SML

Syndicate content
Suomen Mehiläishoitajain Liitto
Uuendatud: 1 aasta 20 nädalat tagasi

Muistathan: hunaja on hyvä yskänlääke yli yksivuotiaille

25. oktoober 2016 - 11:00

Hunajaa kannattaa kokeilla lyhytaikaisen yskän helpottamiseen kaikille yli yksivuotiaille. Käypä hoito -suosituksen mukaan sopiva annos on lusikallinen (noin 10 grammaa) hunajaa noin puoli tuntia ennen nukahtamista. 

Tuoreessa lääketieteellisen aikakauskirja Duodecimin artikkelissa vertaillaan erilaisia yskän hoitomuotoja. Dosentti, osastonylilääkäri Heikki Koskela ja dosentti, sairaala-apteekkari Toivo Naaranlahti kirjoittavat hunajaan liittyvistä tutkimuksista:

"Hunajaa on käytetty yskän hoitoon vuosien ajan, mutta sen vaikutusmekanismit ovat epäselvät. Sillä lienee antioksidatiivista ja antimikrobiaalista vaikutusta. Hunajaa ei tulisi käyttää pitkäaikaisesti, sillä se saattaa vahingoittaa hampaita. Sitä ei suositella alle yksivuotiaille lapsille infantiilin botulismin riskin takia.

Ensimmäinen lumekontrolloitu tutkimus hunajan tehosta yskän hoidossa julkaistiin vuonna 2012. Siihen osallistui 300 iältään 1 - 5-vuotiasta lasta. Kaikilla oli akuutin virusinfektion laukaisema yskä. Tutkittavat saivat illalla 10 g joko yhtä kolmesta tutkitusta hunajalaadusta tai lumetta (taateliuute). Vanhempien antaman pisteytyksen perusteella kaikki kolme hunajalaatua auttoivat yskään lumetta paremmin. Haittavaikutukset olivat harvinaisia eivätkä eronneet ryhmien välillä. Tuore Cochrane-katsaus hunajan tehosta lasten yskään totesi varovaisesti, että hunajan antaminen saattaa olla tehokkaampi vaihtoehto kuin hoitamatta jättäminen."

 

Kategooriad:

Karhuvahingot kiihtyneet - valmistele karhuaidat kevättä varten jo syksyllä

10. oktoober 2016 - 11:00

Karhuvahingot ovat kiihtyneet syys-lokakuun vaihteessa. Karhuvahinkotapauksia on ilmoitettu SML:lle tämän vuoden aikana 75 kappaletta (10.10.2016) ja rikottuja pesiä on ilmoitettu yhteensä lähes 200. Kaikki karhuvahingot eivät tule SML:n tietoon, joten todellinen määrä on tätä suurempi.

Karhujen aiheuttamien mehiläistuhojen vuoksi on myös jouduttu hakemaan poikkeuslupia.

SML muistuttaa tarhaajia ilmoittamaan kaikista karhuvahingoista maaseutuasiamiehelle, paikalliselle petovastaavalle sekä SML:n toimistoon tai mehiläishoidon neuvojalle. Ilmoita vahingoista myös poliisille hätäkeskuksen kautta.

Aitatolpat jo syksyllä

Jos suunnittelet karhuaitojen asentamista tietyille tarhoille ensi kevättä ajatellen, SML suosittelee sähköaitojen tolppien asentamista jo syksyllä. Tämä nopeuttaa kevään aitaustöitä. Keväällä maa saattaa olla pitkään roudassa, jolloin aitatolppien iskeminen maahan ei onnistu. Sähkölangat voi asentaa keväällä, ellei aitaa halua heti käyttöön.

Karhuvahinkojen estämiseksi on varattu varoja, joiden ansiosta mehiläistarhaajat saavat karhuaitapaketteja riskialuille. Kannattaa kysyä karhuaitapakettien saatavuutta sekä aitapakettien huollosta niitä toimittavalta Farmcompilta.

Voit tutustua aitausohjeisiin täältä. Huom. katso tarkennettuja sähköaidan asennusohjeita etenkin jos käytät sekä kuivaparistoa, että akkua ja sinulla on sähköpaimen malli 907S käytössäsi.

 

Seuraa mehiläispesillä tapahtuneita karhuvahinkoja täältä.

 

Kategooriad:

Hunajan hintakysely: 450 gramman purkin hinta keskimäärin 6,26 euroa

7. oktoober 2016 - 11:00

Tarhaajat myyvät 450 gramman hunajapurkkia yleensä 6–6,5 eurolla. Keskiarvohinta hunajaa suoraan kuluttajille myytäessä on 6,26 euroa eli 13,92 euroa kilolta. Hintahaitari on kuitenkin laaja: toinen pyytää viisi euroa, toinen kympin. Tulokset selviävät SML:n hunajan hintaa kartoittaneesta nettikyselystä.

Tarhaajien pyytämä hinta hunajapurkeista on viime vuosina noussut. Tänä vuonna hinnan nostamiseen on ollut erityisen paljon paineita, sillä monien hunajasato jäi huonoksi jo toista vuotta peräjälkeen. 450 gramman purkista pyydetty hinta onkin nyt korkeampi kuin vuotta aiemmin, jolloin keskiarvohinta oli 6,10 euroa. 450 gramman purkkia käytti yli kaksi kolmasosaa vastaajista.

”Olisin halunnut nostaa hintoja, mutta pidin hinnat samana kuin viime vuonna (500g lasipurkki 8€ ja muovipurkki 450g 6,50€). Kiersin elokuussa markkinoita ja kaikilla tuottajilla 450 g purkin hinta 6 €, 10 prk 5-5,50€/prk. Tuttuja kun ovat, kyselin hintaperusteita ja jokainen koki, että ei missään nimessä voisi myydä kalliimmalla. En nyt sitten viitsinyt hintoja nostaa, kun samalla alueella toimitaan. Taidan jatkossa myydä vain Helsinki-Espoo-alueelle, sillä siellä ei nurista hinnoista ja mielellään maksetaan laadusta.”
(Uusimaa, 21–50 pesää)

Myös 500 gramman pakkauksen hinta on vuodessa noussut. 500 gramman purkkia myydään nyt keskimäärin 7,58 euron hinnalla. 500 gramman pakkaukset ovat yleensä lasia eli pakkaukset ovat kalliimpia kuin 450 gramman muovipurkit. Tämä selittää myös kalliimpaa kilohintaa. 500 gramman pakkausta käytti noin kolmasosa vastaajista.

”Yksikään asiakas ei pitänyt kalliina. Varmaan ne jotka pitivät, eivät sitten ostaneet. Kaikki mitä halusin myydä, on jo myyty.” (8 e/500g:n lasipurkki, Kymi, 1–10 pesää)

Kauppoihin myi purkitettua hunajaa noin joka viides tarhaaja. Tämän hunajan kilohinnan keskiarvo oli vastauksissa 9,37 euroa (ALV 0 %), ja hintahaitari oli 6–12 euroa.

Irtohunajaa asiakkaiden omiin astioihin myi noin kolmasosa vastaajista, ja kilohinnan keskiarvo oli 10,36 euroa.

Lisäksi vastaajat listasivat monia eri pakkauskokoja ja hintoja. Esimerkiksi 350 gramman puristepakkausta käytti useampi tarhaaja, ja hinta pyöri noin seitsemän euron tienoilla. Myös kennohunaja sai muutamia mainintoja.

Harvalla on hunajaa myytäväksi ensi vuoden puolelle

Kaksi peräkkäistä heikkoa satovuotta näkyi myös hunajan varastointitilanteessa. Yli kolmasosalla kyselyyn vastanneista ei ollut lainkaan viimevuotista hunajaa varastossa uuden satokauden alkaessa.

 Avoimien vastausten perusteella moni etenkin pienistä tarhaajista oli jo syyskuussa myynyt koko sadon tai valtaosan siitä. Isommatkin kommentoivat, että hunajasato myydään nopeasti loppuun.

”Hinta tulee nousemaan vielä. Itse nostimme tukkuhintoja noin 15 %. Sato jäi alle puoleen normaalista. Hunajaa menisi paljon enemmän kuin on myydä. Joudumme valikoimaan, kenelle myymme.” (yli sata pesää, 7 e/450 g)

”Pitäisi nostaa hintaa, mutta hirvittää jo itseäkin.... Sato yhtä huono kuin viime vuonna, mutta vuosi sitten varastossa oli satoon nähden kaksinkertainen määrä toissavuotista hunajaa. Kesällä loppui hunaja ja tämä sato loppuu siis väistämättä kesken.” (21- 50 pesää, Oulu, 9 e/450 g)

 

Hinnoittelu on toisille helppoa, toisille vaikeaa

Avoimissa kommenteissa nostettiin jälleen esiin hinnoittelun monet puolet. Toiset kokevat monien tarhaajien myyvän hunajansa liian halvalla ja näin polkevan hintatasoa. Toiset taas toteavat, että eivät tavoittele suuria summia, vaan haluavat saada hunajan nopeasti myytyä. Osa on valmis panostamaan purkkeihin, tuotteistamiseen ja myyntityöhön, joiden avulla myös hintaa voi nostaa perustellusti korkeammaksi kuin kaupan hyllyssä olevilla perushunajapurkeilla. Toisille tärkeintä on koko prosessin vaivattomuus. 

Useimpien mielestä hunaja käy varsin hyvin kaupaksi, mutta joukossa oli myös näkemyksiä siitä, että myyminen ei ole kovin helppoa. Tähän tietysti vaikuttavat monet tekijät, kuten esimerkiksi se, että jollakin pientarhaajalla on laaja tuttavaverkosto, joka helposti ostaa koko sadon. Toiselta taas kontaktit puuttuvat.  

Oikean hinnan asettaminen vaivaa erityisesti aloittelijoita. Osa ei tohdi laittaa purkilleen korkeaa hintaa, koska kokee, ettei vielä hallitse hunajantuotantoa niin hyvin, ja hinnoitteluun on ylipäätään vaikea saada vinkkejä. Hinnan korottaminen myöhemmin on kuitenkin vaikeaa. 

  Kyselyn taustat:

SML teki hunajan hintakyselyn nettisivuillaan syyskuussa. Siihen vastasi 153 mehiläishoitajaa. Valtaosa vastanneista oli pientarhaajia: alle 21 pesän tarhaajia oli vastanneista 113.  21 – 50 pesää oli 25 tarhaajalla, 51–100 pesää yhdellätoista ja yli sadan pesän tarhaajia oli neljä.

Tarhaajien asuinkuntaa kysyttiin vanhan lääninjaon mukaisesti. Eniten eli 37 vastaajaa oli Uudeltamaalta, 26 Hämeestä, 19 Oulusta sekä Turusta ja Porista. Muilta alueilta oli alle 15 vastaajaa. Viisi vastanneista oli luomutarhaajia.

Lue netistä aiempien hintakyselyiden tuloksia.

Alla lisää kyselyyn jätettyjä avoimia kommentteja:



”Vaikea myydä kuluttajille kalliimmaalla kuin esim. lähialueen kaupat myyvät. Asiakkaat saavat niistä vihreän kortin bonukset kaupan päällisiksi. Joukossa on myös lähialueitten hunajaa.  Ne, jotka ovat meidän hunajaa ostaneet, eivät ole hintaa moittineet, mutta tiedän monia lähipiiristä, joille hinta on suuri osatekijä.
Sato jäi todella pieneksi jatkuvien sateitten takia. Pohjanmaalla tuntui satavan ainakin joka toinen päivä. Harmittaa kun ensimmäisen kausi menossa mehiläistarhaajana. Tämä vähäinenkin hunaja tehnyt hyvin kauppansa ja monet ovat kehuneet hunajan makua erittäin hyväksi.”
(Vaasa, 1–10 pesää, 6,50 e/450 g)

”Suoramyynnissä kuluttajille esim. rekot jne. on valtava potentiaali. Valitettavasti monet mehiläistarhaajat eivät arvosta omaa tuotettaan ja mieti työmäärää, joka pesienhoitoon, hunajankäsittelyyn ja myyntiin käytetään. Torilla pienentarhaajan kulut ovat paljon suuremmat, kuin tukkumyyjillä ja kauppaketjuilla. Omaa hintaa ei pitäisi verrata kaupan hyllyhintoihin, kuluttajatkaan eivät tee niin. Kuluttajat haluavat puhtaita Suomalaisia elintarvikkeita suoraan tutulta tuottajalta, hinta ei ole merkitävä tekijä. Sama trendi on nähtävillä muussakin maataloustuote myynnissä, kuten lihatuotanto ja kananmunatuotanto.
Kysyntää olisi huomattavasti enemmän, kuin satoa tulee. Pesien keskituotto oli todella heikko, 10 kiloa. Taukoamaton vesisade, kolme viikkoa juhannuksesta ja koleat säät estivät meden nousun kukkiin. Rypsiä ja apilaa olisi ollut reilusti tarjolla.”
(Uusimaa, 11–20 pesää, 9e / 500 g)

” Pientarhaajat eivät osaa tai ymmärrä markkinointia eikä myyntiä. Se että pitää lähiystävänsä ja sukunsa hunajassa ei pitäisi olla mikään este kunnolliselle hinnalle. Nyt on havaittavissa yllätyksekseni, että joillakin piipertäjille hunaja on riesa, koska haluaisivat vain hoitaa mehiläisiä. se on vaarallinen suuntaus johon tulisi kiinnittää huomiota.” (Kymi, 21–50 pesää, 10 e/450 g)

”Pohjoisen Suomen perushunajan hinta on ylittämässä rajan 20€/kg. Huono sato. Kaikki menee, pitänee pienentää purkkikokoa. Kohta myydään ei oota.” (Oulu, 11–20 pesää, 7 e/ 350 g ja lajihunaja 12 e/250 g)

 

”Meinasin korottaa hintaa, kun hunajaa tuli niin vähän, mutta myin koko sadon kanta-asiakkaille ja pidin hinnan viime vuoden tasolla. Kilohinta on toki minulla jo ennestään keskimääräistä korkeampi. Hunajaa tuli hiukan yli 6 kg / talvehtinut pesä. Sato oli siis katastrofaalinen. Kysyntää on paljon enemmän kuin olen 2015 ja 2016 pystynyt tuottamaan ja olen myynyt koko sadon molempina vuosina lokakuun alkuun mennessä.” (Uusimaa, 1–10 pesää, 6 e / 350 g)

”Vaikea ala on hinnoittelu. Sain 36 kg/tuotantopesä, suht tyytyväinen satoon, kun kollegat puhuvat 20 kilosta. Olen saanut kontakteja, koska minulla on, mitä muilta puuttuu. Uusia kanavia kuitenkin tarvitsen. REKO antaa jotain, mutta kova työ on siinäkin.” (Uusimaa, 50 – 100 pesää, luomu, 7 e/450 g)

”Helppo hinnoitella, talvella jo mietitään millä myydään ja miten missäkin. Yleensä kukaan ei valita hinnasta päinvastoin yksi vakioasiakas maksaa aina enemmän kuin pyydän. Todella surkea kesä! Vielä huonompi sato kuin v.-15. Kysyntää olisi mutta kun ei ole niin ei.” (Pohjois-Karjala, 11–20 pesää, 6 e / 450 g)

”Hankala vuosi hinnoitella. Vähän tarjontaa mutta pientuottajana minulla on vakioasiakaskunta, jolloin kohtuullinen ja ennustettava hinta on merkittävä tekijä pitkässä juoksussa. Pidin viime vuoden hinnat.
Menee harrastuksen piikkiin, valitettavasti. Kesä 2014 - 65 kiloa / pesä, kesä 2015 - 50 kiloa / pesä, kesä 2016 - 16 kiloa / pesä. Siis surkea. Kysyntä on pysynyt kyllä hyvänä, lähihunaja myy.
Tarvitsemme enemmän vielä sekä mainontaa, että edunvalvontaa. Ihmiset eivät erota aina kimalaista, ampiaista ja mehiläistä toisistaan. Kaupungistuminen vaivaa.” (Uusimaa, 50–100 pesää, 8 e / 500 g)

”Pidin hunajan hinnan kurjasta satotilanteesta huolimatta ennallaan, 6,50€/450g, monen vakiostajan mielestä liian halpa. Sato vielä heikompi kuin edelliskesänä. 7 yhdyskuntaa joista 4 tuotti yht. 70kg. Edelliskesänä ostetut kotimaiset emot osoittautuivat heikoiksi munijoiksi, joista myyjät, 2kpl, tosin varoittivat, koska säät olivat pariutumiselle niin arvaamattomat. hunajalla olisi ollut moninkertainen kysyntä, mutta vähäiset hunajat möin silleen, että vakiasiakkaat kukin saivat edes hieman maistiaisia.” (Oulu, 1–10 pesää)

”Aloittelevana tarhaajana olisi mukava saada jotakin ohjeistusta hinnoitteluun. Liian halvalla ei saa myydä, siitä tulee moitteita ja sitten kun kysyy, että mikä olisi sopiva hinta niin sitä ei voida ilmoittaa. Tosi vaikeaa. Sain kahdesta pesästä hunajaa puolet viime vuotisesta määrästä.
Hunajan kysyntä on tosi heikkoa. 'Kaikki' ovat tavallaan innoissaan, että minulla on mehiläisiä ja hunajaa saisi ostaa. Silti menevät ostamaan marketista edullisempaa hunajaa. Lisäksi pienillä paikkakunnilla vaikuttaa kateus – ei viitsi ostaa tutulta, koska tuttu tarhaaja saattaa vaikka päästä rikastumaan :-)” (Turku ja Pori, 1–10 pesää, 6,5 e / 450 g)’

”Hunajan hinta on ollut asiakkaiden mielestä asiallinen. Keskituotto 35 kg/pesä.

Vakinaiset asiakkaat ostivat edelleen. Markkinoilla hunaja on mennyt kaupaksi viime vuotta paremmin ja ihmiset ovat ostaneet 10 prk laatikonkin mukaan.” (Turku ja Pori, 11 – 20 pesää, 5,50 e/450 g)

”Hinta voisi olla parempikin, mutta pientuottajan hunaja saattaa jäädä hyllyyn tai eivät ota sitä edes myyntiin, koska isot pakkaamot ovat pudottanut kilpailun takia hinnan alas. Hunajasato oli keskimääräistä huonompi. Kysyntä on hyvää.” (Kuopio, 50–100 pesää, 6 e/450 g)

”Kaikkien suomalaisten tulisi purkkeihin pakatun hunajan hinta nostaa vähintäin 16 euroon/kg.  Minä myyn hunajan 16,66 euroa/kg. Kaikki menee kaupaksi itsepalveluperiaatteella toimivasta hunajakioskista päivisin ja kesäöisin. Kesällä 2016 hunajasato jäi heikoksi.  Kevät hunajaa pajusta, mustikasta, puolukasta ja vadelmasta tuli juhannukseen asti.  Linkosin 7. heinäkuuta keväthunajan 29 kg/pesä.  Sen jälkeen luonto pani hunajahanat kiinni.  Horsma tai muutkaan kasvit eivät antaneet yhtään lingottavaa tänä vuonna.” (Kuopio, 1–10 pesää, 7,5 e/450 g)

 

” Käsissä on ensimmäinen hunajasatoni. Hieman vajaa 10 kg /pesä tuli hunajaa. Hunajalla on toistaiseksi ollut hyvä kysyntä, mutta vielä on myymättäkin. Heinäkuussa purkitimme 450 g muovipakkauksiin, mutta nyt päivitimme tuotteemme "premiumiksi": 150 g lasipurkki tyylikkäällä etiketillä ja suoramyyntinä, taustalla tarina, eli ostajat tietävät kenen tuottamaa ja mistä hunaja tulee. Brändäystä voisivat harjoitella muutkin! Mehiläistarhaus on kovaa työtä ja työn arvostus ja hunajan hinta saisivat korreloida suoraan keskenään. Ei tällä kuitenkaan ikinä pääse rikastumaan, ei siitä hätää.” (Uusimaa, 8 e/450 g, 11–20 pesää)

Kategooriad:

Paikallisyhdistysten parhaita hunajia valitaan parhaillaan yhdistysten omissa kilpailuissa

28. september 2016 - 11:00

SML:n Sadonkorjuuseminaarissa marraskuussa valitaan vuoden parhaan hunajan lisäksi paikallisyhdistysten paras hunaja. Yhdistyksissä on parhaillaan käynnissä omat kilpailunsa ja hunajien valinnat.

Oulussa 19.11.2016 järjestettävässä Suomen Mehiläishoitajain Liiton Sadonkorjuuseminaarissa kisataan myös paikallisyhdistysten parhaista hunajista. SML:n paikallisyhdistyksillä onkin parhaillaan menossa yhdistysten omat parhaan hunajan valinnat. Esimerkiksi Eurassa kisattiin Länsi-Suomen mehiläishoitajien parhaasta hunajasta 3.9. ja Helsingissä Stadin tarhaajat maistelivat ja äänestivät parhaasta hunajasta 27.9.

Paikallisyhdistysten oma kilpailu auttaa tarhaajia tuntemaan hunajan laatuominaisuuksia. ”Kisa toimii hyvänä mahdollisuutena perehtyä hunajan käsittelyyn, laatuun ja arviointiin”, kertoo liiton toiminnanjohtaja Heikki Vartiainen.

”SML:n laatutoimikunta toivoo, että mahdollisimman moni paikallisyhdistys järjestää oman Paras Hunaja -kisan ja toimittaa yhden purkin (500 g lasipakkaus) voittajahunajaa Sadonkorjuuseminaariin. Yhdistysten voittajahunajat muodostavat oman sarjansa”, Vartiainen sanoo.

Sadonkorjuuseminaarin yhteydessä järjestettävä paikallisyhdistysten paras hunaja -kilpailu on yhdistyksille maksuton.

 

Lisätietoja yhdistysten hunajakilpailusta ja vuoden parhaan hunajan valinnasta saa SML:n toimistolta: sml@hunaja.net tai 010 387 4770

Hunajan arviointiin liittyvää materiaalia on SML:n nettisivuilla: mehilaishoitajat.fi/mehilaishoitajille/hunaja-ja-sen-pakkaaminen/hunajan-arviointi

Sadonkorjuuseminaari ja Vuoden Paras Hunaja -kilpailu

 

Kategooriad:

Suomen Paras Hunaja 2016 valitaan Oulussa 19. marraskuuta

22. september 2016 - 11:00

Suomen Paras Hunaja 2016 valitaan Oulussa 19. marraskuuta SML:n Sadonkorjuuseminaarin yhteydessä. Lue ohjeet huolellisesti ja osallistu kisaan omalla hunajallasi. Myös paikallisyhdistysten parhaille hunajille järjestetään oma kisa. 

Toimita kilpailuun 2 kappaletta 500 gramman vetoista lasipurkillista jokaista kilpaan osallistuvaa hunajaasi. Kilpasarjat ovat Juokseva, Kiteytynyt ja Lajihunaja.

HUOM: Jos hunajasi ei pääse loppukilpailuun saat toisen purkin takaisin kilpailun ratkettua (maksukuitin numero laitetaan hunajapurkin kanteen).

Hunaja-asetuksen mukaisesti lajihunajia ovat yksikukkahunajien lisäksi tietyltä maantieteelliseltä alueelta kerätyt hunajat tai tiettyyn vuodenaikaan kerätyt hunajat. Jos Lajihunaja-sarjaan tulee riittävästi osallistujia, niin tämä sarja voidaan jakaa kahteen sarjaan: 1) Yksikukkahunajat ja 2) Maantieteelliset sekä vuodenaikahunajat.

Hunajan on oltava kesän 2016 satoa. Hunajan rakennetta ei saa parantaa lämmittämällä.

Hunajat jaetaan paikan päällä sarjoihin, joten ennalta sitä ei ole pakko osata päättää. Nimeä lajihunaja vastaanottajille eli älä merkitse sitä purkkiin tarralla tms. näkyvällä merkinnällä.

Suomen Paras Hunaja -kilpailuun osallistuminen maksaa 20 euroa/hunajanäyte. Maksu suoritetaan käteisellä. Hunajia vastaanotetaan klo 8.30–9.45 (Tiedekeskus Tietomaa, Nahkatehtaankatu 6, 90015 Oulun kaupunki).

 

Kisamaksulla pääset osallistumaan Suomen Paras Hunaja 2016 -kilpailuun ja saat hunajastasi myöhemmin kirjallisen arvostelun. Noin puolelle kilpailuun osallistuvista hunajista tehdään laboratoriotutkimus, jonka rahallinen arvo tutkimuksen laajuudesta riippuen on 70–100 euroa.

Suomen Paras Hunaja 2016 -kilpailuun voivat osallistua kaikki täydellisen jäsenmaksun maksaneet. Täydelliseen jäsenmaksuun kuuluu myös pesäkohtainen, pesien todelliseen lukumäärään perustuva menekinedistämismaksu 1,00 euroa/pesä. Maksut tarkastetaan jäsenrekisteristä ennen raadin arvostelua.

 

Lasipurkin on oltava läpinäkyvä, pyöreäkylkinen ja tilavuudeltaan 500 grammaa hunajaa vetävä (ks. oheinen kuva). Kirjallisen arvostelun hunajasta saa myös erilaiseen purkkiin pakatusta hunajasta, mutta Suomen Paras Hunaja -kisaa varten purkkien on oltava kaikilla samanlaisia. Kilpailun henkeen kuuluu se, että hunajat eivät ole yhdistettävissä tuottajiin toisistaan poikkeavien purkkien avulla.

Hunajat kilpailevat vastaanottajien antamilla numeroilla, jonka sisältämä tuottajatieto pysyy salassa aina voittajien julkistamiseen asti. Muista säilyttää ja kuljettaa purkit pystyasennossa.

Aistinvaraiseen arviointiin perehtynyt, 3–4 henkilöstä koostuva raati valitsee loppukilpailuun jokaisesta sarjasta 5–10 parhaaksi katsomaansa hunajaa.

Suomen Parhaan Hunajan valitsee seminaariyleisö, joka arvio loppukilpailuun päässeitä hunajia ja äänestää mielestään parasta hunajaa jokaisesta sarjasta.

Kun tulokset ovat selvillä, niin voittohunajien tuottajat julkistetaan seminaariyleisölle sekä muulle maailmalle.

 

Etukäteen hunajat voi tuoda tai lähettää SML:n toimistolle noin 1–2 viikkoa aiemmin: Kasarmikatu 26 C 34, 00130 Helsinki. Pakkaa hunajat huolellisesti ja liitä mukaan tieto halutusta kilpailusarjasta sekä omat yhteystietosi. Maksa kilpailumaksu, 20 euroa, SML:n tilille FI69 5721 5020 0014 55. Hunajien on oltava perillä perjantaina 11. marraskuuta.

 

 

Purkkeja myydään mehiläistarvikeliikkeissä.

 Paikallisyhdistysten parhailla oma kisa

Tänäkin vuonna kisaavat myös paikallisyhdistysten parhaat hunajat. SML:n laatutoimikunta toivoo, että mahdollisimman moni paikallisyhdistys järjestää oman Paras Hunaja -kisan ja toimittaa yhden purkin (500 g lasipakkaus) voittajahunajaa Sadonkorjuuseminaariin.

Paikallisyhdistysten voittajahunajat muodostavat oman sarjansa. Voittaja palkitaan parhaana paikallisyhdistyshunajana. Kisa on yhdistyksille maksuton.

Paikallisyhdistysten hunajakisa toimii myös hyvänä mahdollisuutena perehtyä hunajan käsittelyyn, laatuun ja arviointiin.

Hunajan arviointiin liittyvää materiaalia on SML:n nettisivuilla.

Kategooriad:

Tarhaaja, vastaa hunajan hintakyselyyn

13. september 2016 - 11:00

SML kartoittaa jälleen sitä, mihin hintaan tarhaajat myyvät hunajaa suoraan kuluttajille. Vastaathan siis nettikyselyyn syyskuun loppuun mennessä. 

Kyselyssä voi vapaasti kertoa myös ajatuksia mm. hunajasadosta ja hunajapakkauksista. 

Hintakyselyn tavoitteena on antaa tarhaajille tietoa hunajan hinnoittelua varten. Kyselyn tulokset julkistetaan lokakuussa nettisivuilla. 

Iso kiitos vastauksistasi!

 

Kategooriad:

Mehiläispesiä varastettiin Salossa – yksi pesä tukehtui teon seurauksena

31. august 2016 - 11:00

Salolaisen Timo Urmaksen mehiläistarhalta vietiin kaksi mehiläispesää elokuun viimeisellä viikolla. Yksi tarhalle jätetty pesä kuoli tukehtumalla varkaiden tukittua mehiläisten lentoaukot polyuretaanivaahdolla.

Mehiläistarhaaja Timo Urmas koki elokuun lopussa karun yllätyksen. Salossa sijaitsevalta seitsemän pesän tarhalta oli varastettu kaksi pesää ja yksi oli jätetty kuolemaan. Tapaus huomattiin 30.8.

”Kävin tarhalla viikko sitten ja silloin kaikki oli kunnossa. Nyt huomasin, että tarhaa ympäröivä karhuaita oli kaatunut, mutta ei se ollutkaan karhu joka kävi”, Urmas kuvailee. Tarhalla oli käynyt varkaita ja kaksi pesää oli viety. ”Pesien lentoaukot oli tukittu uretaanivaahdolla”, tarhaaja hämmästelee.

Yksi pesä menehtyi

Osa tarhan muistakin pesistä oli jo ehditty sulkea vaahdolla, mutta homma on jäänyt jostain syystä kesken. Kun Urmas huomasi varkauden, yhden pesän mehiläiset olivat jo ehtineet tukehtua.

”Oikein harmitti. Yritin elvyttää sitä ottamalla kuolleet mehiläiset pois ja heittämällä vettä elävien mehiläisten päälle, mutta lopulta piti sulkea pesä mustaan säkkiin”, tarhaaja suree.

Poliisi on käynyt tarhalla paikan päällä toteamassa tilanteen.

”Palovakuutus minulla on, muttei varkauden tai ilkivallan varalta. Pitää varmaan sellainen hankkia”, tarhaaja toteaa.

"Tarhaajien kannattaa vastaavien tapausten vuoksi keskustella oman vakuutusyhtiön kanssa mehiläispesien vakuutuksista. Kannattaa hankkia vakuutus, joka kattaa tapaturman, varkauden ja ilkivallan sekä tulipalon", neuvoo Suomen Mehiläishoitajain Liiton toiminnanjohtaja Heikki Vartiainen.

Suomen Mehiläishoitajain Liitto kehottaa myös olemaan tarkkaavainen pesien ostotilanteissa. Jos pesien alkuperä epäilyttää, kannattaa kysellä pesän taustoja ja mikäli uskoo myytävän pesän olevan varastettu, ota yhteyttä viranomaisiin.

                                                                                                                                                  

Lisätietoja mehiläisiin kohdistuneesta ilkivallasta ja mehiläishoidosta:

Tuula Lehtonen, tuula.lehtonen@hunaja.net, 040 506 3202

 

Lue myös:

-Mehiläispesiä poltettiin Hämeenlinnassa (22.8.2016)

-Mehiläispesiä varkaiden saaliiksi Nurmijärvellä  (2.6.2015)

www.mehiläishoitajat.fi

 

 

Kategooriad:

Mehiläisten pölytystyö vähentää myös ruokahävikkiä

29. august 2016 - 11:00

Onnistunut mehiläispölytys vähentää myös ruokahävikkiä. Kun pölytys on tehokasta, on esimerkiksi marja- tai hedelmäsato suurempi ja laadukkaampi. Hyvälaatuiset marjat ja hedelmät säilyvät parempina ja ovat houkuttelevampaa syötävää.

Moni tietää, että mehiläiset ovat välttämättömiä ruoantuotannon takaamiseksi. Mutta mehiläisten pölytystyö auttaa myös ruokahävikin vähentämisessä. Suomen Mehiläishoitajain Liiton (SML ry) tutkimuskoordinaattori Tuula Lehtonen kertoo, että onnistunut pölytys parantaa esimerkiksi mansikoiden säilyvyyttä.

”Pölytyksen ansiosta marjat kehittyvät suuremmiksi, laadukkaammiksi ja kestävämmiksi. Jopa mansikoiden väri paranee, joten ne ovat kuluttajien silmiin houkuttelevampia.”

Onnistunut hyönteispölytys on siis ensimmäisiä askeleita kohti vähäisempää ruokahävikkiä. Kun marjojen ja hedelmien sadon laatu on korkea, käytetään sadosta mahdollisimman suuri osa ihmisravinnoksi. Luonnollisesti myös sadon määrä paranee onnistuneen pölytyksen myötä.

”Esimerkiksi rypsillä hyvä pölytys nostaa siementen öljypitoisuutta. Tämän ansiosta jokaisesta kasvista saadaan enemmän öljyä”, Lehtonen selvittää.

Monet ravitsemuksellisesti tärkeät ruokakasvit ovat riippuvaisia hyönteispölytyksestä. Mitä paremmin pölytys onnistuu, sitä ravinteikkaampaa ruokaa saadaan.

Kuluttajaliiton järjestämää Hävikkiviikkoa vietetään 29.8.–4.9.

 

Kuvat (kuvaaja Anna Autio): 

Ilman hyönteispölytystä lautasiltamme puuttuisi monia tuotteita. Erilaiset pölyttäjät, kuten kärpäset, muurahaiset, mesipistiäiset ja perhoset, vaikuttavat siihen, kuinka kasvit tuottavat siemeniä ja satoa. Kuvien avulla voi nähdä, mitkä tuotteet hyötyvät hyönteispölytyksestä ja mitkä taas eivät lainkaan tarvitse pölyttäjien apua. 

Klikkaa kuvat suuremmiksi. 

 

 

Lisätietoja


Suomen Mehiläishoitajain Liitto SML ry

Tuula Lehtonen, tiedottaja ja tutkimuskoordinaattori

040 506 3202, tuula.lehtonen(at)hunaja.net

www.polytys.fi

Kategooriad:

Ruoki mehiläiset ennen syyskuun puoliväliä

26. august 2016 - 11:00

Muista mehiläisten talviruokinta. Ruokintasokeria kannattaa periaatteessa antaa niin paljon kuin mehiläiset vain sitä keräävät. Sikiöinnin loppumista tilanpuutteen vuoksi ei enää syyskuun puolella tarvitse pelätä, koska se alkaa olla vähissä.

Sokeri on mehiläiselle parasta talviruokaa. Jos pesään jättää hunajaa talveksi, kannattaa asetella hunajakehät pesän reunoille, jotta sokeri syödään keskeltä keskitalvella. Näin mehiläisille tulee vähemmän ulostuspainetta.


3 osaa sokeria, 2 vettä

Mehiläispesän voi ruokkia valmiilla ostettavalla 67 %:lla nestesokerilla tai itsesekoitetulla sokeriliemellä. Sokerin ja veden paras liotussuhde on 3 osaa sokeria ja 2 osaa vettä, jolloin tulee 60 %:sta sokeriliuosta. Mehiläisille prosenttiero kaupallisen ja itse tehdyn liuoksen välillä ei ole merkittävä, kunhan kuiva-ainekiloja on tarpeeksi.

Yksiosastoinen langsroth -pesä varastoi kuivasokerina 18-20 kg, kaksiosastoinen 22-24 kg.  Kaksiosastoiseen farrar-pesään voi antaa sokeria 22 - 24 kg.

Jotta mehiläiset ehtivät käsitellä ruuan kunnolla on tavoitteena se, että puolet talviruoka-annoksesta on syötettynä elokuun loppuun mennessä ja toinen puoli on
annettu 15.9. mennessä.

 

Tee punkintorjunta

Mikäli et ole tehnyt elokuun varroatorjuntaa, tee se välittömästi. Elokuun torjunnat muurahaishapolla tai tymolilla tulee tehdä heti hunajan linkouksen jälkeen. Valinta muurahaishapon ja tymolin välillä riippuu tarhaajan mieltymyksistä, mutta on suositeltavaa vaihdella aineita vuorovuosin.

Elokuun torjunnat tappavat keskimäärin 80 prosenttia punkeista. Se helpottaa huomattavasti talvimehiläisten selviämistä.

Elokuun torjunnan lisäksi tehdään loppusyksystä tai alkutalvesta oksaalihappotiputus tai -kaasutus.

Lue perusohjeet elokuun varroantorjuntaan  nettisivuiltamme eli Ajankohtaista mehiläishoidosta -artikkelista (PDF).

 

Lisätietoja:

Mehiläishoidonneuvoja Maritta Martikkala

maritta.martikkala@hunaja.net

050 303 0890

 

Kategooriad:

Proteiinibuumin suosikkikasvi härkäpapu hyötyy mehiläisistä

25. august 2016 - 11:00

Härkäpavun viljelyala on jälleen kasvanut edellisvuosista ja kysyntä kasvanee edelleen. Proteiinipitoiset kasvistuotteet lisäävät palkokasvien menekkiä. Mehiläispölytyksen avulla kotimaisen härkäpavun satoa voidaan lisätä.

Proteiinipitoisten palkokasvien suosio on noussut erilaisten kasvistuotteiden myötä. Tämä on lisännyt myös kotimaisen härkäpavun viljelyä.

”Kasviproteiinit ovat nyt trendikkäitä ja suosittuja. Palkokasvien käyttö ruokateollisuudessa tulee varmasti lisääntymään”, sanoo Mehiläishoitajain Liiton (SML ry) kuluttajaneuvoja Mari Koistinen. Tällä viikolla esiteltiin uutuustuote Härkis, joka on vegaaninen vaihtoehto jauhelihalle. Tuotteen sisällöstä yli puolet on kotimaista härkäpapua.

Härkäpavun viljelijälle mehiläisten pölytyspalvelu on fiksu valinta. Mehiläispölytyksen vaikutusta härkäpavulle selvitettiin pölytyskokeessa kesällä 2015. Kokeen teki Helsingin yliopiston opiskelija Tiiu Kyllönen yhteistyössä SML:n ja Helsingin yliopiston kanssa.

Mehiläiset kävivät aktiivisesti härkäpavulla pölyttämässä, ja se lisäsi selkeästi palkojen määrää.

”Viljelijälle tärkeä havainto oli se, että runsas mehiläispölytys vaikutti palkojen sijoittumiseen pavun varressa, mikä johtaa sadon tasaisempaan tuleentumiseen”, kertoo SML:n tutkimuskoordinaattori Tuula Lehtonen.

Varmistamalla runsas pölytys parannetaan myös kotimaisen härkäpavun siementuotantoa. ”Vaikka härkäpapu on osittain itsepölytteinen, parantaa pölytys myös siementen määrää ja laatua. Siemenviljelijöille pölyttäjät ovat ensiarvoisen tärkeitä”, Lehtonen sanoo.

Pölytyspalveluun tarkoitettuja mehiläispesiä kannattaa kysyä mehiläistarhaajilta ajoissa ennen kevään kylvöjä. Lisätietoja löytyy sivulta www.polytys.fi.

 

Lisätietoa:

Suomen Mehiläishoitajain Liitto SML ry

Tuula Lehtonen, tiedottaja ja tutkimuskoordinaattori

040 506 3202, tuula.lehtonen@hunaja.net

www.polytys.fi

Kategooriad:

Karhut rikkoneet yli 120 mehiläispesää tänä vuonna – sähköaidasta läpi viidennes tapauksista

24. august 2016 - 11:00

Suomen Mehiläishoitajain Liiton tietoon on tullut 121 karhun toimesta rikottua mehiläispesää tämän vuoden aikana. Sähköaidat eivät ole pidätelleet karhuja, sillä viidesosa vahinkoilmoituksista on tapahtunut aidoista huolimatta. Karhut ovat muun muassa sitkeästi kaataneet aitojen päälle pieniä puita, jotta pääsevät aidan yli saamatta sähköiskua. Tarhaajat pelkäävät paitsi hunajasadon, myös työturvallisuutensa puolesta.

Karhut ovat vakava uhka myös mehiläisten jalostukselle. Karhujen tuhotessa mehiläisemojen kasvatukseen käytettäviä parituspesiä, mehiläisten kasvattajat menettävät tärkeää jalostusainesta. Tänä vuonna karhujen kitaan on mennyt ainakin yhdeksän parituspesää.

”Ammatikseen tarhaavat ovat hyvin kitkeriä jatkuvista karhuvahingoista. Vahinkokarhu pitäisi pystyä poistamaan mahdollisimman pian”, kertaa mehiläishoidon neuvoja Maritta Martikkala tarhaajien tuntemuksia. Vain pieni osa karhuista aiheuttaa mehiläisvahinkoja ja niihin pitäisi puuttua nykyistä tehokkaammin. Suomen Mehiläishoitajain Liitto vaatii, että karhunmetsästys tulee kohdistaa ennen kaikkea vahinkokarhuihin, jotka käyvät mehiläispesillä ja ovat tottuneet ihmisiin. Lisäksi poikkeusluvin kaadettu karhu pitäisi antaa metsästäjille, kun nyt valtio omistaa sen lihat ja taljat.

Suurin osa vahinkoja kärsineistä tarhaajista aikoo hakea petovahinkokorvauksia. Viime vuonna karhuvahinkojen aiheuttama taloudellinen tappio tarhaajille oli yli 300 000 euroa. Taloudellinen vahinko keskittyy eniten vahinkoja kärsiville alueille.  

Lisäksi karhuvahingot aiheuttavat uhkaa paikalliselle pölytykselle tarhaajien lopettaessa toimintaansa.

Tiedot perustuvat SML:lle ilmoitettuihin vahinkoihin. Kaikki tiedot eivät tule liiton tietoon.

 

Lisätietoja:

Suomen Mehiläishoitajain Liitto

Maritta Martikkala, mehiläishoidon neuvoja

maritta.martikkala@hunaja.net, puh. 050 303 0890

Karhuvahingot mehiläistarhoilla: http://www.mehilaishoitajat.fi/mehilaishoitajille/karhut/

 

 

 

Kategooriad:

Mehiläistarha poltettiin Hämeenlinnassa - neljä pesää tuhoutui täysin

22. august 2016 - 11:00

Neljä mehiläispesää paloi maan tasalle ja kaksi muuta pesää vahingoittui tulipalossa Hämeenlinnassa. Tarhaaja Markku Pelkkikangas sanoo, että palon epäillään olleen tahallaan sytytetty. Taloudellista tuhoa tuli noin 1500 euroa.

Yhteensä neljä mehiläispesää paloi maan tasalle, kun mehiläistarha poltettiin Hämeenlinnassa. Tarhalla oli yhteensä kuusi mehiläispesää, joista kaksi jäi pystyyn, tosin nekin osin palaneina. Palo sattui hämeenlinnalaisen tarhaajan Markku Pelkkikankaan pesillä elokuun alkupuoliskolla. ”Kyseessä on ilmeisesti ilkivalta. Olen ollut yhteydessä poliisiin ja vakuutusyhtiöön. Poliisin mukaan palo ei ole voinut syttyä itsekseen”, Pelkkikangas kertoo.

Tuhoutuneiden pesien mukana menivät kaikki mehiläiset, pesien pohjat ja katot, pesälaatikot, kehät ja lisäksi ruokintalaatikot ja talviruoka. Vahingon arvo on yhteensä noin 1500 euroa.

Onni onnettomuudessa on, että tarhaajalla oli vahingot kattava vakuutus. ”Ammattimaisuuteen pyrkivien tarhaajien pitäisikin nyt havahtua siihen, että hankkivat vakuutukset ilkivallan ja vastaavan varalle. Omat vakuutukseni on onneksi ollut kunnossa jo parikymmentä vuotta.”

Palon sytyttäjiä ei ole tavoitettu. Tuli oli levinnyt jo lähistön puihinkin, joten tuho olisi voinut olla vieläkin suurempi. Lähellä on myös asutusta.

Tapahtuma saa tarhaajan edelleen mietteliääksi. ”Outo se näky oli. Ei ollut uskoa”, harmittelee kokenut ja paljon nähnyt Pelkkikangas.

 

______________

Lisätietoa mehiläishoidosta:

Suomen Mehiläishoitajain Liitto SML ry.

Tuula Lehtonen, tiedottaja, tutkimuskoordinaattori

+ 358 40 506 3202

tuula.lehtonen@hunaja.net

www.mehilaishoitajat.fi

www.hunaja.net

www.facebook.com/hunajanet

 

 

Kategooriad:

Kesän hunajasato jäänee puoleen normaalista – sato kertyi poikkeuksellisesti jo kesäkuussa

16. august 2016 - 11:00

Mehiläiset keräsivät hunajan tänä vuonna aikaisin ja sato jäi heikoksi. Kokonaissadon arvioidaan jäävän reiluun miljoonaan kiloon.

Suomen Mehiläishoitajain Liiton toiminnanjohtaja Heikki Vartiainen arvioi, että vuoden 2016 hunajasato on kokonaisuudessaan 1,1-1,3 miljoonaa kiloa. Poikkeuksellisesti lähes koko hunajasato kertyi jo kesäkuussa, kun yleensä mehiläiset keräävät hunajan pääsadon heinäkuun ensimmäisellä puoliskolla.

”Luonto oli tänä kesänä mehiläisiä edellä. Vaikka kevät näytti hyvältä, pesät eivät viileän sään vuoksi vahvistuneet riittävästi kerätäkseen huippusatoa.” Kasvien aikaisen kukinnan lisäksi myös kesän läpi jatkuneet sateet haittasivat sadon keruuta.

Hunajaa riittää vain alkuvuoteen

Tämä oli jo toinen huono hunajavuosi peräkkäin. ”Tämä määrä riittää helmi-maaliskuuhun 2017, sitten kotimainen hunaja loppuu kaupoista”, Heikki Vartiainen harmittelee.

Keskimäärin suomalainen hunajan kokonaissato pitkällä aikavälillä on noin kaksi miljoonaa kiloa vuodessa. Tämän vuoden sato jäänee siis noin puoleen normaalista. Viime vuonna Suomessa talvehti noin 60 000 mehiläispesää.

Lopullinen satoarvio saadaan lokakuun aikana, kun SML:n tarhaajille osoitettu satokysely valmistuu.

Pölytyksen arvo ymmärretään

Heikosta sadosta huolimatta tarhaajat ovat saaneet tänäkin kesänä lisätuloa myös mehiläishoidon sivutuotteista. Esimerkiksi pölytyspalvelun suosio kasvoi jälleen. Yhä useampi tarhaaja tarjoaa pölytyspalvelua viljelijöille ja myös viljelijät ovat entistä kiinnostuneempia maksamaan onnistuneesta pölytyksestä.

Mehiläispölytyksen arvo tärkeimpien suomalaisten viljelykasvien viljelyssä on vähintään 60 miljoonaa euroa.

 

Lisätietoja:

Suomen Mehiläishoitajain Liitto SML ry

Tuula Lehtonen, tiedottaja ja tutkimuskoordinaattori

puh. 040 506 3202

tuula.lehtonen@hunaja.net

www.mehiläishoitajat.fi

www.hunaja.net

www.polytys.fi

http://hunajalla.blogspot.com                                                                                      

http://www.facebook.com/Hunajanet

Hunaja Twitterissä: http://www.twitter.com/Hunajanet

Kategooriad:

Kukkien sähkövaraus vaikuttaa mehiläisten medenhakuun

5. august 2016 - 11:00

Kukkien ja mehiläisten sähkökentät vaikuttavat meden ja siitepölyn keräykseen, kertoo Ylellä 30. heinäkuuta tullut Attenborough'n erikoiset -dokumentti (katsottavissa 6.8. asti).

Kasveilla on negatiivinen varaus, mehiläisillä positiivinen. Tämän ansiosta siitepöly tarttuu hyvin mehiläiseen. Lisäksi mehiläisen vierailun myötä kasvin sähkökenttä muuttuu ja toinen mehiläinen aistii sen: näin kukka tavallaan viestii, että mettä ei nyt ole, tule myöhemmin.

Kun mesivarasto täyttyy, muuttuu myös kasvin sähkövaraus. Tämän myötä kukka houkuttelee jälleen mehiläisiä. 

Sähkövarauksen vaikutus mehiläisiin selvitettiin vasta muutama vuosi sitten, kertoo LiveScience -julkaisun artikkeli. Tutkijat asettivat huoneeseen tekokukkia, joista osassa oli sähkövaraus ja sokerivettä, osassa taas ei. Mehiläiset oppivat nopeasti lentämään vain niihin kukkiin, joissa oli sähkövaraus. 

Mehiläisten parveluistga Parvibongari-dokumentissa

Myös toisessa Ylen dokumentissa oltiin tällä viikolla mehiläisten keskellä. Prisman Parvibongari-ohjelmassa käsiteltiin eri lajien ja tietysti myös mehiläisten parveilua. 

Kategooriad:

Muista torjua varroapunkit elokuussa

29. juuli 2016 - 11:00

Varroapunkin torjunta on mehiläistarhaajan tärkeitä tehtäviä loppukesällä. Hunajat on pyrittävä saamaan ajoissa linkoukseen, sillä elokuun torjunnat tehdään sadonkorjuun jälkeen.

Elokuun torjunta on äärimmäisen tärkeä tulevien talvimehiläisten kehityksen kannalta. Mitä vähemmän punkkeja on kehittyvien talvimehiläisten kiusana, sitä terveempiä ja vastustuskykyisempiä talvehtijoita syntyy.

Toinen tärkeä seikka on riittävä siitepölyn määrä pesässä nuorten mehiläisten ravinnoksi elokuulla ja Suomen oloihin sopeutunut nuori emo.

Pari viime kesää ja kevättä ovat olleet suotuisat punkin lisääntymisen kannalta. Pitkät sikiöintikaudet ovat saaneet monessa pesässä varroapunkkitason nousemaan tavanomaista korkeammaksi. Nyt on aika kurittaa varroaa. Kun hunajasato on otettu pois pesästä, aloitetaan muurahaishappo- tai tymolikäsittely.

Muista sulkea verkkopohja ja säätää lentoaukon koko 15 neliösentin kokoiseksi. Muurahaishapon ja tymolin teho perustuu siihen, että vaikuttavaa ainetta on tietty pitoisuus pesän ilmatilassa tietyn ajan (noin kaksi viikkoa).

Varmista pesien punkkimäärä verkkopohjan laskentalevylle tippuvien punkkien tai esim. pölysokeritestin avulla. Verkkopohjatesti tehdään heinäkuun lopulla – elokuun puolivälissä kahden viikon tarkkailujaksona.

Mitä enemmän pesässä on punkkeja sitä aikaisemmin on torjunnat syytä aloittaa. Punkkien määrää kannattaa seurata verkkopohjan laskentalevylle tipahtavien punkkien tai esimerkiksi pölysokeritestin avulla. 

• Aloita torjunta rauhalliseen pesään, ei heti ravistelun tai voimakkaan häirinnän jälkeen

• Torjunnat on parasta aloittaa illalla, ei kuumalla helteellä

• 2-osastoisten pesien tymol-torjunnassa on tärkeää ruokkia pesiä ennen torjunnan aloittamista

• Kunnollinen haihtuminen vaatii tilaa vähintään 5 - 10 mm geelin ja pussin päällä. Vastavasti tymolin ja wettexin päällä tulee tilaa olla vähintään 3 - 5 mm.

• Tee torjunnat yhtä aikaa naapuritarhaajan kanssa: näin vältät ryöstön kautta tapahtuvaa takaisinsaastuntaa.

Tutustu oheiseen liitteeseen eli Mehiläinen 4/2016 -lehden Ajankohtaista mehiläishoidossa -palstan (s. 104-105) tarkempiin ohjeisiin torjunnoista. 

 

 

Kategooriad:

Mehiläisnäyttelyssä Seinäjoella ihaillaan pölyttäjiin liittyvää taidetta

29. juuli 2016 - 11:00

Tällä viikolla Seinäjoella avautui Mehiläisnäyttely, jossa on esillä pölyttäjiin liittyviä teoksia. Näyttely liittyy Mehiläisteko-projetiin, jonka ovat käynnistäneet innokkaat nuoret naiset, Katariina Karjalainen, Alice Saari ja Sonja Aalto. He haluavat tuoda esiin pölyttäjien tärkeää työt ja merkitystä ja jakaa vinkkejä siihen, millaisilla teoilla jokainen voi tukea pölyttäjiä. 

"Mehiläisteko toimii erityisesti sosiaalisessa mediassa eli jaamme muun muassa Facebookissa aiheeseen liittyvää tietoa", Karjalainen kertoo.
"Lisäksi kokosimme nyt näyttelyn, jossa on aiheeseen liittyviä teoksia monilta tekijöiltä. Tavoitteena on, että näyttely kiertäisi Seinäjoen jälkeen eri puolilla Suomea.

Karjalaisella ja Saarella ei itsellään ole suoraa kosketusta mehiläishoitoon tai muihin pölyttäjiin. 

"Etsimme tietoa netistä ja olemme tietysti nöyriä sen suhteen, että emme ole asiantuntijoita. Mutta mehiläisillä on iso merkitys, ja haluamme osaltamme kertoa siitä."

Karjalainen toivoo, että Mehiläisteko-kampanja kasvaa ensi vuoden aikana vielä suuremmaksi. 

Mehiläisnäyttely Seinäjoella Pub Still Standingissa (Torikatu 9) heinäkuun loppuun asti ja kohtaamispaikka JOJO:ssa (Valtionkatu 1) 8. - 31. elokuuta. 

Tutustu Mehiläisteko-kampanjaan:
Facebook-sivu 
Instagram 

 

Kuvat: Katariina Karjalainen

Kategooriad:

Kimalaiskuolemat kummastuttavat: syyllinen on puistolehmus

20. juuli 2016 - 11:00

Monin paikoin on havaittu runsaasti kuolleita kimalaisia puun juurella. Tällöin monille herää epäilys torjunta-aineiden käytöstä. Tästä ei kuitenkaan ole kyse, vaan puistolehmusten houkutukset ovat luontaisesti tappavia kimalaisille. Aiemmin syynä on pidetty lehmuksen sokerilajia mannoosia, mutta uusimpien tietojen mukaan syy saattaa olla toinen: lehmus houkuttaa suuresti kimalaisia, mutta ei tarjoakaan ravintoa. 
 

Päijät-Hämeessä uutisoitiin 18. heinäkuuta kimalaiskuolemista.

"Lahdessa lehmusten alta kuolleina löytyneiden kimalaisten kohtalona on erittäin todennäköisesti ollut mannoosi. Päätelmää vahvistaa se, että Lahden lehmuksia ei ole käsitelty kasvinsuojeluaineilla tai hyönteismyrkyillä.

Mannoosi on puistolehmuksen erittämä sokerilaji, joka ei sovi kimalaisen aineenvaihdunnalle.

- Mannoosin vuoksi kimalaisten aineenvaihdunta ei enää toimi normaalisti ja ne menehtyvät, kertoo kimalaistutkija Ilkka Teräs. Hänen mukaansa kimalaisille myrkyllistä mannoosia on erityisesti puistolehmuksissa ja hopealehmuksissa. Metsälehmukset sen sijaan ovat kimalaisillekin turvallisia."

Myös Aamulehdessä käsiteltiin kimalaiskuolemia. Tähän juttuun on haastateltu museomestari Jaakko Kullbergia Luonnontieteellisestä keskusmuseosta. Hän kertoo, että kimalaiset voivatkin uusien tutkimusten mukaan kuolla siksi, että lehmus ei tarjoakaan kimalaisille ravintoa. 


"Huumaavalta tuoksuva puu ei välttämättä tarjoakaan kimalaisille tarpeeksi ravintoa, ja ne nälkiintyvät kuoliaiksi. Jos kimalainen ei saa potkua medestä, se hyytyy pikkuhiljaa. Kimalaisen keho on raskas, ja sen liikutteleminen vie paljon energiaa, Kullberg sanoo."

 

Lehmus ei aiheuta ongelmia mehiläisille

Esimerkiksi tarhamehiläisille lehmuksesta ei aiheudu mitään haittaa. Itse asiassa lehmus on mehiläisille mainio mehikasvi, ja lehmuksesta saadaan juoksevaa ja makeaa lehmushunajaa. 

Istutetut lehmukset ovat useinpääsääntöisesti puistolehmuksia, koska ne menestyvät kaupunkiympäristössä paljon metsälehmuksia paremmin. 

Kimalaiskuolemat ja lehmukset puhuttavat lähes joka kesä. Aiheesta on nyt ollut juttua myös mm. Ylen uutisissa

 

 

Kategooriad:

Tuoretta hunajaa voi myös pakastaa - pysyy juoksevana

8. juuli 2016 - 11:00

Pakastaminen pysäyttää hunajan kiteytymisen ja pidentää säilyvyysaikaa.

Tämän kesän hunajasatoa on jo kerätty joissain tarhoilla. Juuri lingottu hunaja on aina juoksevaa. Juoksevakin hunaja kuitenkin kiteytyy ajan myötä, etenkin jos sen säilyttää viileässä. Kiteytynyt hunaja on laadullisilta yhtä hyvää ja ominaisuuksiltaan samanlaistakuin juokseva hunaja.

Mikäli juokseva hunaja on mieleistäsi, kannattaa pakastaa sitä talven varalle. Pakastaminen pysäyttää kiteytymisprosessin ja hidastaa hunajan vanhenemista. Mikäli hunaja on ollut pakastaessa juoksevaa, se säilyttää tämän ominaisuuden pakastamisen ajan muuttuen sulattaessa jälleen juoksevaksi. Hunaja jatkaa sulattamisen jälkeen kiteytymisprosessia normaalisti.

Jos säilytät hunajaa siten, että se kiteytyy, kiteytyneen hunajan saa takaisin notkeaksi myös lämmittämällä sitä. Lämmittäminen kannattaa tehdä mahdollisimman miedolla lämmöllä, jotta hunajan sisältämät entsyymit ja muut tärkeät aineet eivät tuhoudu. Paras keino on lämmin vesihaude.

Rypälesokeri kiteytyy helposti

Hunajan kiteytyminen tapahtuu pikkuhiljaa kiteiden kasvaessa suuremmiksi. Kiteytyminen johtuu hunajan sisältämästä rypälesokerista. Runsaasti rypälesokeria sisältävä hunaja kiteytyy nopeasti. Hedelmäsokeripitoinen hunaja kiteytyy sen sijaan hitaammin – se voi säilyä juoksevana parhaimmillaan jopa vuosia. Hunajan sokeriominaisuudet riippuvat meden alkuperäkukasta.

Kannattaa kysyä paikalliselta tarhaajalta lisätietoja.

 

www.mehilaishoitajat.fi
www.hunaja.net
Blogi: http://hunajalla.blogspot.com                                                                                       Facebookissa: http://www.facebook.com/Hunajanet

 

Kategooriad:

Ohjeet esikotelomädän saneeraukseen - saneeraa viimeistään 20.7.

6. juuli 2016 - 11:00

Jos mehiläispesän hunajanäytteessä löytyy Paenibacillus larvae itiöitä (kliinistä tai piilevää esikotelomätää = EKM), tulee pesät saneerata, jotta itiöiden leviäminen estyy. Saneeraa pesät viimeistään 20. heinäkuuta, Pohjois-Suomessa jo viikkoa aiemmin.

Pesät kannattaa saneerata hyvissä ajoin ennen talvimehiläisten kehittymistä, jotta pesä ehtii vahvistua ja valmistautua talveen. Jos epäilet EKM:ää, lähetä hunajanäyte Eviran laboratorioon. (kts. ajanmukaiset ohjeet Eviran sivuilta).  Pyydä tarvittaessa apua SML:n mehiläishoidon neuvojalta tai yhdistyksesi tautivastaavalta. Lue lisää esikotelomädästä ja sen tunnistamisesta tautisivuilta.

 

Saneerauksen suorittaminen:

 

1. Pesän saneeraaminen:

Mehiläiset siirretään desinfioituun kalustoon uusille pohjukkeille ravistelemalla tai harjaamalla. Tämän voi tehdä yksi- tai kaksivaiheisesti tai sikiöt säästävällä tavalla. Huom! Jos pesässä rajuja EKM-oireita/todella vähän mehiläisiä/. tarhauksessa tai alueella erittäin vähän esikotelomätää, kannattaa pesä hävittää kokonaan (= mehiläiset tapetaan, sikiökakusto poltetaan ja muut kakut sulatetaan).

2.      Kaluston ja kakuston saneeraaminen

Puhdista kalusto eli laatikot, pohjat sulkuristikot ja kaikki mehiläisten kanssa kosketuksissa ollut materiaali perusteellisesti. Kakustosta hävitetään kaikki sikiöidyt sekä siitepölyä ja hunajaa tai talviruokaa sisältävät kakut. Puhtaat kakut, joissa ei ole ollut yhtään sikiöintiä eikä niissä ole siitepölyä (ei yhtään palleroa) voidaan desinfioida ja käyttää saneerauksen jälkeen tarhauksessa. Lingotut hunajakakut on ehdottomasti liuotettava ja pestävä puhtaiksi (poista myös kaikki siitepöly).

Saneeraustekniikoita on erilaisia: pesän voi saneerata yksi- tai kaksivaiheisesti tai sikiöt säästävästi.

 

I Yksivaiheinen pesän saneeraaminen

1.      Varaa uusi puhdas pesälaatikko(t), pohja ja katto, jotka ovat mielellään ulkomuodoltaan ja väritykseltään samanlaiset kuin entiset. Pesälaatikkoon laitetaan vain puhtaita pohjukkeita.

2.      Aseta lentoaukon eteen esim. iso pahvi tai levy, jota pitkin mehiläiset pääsevät kävelemään lentoaukosta sisään.  Käytä mahdollisimman vähän savua.

3.      Harjaa mehiläiset kakku kerrallaan hunajaa tai mettä roiskimatta pesän eteen. Aseta emo suoraan pesään löydettäessä. Harjaa varovasti, jos et etsi tai löydä emoa, joka tällöin kävelee työläisten mukana puhtaaseen pesään.

4.      Vie kaikki kakut sulatukseen mehiläistiiviisti. Hunajat voi lingota käyttöön ennen sulatusta. Muu kalusto viedään puhdistukseen ja desinfiointiin.

5.      Anna mehiläisten tyhjentää mesikuvun ruokavarasto kennoston rakentamiseen eli älä ruoki noin vuorokauteen, vaikka kelit olisivat huonot. Mehiläiset siis nälkiinnytetään ja oikea hetki aloittaa ruokinta on se kun muutama mehiläinen on jo tipahtanut porukasta. Täydellä mesikuvulla saattaa kestää parikin päivää ennen kuin lisäruokaa tarvitaan. Pyydystetylle parvelle tehdään samoin. Ruoki sitten tarvittaessa pienillä annoksilla talviruokaliuosta.

 

II Kaksivaiheinen pesän saneeraaminen

Pesän saneeraus kannattaa tehdä kaksivaiheisena, jos pesästä löytyy kuolleita toukkia tai tarhauksessasi tai alueella on erittäin vähän esikotelomätää. Toimenpiteet kuten yksivaiheisessa pohjukkeille siirrossa paitsi että työ tehdään kahteen kertaan ja käytetään ns. liuskapohjukemenetelmää.

a. Tee saneeraus kuten yksivaiheisessa saneerauksessa, mutta käytä liuskapohjukkeita.  Eli puhtaassa laatikossa on vain kehät, joissa parin sentin liuska pohjukevahaa. Tavoitteena on saada mehiläiset rakentamaan villirakennetta, jolloin mesikuvut tyhjenevät tehokkaasti hunajasta ja itiöistä. 

b. Noin vuorokauden kuluttua mehiläiset ravistellaan tai harjataan kokonaisille pohjukkeille kuten yksivaiheisessa saneerauksessa. Aloitetaan ruokinta. Tulokset ovat huomattavasti paremmat kuin yhden kerran saneerauksessa. Huom! Seuraa mehiläisten vointia nälkiinnyttämisen aikana!

 

III Sikiöt säästävä pesän saneeraus saneeraustornin avulla

Säästävässä saneerauksessa ­ annetaan poistettavien sikiökakkujen sikiöiden ensin kuoriutua ja kakut sulatetaan vasta sen jälkeen. Pesät, joissa vähän itiöitä tai vain muutama kuollut toukka, voidaan saneerata niin, että sikiökakuista tehdään ns. saneeraustorni. Tämä tarkoittaa sitä, että pohjukkeille siirron yhteydessä pesästä poistettaville sikiökakuille jätetään vähän mehiläisiä ja nämä sikiökakut kootaan yhteen laatikkoon/laatikoihin. Saneeraustornista muodostuu näin uusi yhteiskunta, koska ne kasvattavat itselleen emon. Kolmen viikon kuluttua, kun kaikki sikiöt ovat kuoriutuneet ja pesässä on nuori emo, tehdään pesälle saneeraus kuten yksivaiheisessa saneerauksessa. Kaikki kakut viedään sulatukseen ja kalusto desinfioidaan.  Huomaa, että saneeraustorni olisi hyvä viedä vähintään kolmen kilometrin päähän ryöstön estämiseksi. Ryöstövaara on erittäin suuri, eikä uusi saneeraustorni edes huomaa tulleensa ryöstetyksi kun sen mehiläiset ovat ”oman” pesän mehiläisiä. Muista pienentää lentoaukko parin sentin levyiseksi.

 

Lisätietoja:

SML:n mehiläishoidonneuvoja

Maritta Martikkala

050 303 0890, maritta.martikkala(at)hunaja.net,

Säilö marjat hunajan kera!

5. juuli 2016 - 11:00

Kotimaisen mansikan säilöntäaika on nyt käynnissä. Hunaja soveltuu erinomaisesti mansikan ja muiden marjojen säilömiseen, myös pakastamiseen. Hunajalla säilötyt marjat säilyttävät erinomaisesti värin ja aromin. Hunajalla voit myös pehmentää kirpeiden marjojen makua.

Hilloja tehdessä kannattaa muistaa, että hunaja voi vaahdota keitettäessä, joten kannattaa käyttää suurta kattilaa. Hunaja myös maistuu makeammalta kuin sokeri ja sitä kannattaa käyttää hieman sokeria vähemmän. Kun muista seuraavat ohjeet, niin onnistut hunajan kanssa keittiössä:

  • Hunajaa voi käyttää kaikkeen makeuttamiseen. Se sisältää vähemmän kaloreita kuin sokeri.
  • 1 dl hunajaa painaa n. 140 grammaa.
  • Hunajan ja sokerin suhde on 3 sokeria = 2 hunajaa.
  • Kiteytynyt hunaja saa juoksevan muotonsa takaisin pienellä sulatuksella esim. vesihauteessa tai muulla tavoin lämmittämällä.

 

Mansikkahillo hunajalla

 

1 kg mansikoita

4-5 dl hunajaa

  1. Laita puhdistetut mansikat kattilaan. Kaada niiden päälle hunajaa ja anna mehustua 3-4 tuntia.
  2. Kuumenna seos hiljalleen kiehuvaksi varovasti sekoittaen. Keitä 10–15 minuuttia.
  3. Kuori vaahto pois. Purkita hillo heti kuumana puhtaisiin, kuumennettuihin säilöntäpurkkeihin.
 Hunajalla makeutetut pakastemansikat

 

1 kg mansikoita

notkeaa hunajaa

  1. Pilko mansikat viipaleiksi.
  2. Lado marjat pakasterasioihin vuoroin juoksevan hunajan kanssa ja pakasta. Hunaja säilyy hyvin pakastettuna. Voi käyttää kuten sokerin kanssa säilöttyjä mansikoita.

 

Lisätietoja:

Suomen Mehiläishoitajain Liitto

Tuula Lehtonen

Tutkimuskoordinaattori, tiedottaja

+358 40 506 3202 tai tuula.lehtonen@hunaja.net

www.hunaja.net

Kategooriad: