen paras hunaja valitaan lauantaina 19.11. Oulussa. Suomen Mehiläishoitajain Liiton Sadonkorjuuseminaarissa perehdytään hunajan laatuun ja alan ajankohtaisiin aiheisiin.

Lauantaina Oulun Tietomaassa on suut makeana, kun SML:n Sadonkorjuuseminaarin yleisö pääsee maistelemaan erilaisia hunajia ja lopulta valitsemaan Suomen parhaan hunajan. Kilpailuun osallistuu mehiläistarhaajia ympäri maata.

”Odotamme hyvää kuhinaa kilpailuun. Uskomme, että mukana on tänäkin vuonna hyvin erilaisia hunajia”, SML:n toiminnanjohtaja Heikki Vartiainen sanoo. Kilpailussa on eri sarjoja: kiteytetyt hunajat, juoksevat hunajat sekä lajihunajien sarjat.

Sadonkorjuuseminaarissa esitellään myös uusia videoita laatuhunajan tuottamisesta. AMK agrologiopiskelija Sirkku Kianto kuvasi viime kesänä osana opinnäytetyötään videoita mm. Oululaisen mehiläistarhaaja Hannu Luukisen luona. Videot ”Kukasta pöytään” ja ”Laatuhunajan kriittiset kohdat” pyörivät Oulussa lauantaina seminaaritauoilla. Videot on myös katsottavissa SML:n YouTube-kanavalla.

SML:n Sadonkorjuuseminaarin luentoaiheina ovat tänä vuonna mm. kasvien mesiminen, osuuskuntatoiminta, pohjoismaisten hunajien antibakteerisuus ja propolis eli mehiläisten kittivaha.

Suomen Paras Hunaja 2016 -kisaan voivat osallistua kaikki SML:n jäsenet. Loppukilpailun eri sarjoihin (kiteytetyt, juoksevat, lajihunajat) valitaan 15–20 hunajaa. Näistä hunajista seminaariyleisö äänestää Parhaan hunajan tittelin voittajan.

Lisäksi valitaan SML:n paikalllisyhdistysten parhaat hunajat.

Tutustu koko ohjelmaan nettisivulla: http://www.mehilaishoitajat.fi/tapahtumat/sadonkorjuuseminaari-ja-syyskoko/

Kategooriad:

Eviran linjaus: hunajaa ei saa nimetä raakahunajaksi

7. november 2016 - 12:00

Suomen Mehiläishoitajain Liitto SML ry pyysi Elintarvikevirasto Eviralta linjausta raakahunaja-termin käyttöön hunajan nimenä. Eviran näkemyksen mukaan hunajaa ei voi nimetä raakahunajaksi.

Elintarviketurvallisuusviraston Eviran näkemyksen mukaan ei termiä ”raakahunaja” tule käyttää hunajaa nimettäessä ja sitä kaupan pidettäessä. Perusteluna Evira toteaa, että hunaja-asetus ei tunne termiä "raakahunaja".  Kyseistä termiä ei ole EU:ssa yhteisesti määritelty. Hunajan nimeämistä ja sen koostumusta säädellään tarkasti EU:ssa.

Hunaja-asetuksen liitteessä I määritellään hunajan eri kaupalliset nimet ja tuotekuvaukset. Hunaja-asetuksen liitteessä II kuvataan hunajan koostumusta koskevat vaatimukset. EU:ssa on nähty tarpeellisena vahvistaa hunajan määritelmä, sen markkinoille saatetut asianmukaiset eri hunajan kaupalliset nimet sekä hunajan koostumusta koskevat yhteiset säännöt. Lainsäädännöllä halutaan varmistaa hunajan laatu ja vapaa liikkuvuus EU:ssa, estää vilpillinen toiminta ja kuluttajan harhaanjohtaminen. 

Tuotteiden nimeämistä ja markkinointia valvovat paikalliset elintarvikeviranomaiset. Jos kuluttaja kokee esimerkiksi hunajatuotteen nimen tai alkuperämerkinnät harhaanjohtaviksi, voi hän antaa palautetta oman kunnan elintarvikevalvontaan.

Järjestöt, kuten SML, eivät tee valvontaa, mutta jakavat jäsenilleen neuvontaa.

Tuottaja voi kertoa muutoin hunajan käsittelystä

SML on myös aiemmin neuvonut, ettei hunajaa voi nimetä raakahunajaksi. Eviran linjaus vahvistaa tämän neuvonnan. Tuottaja voi silti aina pakkauksessaan tai muussa viestinnässään muilla tavoin kertoa hunajan alkuperästä ja käsittelystä. Tuotteeseen voi lisätä tiedon esimerkiksi siitä, että hunajaa ei ole lämpökäsitelty.

Raakaruoka tuli Suomeen näkyvästi muutamia vuosia sitten. Raakaruoan ideologian mukaan ruokaa ei saisi lämmittää yli 47 asteiseksi. Raakaruoan yleistyessä jotkut suomalaiset hunajan ostajat alkoivat kysyä tarhaajilta raakahunajaa.  Esimerkiksi Yhdysvalloissa hunajan käsittelyyn on yleisesti kuulunut mm. pastörointi. Se tunnetusti heikentää selvästi hunajan laatua, eikä hunajan käsittelyssä Suomessa käytetä pastörointia: pastöroitu hunaja ei vastaa EU:n hunaja-asetuksen laatuvaatimuksia.

Yhdysvaltojen hunajamarkkinoilla raakahunaja tarkoittaa hunajaa, jota ei ole pastöroitu eikä suodatettu. Nämä hunajalaadut ovatkin saaneet vankan jalansijan terveystietoisten hunajankuluttajien keskuudessa. 

Mehiläishoidossa raaka hunaja tarkoittaa hunajaa, jota mehiläiset eivät ole kypsyttäneet valmiiksi. Tämä on osaltaan sekavoittanut termin käyttöä alan sisällä. 

 

 

Lisätietoja

kuluttajaneuvoja Mari Koistinen
Suomen Mehiläishoitajain Liitto SML ry
mari.koistinen(at)hunaja.net, 050 382 2428

Blogiteksti maaliskuulta 2014: 
Raa'asti hunajasta eli hunajan laadusta ja sen tutkimisesta

 

Kategooriad:

Tautiseminaarin esitysmateriaalit netissä

4. november 2016 - 12:00

SML järjesti tautiseminaarin Leppävirralla 15. lokakuuta. Aiheita olivat mm. varroa, eurooppalainen toukkamätä, kalkkisikiö ja pieni pesäkuoriainen. 

Päivän esitysten materiaaleja on nyt ladattu nettiin.


Lassi Kauko: Aikuisten mehiläisten taudit ja loiset

Lassi Kauko: Kalkkisikiö

Lassi Kauko: Punkit ja muita loisia

Maritta Martikkala: Pieni pesäkuoriainen

Karspar Ruoff: Eurooppalainen toukkamätä

SML:n SlideShare-palvelusta löydät myös muita seminaariesityksiä ja oppaita eri aiheista viime vuosilta. 

Kategooriad:

Yli 31 000 mehiläispesää sai pesätukea vuonna 2016

2. november 2016 - 12:00

Maaseutuvirasto on julkaissut vuoden 2016 kansallisen pesätuen tilastot. Yhteensä hakemuksia lähetettiin 420 kappaletta ja pesätukea maksetaan 31 375 pesästä. Kolme hakemusta hylättiin, koska ne saapuivat myöhässä. Tukea siis sai 417 hakijaa.

Keväällä oli huoli, että uusi vaatimus pesien rekisteröinnistä ja tukihaun uudistuneet osoitteet aiheuttavat pesätukihakemuksien hylkäyksiä. SML on tyytyväinen, ettei ongelmia tullut, vaan kaikki hakeneet tarhaajat saivat tukea.

Tukipesien määrä kasvoi viime vuodesta kahdeksalla pesällä.

Kansallista pesätukea maksetaan 18 euroa pesältä. Hakuaika on aina keväällä ja SML tiedottaa jäseniään siitä kevään aikana.

 

 

Kategooriad: