SML

Syndicate content
Suomen Mehiläishoitajain Liitto
Uuendatud: 1 aasta 19 nädalat tagasi

SML vaatii toimenpiteitä karhuvahinkojen vähentämiseksi mehiläistarhoilla

22. juuni 2016 - 11:00
Lausunto karhukannan hoitosuunnitelman uudistamisesta 2016

Suomen Mehiläishoitajain Liitto (SML) on huolissaan lisääntyneistä karhuvahingoista, mehiläistarhauksen kannattavuudesta karhuvahinkoalueilla ja tarhaajien työturvallisuudesta. Karhut ovat aiheuttaneet paikoin suuria tappioita mehiläistarhauselinkeinolle.

Luontodirektiivin tavoitteena on ylläpitää karhukannassa ihmisenpelkoa ja ihmistoimintoja väistävää käyttäytymistä, mikä on myös keskeinen karhukannan hoitosuunnitelman ja kannanhoidollisen metsästyksen tavoite. Suurin osa karhuista onkin ihmisarkoja, mutta joitakin on vieraillut jopa pihapiireissä mehiläispesillä. Joku karhu on oppinut kiertämään tai maadoittamaan karhuaidan jännitteen. Vahingot ovat useissa tapauksissa loppuneet vahinkokarhujen poistamisen jälkeen. Vahinkoja aiheuttavien karhujen määrä on hyvin pieni osa karhukannastamme. Luontodirektiivi sallii vahinkoa aiheuttavien suojeltujen eläinten metsästyksen.

Copa-Cogeca:n hunajaryhmän edustajamme Stanislav Jas on ottanut Suomen karhuvahingot kokouksessa esille ja ehdottanut aiheeksi seuraavaan kokoukseen sekä keskustellut MTK:n Brysselin toimiston henkilöiden kanssa hyvässä yhteisymmärryksessä.

 

Tämän hetkinen tilanne:

          1.  Vuonna 2014 karhut ovat tuhonneet mehiläispesiä noin 370 kpl 100 erillisessä vahingossa. Vuonna 2015 erillisiä vahinkoja oli jo 117, ja niissä pesiä menetettiin 380 kpl. SML arvioi vahinkojen kokonaiskustannusten nousseen viime vuosina yli 300.000 euroon/ vuosi.

          2.  Tarhaajat saavat korvaukset pitkällä viiveellä, jopa vasta kahden vuoden päästä vahingosta.

          3.  Korvaus ei kata kuin osan vahingosta ja mm emonkasvatuksen erikoispesiä ja jalostuskantapesiä ei huomioida lainkaan eikä kevään vahingoissa menetettävää tulevaa hunajasatoa.

          4.  Karhuaitojen pystytys ja hoitotyöt rasittavat kannattavuutta vieden noin kahden mehiläispesän hoitotyön verran aikaa/tarha/vuosi.

          5.  Karhuvahinkojen takia mehiläistarhaus on elinkeinona taloudellisesti ja sosiaalisesti epätasa-arvoista eri puolilla Suomea.

          6.  Tärkeä luonnonkasvien ja viljelykasvien pölytystyö vaarantuu mehiläistarhauksen loppuessa tiheän karhukannan alueilla.

 

SML:n ja mehiläistarhaajien toimenpiteet:

          1.  Mehiläistarhaajat pystyttävät karhuaidat heti, jos alueella on karhuvahinkoja sattunut ja pitävät aitaukset toimintakunnossa.

          2.  Koulutamme mehiläistarhaajia karhuvahinkojen estämisessä, aitausten pystyttämisessä ja huollossa.

 

Toimenpiteet, joilla vähennetään karhuvahinkoja ja parannetaan elinkeinon kannattavuutta:

1. Kaatolupien alueellinen ja yksilökohtainen kohdentaminen vahinkoa aiheuttaviin yksilöihin

Euroedustaja Christofer Fjellner on esittänyt Euroopan komissiolle kysymyksen liittyen luonto- ja lintudirektiiveissä suojeltuihin lajeihin, joiden kannat ovat runsastuneet. Hän kysyi, eikö näitä lajeja voisi metsästää vapaammin, koska kannat ovat vahvistuneet kestävälle tasolle.

Komissio vastasi, että direktiivit jo sallivat jäsenvaltioiden myöntävän poikkeuslupia esimerkiksi, jos direktiiveillä suojellut eläimet aiheuttavat vahinkoa tai, jos se on tarpeen muiden eläinten, kasvien tai elinympäristöjen suojelemiseksi (https://www.metsastajaliitto.fi/node/706).

a) Vahinkoperusteiset luvat on saatava nopeasti. Kun ensimmäinen vahinko tulee, niin lupamenettely käynnistyisi.

b) Lupamenettely yksinkertaiseksi

c) Kannanhoidolliset luvat kohdennetaan vahinkoalueille

d) Metsästäjien motivointi. Metsästämien motivaatio vahinkoperusteisen luvan sallimaan karhunmetsästykseen paranee, jos metsästäjät saavat karhun.

2. Karhukanta on Suomessa liian suuri (yli 10 % koko Euroopan karhuista)

Suomen karhukanta on kasvanut 15 % viime vuodesta ja karhukannan arvioidaan kestävän 10 % pyyntiverotuksen ilman vaikutusta karhukantaan (https://www.luke.fi/wp-content/uploads/2016/04/lausunto-suomen-karhukannan-tilasta-2016.pdf).

Ongelmakarhuja on todella vähän, joten ongelmakarhun poistaminen ei vaikuta karhukantaan mitenkään.

Vuonna 2015 mehiläistarhavahinkojen perusteella ei kaadettu yhtään karhua ja koko maassa vain yksi vahinkoperusteinen karhu Sallassa. Vuonna 2014 vahinkoperusteisilla kaatoluvilla kaadettiin yhteensä kolme karhua Savukoskella, Sallassa ja Inarissa (http://riista.fi/metsastys/saalisseuranta/karhusaaliit/).

Mehiläistarhoilla vahinkoa aiheuttavat karhut voitaisiin kaataa ilman, että se vaikuttaisi karhukannan suuruuteen.

3. Haaskan käyttö ja karhun houkutteleminen hunajan avulla valokuvattavaksi tai ihmisten näkyville on kokonaan kiellettävä.

Karhut tottuvat ihmisen hajuun ja hunajaan. Karhut vierailevat näin opitun perusteella rohkeammin mehiläistarhoilla ja pihapiireissä. Vahinkokarhut aiheuttavat työturvallisuusriskin ja pelkoa mehiläistarhalla työskenteleville henkilöille sekä tarhan läheisyydessä asuville ihmisille.

Mehiläistarhalla vieraillut karhu opettaa myös pentueensa ruokalähteelle.

Tunnetun eläintenkouluttajan Tuire Kaimion mukaan haaskat ovat osasyynä susiongelmaan -”eläimet yhdistävät ravinnon ihmisen hajuun”. Sama pätee myös karhuihin.

4. Karhuvahinkokorvausten on vastattava paremmin todellisia menetyksiä ja kuluja sekä korvaukset saatava nopeasti.

Mehiläistarhaus karhuvahinkojen takia kannattamatonta

          a)  vahinkotuhot

          b)  aitaus/suojauskustannukset

- vaatii noin 2 pesän hoitotyötä vastaavan määrän työtä tarhalla

- noin 1.500 mehiläisyhteiskunnan kokoisella tilalla tarvitaan ½ -päiväinen työmies   pelkästään karhuaitojen hoitoon

Nykyisessä vahinkokorvauksessa ei myöskään oteta huomioon esim. jalostusemopesien tai muuten emonkasvatukseen liittyvien erikoispesien (esim. starttipesät) menetyksiä.

Jalostuspesät ja emot pitää korvata erikseen. Akut ja aurinkopaneelit pitää saada päivitettyä. Korvaukset pitää saada nopeasti.

 

Helsingissä 1.6.2016

 

JANNE LEIMI                        PEKKA PELTOTALO                           HEIKKI VARTIAINEN

Janne Leimi                         Pekka Peltotalo                                   Heikki Vartiainen

Puheenjohtaja                     Karhutyöryhmän puheenjohtaja      Toiminnanjohtaja

Kategooriad:

Mehiläistarhaaja hakee karanneen mehiläisparven turvaan

20. juuni 2016 - 11:00

Mehiläisten parveiluaika on meneillään. Parveilu on mehiläisille luontaista käyttäytymistä touko-kesäkuusta heinäkuun loppuun. Jos löydät mehiläisparven, ilmoita siitä parvia kiinniottavalle mehiläistarhaajalle. Varmistathan myös, että kyseessä on varmasti mehiläiset, eikä esimerkiksi ampiaiset.

Parveilu on mehiläisille luontainen tapa lisääntyä. Parveillessa osa yhteiskunnasta tai koko pesällinen lähtee lisätilan hakuun ja uuden yhteiskunnan tekoon

Mehiläisparvi on näyttävä satojen, jopa tuhansien, mehiläisten muodostama pallo. Vaikka iso suriseva mehiläispallo voi vaikuttaa pelottavalta, parveilevat mehiläiset käyttäytyvät yleensä rauhallisesti, koska niillä ei ole omaa pesää puolustettavaan. Mehiläisparvi lennähtää usein möykkynä esimerkiksi puun oksalle, kunnes mehiläiset ovat valinneet uuden pesäpaikan tai tarhaaja hakee parven talteen.

Parven mukana lähtee yleensä puolet pesän mehiläisistä, ja mehiläistarhaajat pyrkivätkin estämään parveilun hoitotoimenpiteillään mm. antamalla mehiläisille lisää tilaa pesälaatikoita lisäämällä.

Mehiläinen sekoitetaan usein ampiaiseen

Jos löydät mehiläisparven, ota yhteyttä mehiläistarhaajaan. Mehiläisparvi on hyvä ottaa talteen, koska mehiläisille ei ole Suomessa luonnostaan riittävästi hyviä pesäpaikkoja. Mehiläiset ovat kotieläimiä, jotka tarvitsevat suojaa ja hoitoa.

Suomen Mehiläishoitajain Liitto (SML ry) on listannut mehiläisparvia kiinniottavat tarhaajat kartalle. Sieltä avun tarvitsijan on helppo löytää lähin auttava mehiläistarhaaja. Lista ja kartta löytyvät osoitteesta www.mehilaishoitajat.fi/parvien-kiinniottajat/. Jos et löydä listalta apua, voit ottaa yhteyttä SML:n toimistoon.

 

Lisätietoja:

Suomen Mehiläishoitajain liiton toimisto: 010 387 4770

Tuula Lehtonen, Tutkimuskoordinaattori, tiedottaja, puh. 040 506 3202, tuula.lehtonen@hunaja.net

www.mehiläishoitajat.fi

Parvien kiinniottajat kartalla

Kategooriad:

Säästä mehiläisiä – tee kasvinsuojeluruiskutukset oikein

30. mai 2016 - 11:00

Suojele mehiläisiä tekemällä kasvinsuojeluaineruiskutukset aina yöaikaan ja mieluiten silloin, kun kasvit eivät kuki. Kaikkien kemikaalien kanssa on noudatettava käyttöohjeita juuri eikä melkein.

Kukinnan aikaan ja päiväsaikaan tehtävät kasvinsuojeluaineruiskutukset voivat vahingoittaa ja tappaa mehiläisiä, kimalaisia ja muita hyödyllisiä pölyttäjiä. Moni mehiläistarhaaja on huolissaan kasvinsuojelutoimien vaikutuksista tarhamehiläisiin. Suomen Mehiläishoitajain liitto (SML ry) muistuttaa, että kasvinsuojeluruiskutukset tulee tehdä aina yöaikaan klo 22-06, kun mehiläiset eivät lennä.

Ruiskutuksia ei tulisi koskaan tehdä kukkivalle kasvustolle edes rikkakasveilla mehiläisten lentoaikaan. ”Esimerkiksi voikukkia torjutaan nyt ja mehiläiset keräävät niistä ahkerasti mettä”, kertoo SML:n tiedottaja Tuula Lehtonen.

Kaikissa aineissa varovaisuutta

Viime vuonna Loimaalla kuoli iso joukko mehiläisiä todennäköisesti ruiskutuksista levinneen dimetoaatti-tehoaineen vuoksi. Lähdettä ei tarkastuksissa saatu selville, mutta todennäköisesti aine levisi tuulen mukana.

”Onkin syytä huomioida pölyttäjät aivan kaikkien kemikaalien käytössä, vaikka käyttökohde ei olisi mehiläiskasvi”, Lehtonen painottaa. Dimetoaattia käytetään esimerkiksi viljakasvien tuhohyönteisten torjunnassa.

”Pölyttäjäturvallisuus tulee huomioida kaikissa puutarhakasvien, peltojen sekä erilaisten viheralueiden ruiskutuksissa. Aina."

Torjunta-aineiden pakkausselosteissa on annettu tarkat ohjeet riskien vähentämiseksi. Kaikkien käyttäjien tulee noudattaa ohjeita sekä ajoittaa ruiskutus pölyttäjien kannalta edullisimmin, käyttää oikeaa annostelua ja hyvin toimivia ruiskuja.

”Mehiläistarhaajille on hyvä tiedottaa ruiskutustoimenpiteistä ajoissa. Tarhaajat antavat mielellään lisätietoja mehiläisistä ja niiden käyttäytymisestä.”

Mehiläisten tekemän pölytystyön arvo on Suomessa kymmenien miljoonien eurojen arvoista. Hyönteispölytyksestä hyötyviä kasveja ovat mm. omena, rypsi, rapsi, tattari ja monet kotimaiset marjat.

 

Lisätietoja:

Suomen Mehiläishoitajain Liitto

Tuula Lehtonen

Tutkimuskoordinaattori, tiedottaja

040 506 3202

tuula.lehtonen@hunaja.net

www.polytys.fi

www.mehilaishoitajat.fi

 

Kategooriad:

Hae pesäkohtaista tukea 15.6. mennessä/ Ansökningstiden för stödet för biodling går ut 15.6.2016

16. mai 2016 - 11:00

Mehiläistarhaajien tulee hakea pesäkohtaista tukea 15. kesäkuuta mennessä (postin leima viimeistään 15.6.2016). Mehiläistalouden kansallinen pesäkohtainen tuki on tänä vuonna 18,00 euroa/mehiläisyhteiskunta.

Tukea voi hakea, jos tarhaajalla on vähintään 15 talvehtinutta mehiläisyhteiskuntaa. Tukea ei makseta hakuvuoden keväällä tehdyistä jaokkeista tai parvista. Tukea maksetaan vain Suomessa tarhatuille pesille.

Tuen edellytyksinä on, että hakija ja tai hänen puolisonsa ovat yli 18-vuotiaita.

Edellytyksenä on myös, että tarhaaja on rekisteröitynyt Eviralla eläintenpitäjäksi ja kaikki tarhapaikat on ilmoitettu rekisteriin viimeistään 15.6.2016. Ohjeet rekisteröimiseen ja lomakkeet voit ladata täältä.

Lomake on palautettava Manner-Suomessa Pohjois-Savon ELY-keskukseen, Ahvenanamaalla valtionvirastoon (kts. osoitteet lomakkeesta). Jos tarhaaja jostain syystä palauttaa hakemuksensa muuhun ELY:yn kuin Pohjois-Savo  ja se joudutaan muusta ELY:stä siirtämään Pohjois-Savoon, niin hakija on itse vastuussa siitä, jos hakemus ei ole ajallaan perillä (leimattu postissa viimeistään 15.6.2016)

Tarkat ohjeet ja hakulomakkeet löytyvät täältä Voit myös ladata hakulomakkeen tältä sivulta. Huom. lomakkeen tietoja ei voi tallentaa.

 

Ansökning sanvisningar och stödvillkor för stöd för biodling 2016 allmänt

Ansökningstiden för stödet för biodling går ut 15.6.2016 (poststämpel senast 15.6.2016).

För tryggande av verksamhetsförutsättningarna för biodling betalas till biodlaren i nationellt stöd för biodling enligt antalet bisamhällen ett belopp om 18,00 euro per bisamhälle år 2016.

Stöd kan betalas endast för biodling som bedrivs i Finland. Sökanden eller maken/makan är  minst 18 år. Biodlare måste vara i Eviras register.

 

Kategooriad:

Mehiläisten päivää juhlistetaan 20.5.

13. mai 2016 - 11:00

 

Mehiläiset ovat saaneet oman juhlapäivän. Maailman mehiläispäivää vietetään 20. toukokuuta. Eri puolilla Suomea järjestetään pölyttäjien kunniaksi monenlaista tapahtumaa.

Mehiläisiä juhlistetaan ensi viikolla ympäri maata. Maailman mehiläispäivänä 20.5. järjestetään mehiläisaiheisia tapahtumia eri kaupungeissa. Tiedossa on tutustumista mehiläispesiin, kouluvierailuita, hunajaista Ravintolapäivää ja pölytysaiheisia luentoja. Tapahtumia järjestävät paikalliset mehiläishoitoyhdistykset, yksittäiset tarhaajat, puutarhurit jne.

Kansainvälinen tapahtuma
Kansainvälinen Mehiläispäivä järjestetään tänä vuonna ensimmäistä kertaa. Sitä ehdotti kansainväliselle mehiläisjärjestölle Apimondialle Slovenian mehiläishoitajien liitto. ”Ilman mehiläisten pölytystyötä meiltä katoaisivat monet elintarvikkeet”, muistuttaa Slovenian mehiläishoitajien liiton puheenjohtaja Boštjan Noč.

Päiväksi valikoitui 20.5. jolloin yksi modernin mehiläistarhauksen uranuurtajista, 1700-luvulla elänyt slovenialainen Anton Janša syntyi. Janšan syntymäpäivän lisäksi juhlapäivän valinnassa painoi tieto siitä, että kevät on tärkeää aikaa mehiläispesän kehityksen kannalta.

”Mehiläisten merkitys on valtava niin Suomessa kuin maailmanlaajuisesti, ja ne ovat kyllä ansainneet oman juhlapäivänsä”, sanoo Suomen Mehiläishoitajain Liiton tiedottaja Tuula Lehtonen.

Pölytys on äärimmäisen arvokasta

Maailman mehiläispäivällä halutaan muistuttaa mehiläisten tärkeydestä. Mehiläispölytys on välttämätöntä monien kasvien sadon ja siementen tuotannolle.

Suomalaisista satokasveista mehiläispölytyksestä hyötyvät mm. omena, rypsi, kumina, metsämarjat ja herukat. Lisäksi mehiläispölytyksellä voidaan torjua mansikan, vadelman ja omenan tauteja biologisesti. Samalla lisätään marjasadon laatua ja säilyvyyttä.

Myös monien luonnonkasvien sato paranee, jos lähistöllä on mehiläispesiä.  

Lisätietoja:

Suomen Mehiläishoitajain Liitto

Tuula Lehtonen,

tiedottaja ja tutkimuskoordinaattori

040 506 3202

tuula.lehtonen@hunaja.net

Maailman Mehiläispäivän ohjelma

 

Kategooriad:

Pölytyspalvelu lisää ykkösluokan hedelmiä ja marjoja

4. mai 2016 - 11:00

 

 

 

 

Mehiläispesien vuokraus ns. pölytyspalveluun kannattaa. Mehiläisten avulla parannetaan sadon laatua, määrää ja säilyvyyttä. Jos täksi kesäksi haluaa pölytyspalvelua omille viljelyksille, kannattaa toimia pian.

Pölytyspalvelu lisää myös monen viljely- ja puutarhakasvin satoa ja mehiläispesän vuokraaminen viljelyalalle on sekä viljelijälle ja tarhaajalle etu. Viljelijät voivat kysyä mehiläispesiä vuokrattavaksi paikallisilta mehiläishoitajilta tai etsiä sopivaa tarhaajaa SML:n pölytyspalvelukartalta osoitteesta www.polytys.fi. Jos pölytyspalvelu kiinnostaa, toimi pian, koska kesän mehiläistarhapaikat päätetään viimeistään nyt.

Lisää satoa, torjuu taudit

Mehiläispölytys lisää monien kasviemme satoa: mansikalla sadonlisä voi olla kolmanneksen, omenalla puolet. Monilla viljelyskasveilla pölytys lisäksi tasaa sadon kypsymistä.

Mehiläiset voi valjastaa myös biologiseen taudintorjuntaan. Mansikalla ja vadelmalla voidaan torjua harmaahometta ja omenalla siemenkotamätää.

Hyvän pölytyksen on havaittu olevan yhteydessä myös tuotteen pidempään säilyvyysaikaan.

Tarhaaja hoitaa työt

Pölytyspalvelussa mehiläishoitaja hoitaa mehiläiset ja tuo ne sovitulle alueelle sovittuun aikaan. Mehiläispesien vuokrahinnaksi suositellaan 80-150 €/pesä. Harmaahomeentorjuntaan valjastettujen pesien vuokrahinnaksi suositellaan 150-200 €/pesä. Hinta sovitaan tapauskohtaisesti ja hinnassa kannattaa huomioida esim. välimatkat.

Lisätietoja pölytyspalvelusta:

www.polytys.fi

Tuula Lehtonen, tutkimuskoordinaattori, SML ry

tuula.lehtonen@hunaja.net

040 506 3202

 

 

 

Kategooriad:

Mehiläisiä juhlistetaan toukokuun 20. päivä!

29. aprill 2016 - 11:00

Mehiläiset ovat saaneet oman juhlapäivän, sillä Maailman mehiläispäivää vietetään 20. toukokuuta. Eri puolilla Suomea järjestetään pölyttäjien kunniaksi monenlaista tapahtumaa.

Mehiläisiä juhlistetaan kolmen viikon päästä ympäri maata. Maailman mehiläispäivänä järjestetään mehiläisaiheisia tapahtumia eri kaupungeissa. Tiedossa on tutustumista mehiläispesiin, kouluvierailuita, hunajaista Ravintolapäivää ja pölytysaiheisia luentoja. Tutustu lähialueesi tapahtumiin täällä.

Tapahtumia järjestävät paikalliset mehiläishoitoyhdistykset, yksittäiset tarhaajat, puutarhurit jne.

Kansainvälinen tapahtuma
Kansainvälinen Mehiläispäivä järjestetään tänä vuonna ensimmäistä kertaa. Sitä ehdotti Slovenian mehiläishoitajien liitto. ”Ilman mehiläisten pölytystyötä meiltä katoaisivat monet elintarvikkeet”, muistuttaa Slovenian mehiläishoitajien liiton puheenjohtaja Boštjan Noč.

”Mehiläisten merkitys on valtava, ja ne ovat ansainneet oman juhlapäivänsä.”

Päiväksi valikoitui yksi modernin mehiläistarhauksen uranuurtajista, 1700-luvulla elänyt slovenialainen Anton Janša, joka syntyi 20. toukokuuta. Janšan syntymäpäivän lisäksi juhlapäivän valinnassa painoi tieto siitä, että  kevät on tärkeää aikaa mehiläispesän kehityksen kannalta.

Pölytys on äärimmäisen arvokasta

Maailman mehiläispäivällä halutaan muistuttaa mehiläisten tärkeydestä. Mehiläispölytys on välttämätöntä monien kasvien sadon ja siementen tuotannolle.

Suomalaisista viljelykasveista mehiläispölytyksestä hyötyvät mm. omena, rypsi, kumina, metsämarjat ja herukat. Lisäksi mehiläispölytyksellä voidaan torjua mansikan, vadelman ja omenan tauteja biologisesti. Samalla lisätään marjasadon laatua ja säilyvyyttä.

Myös monien luonnonkasvien sato paranee, jos lähistöllä on mehiläispesiä.  

Vielä ehtii järjestää oman tapahtuman

Jokainen tarhaaja, puutarhuri, mehiläishoidon paikallisyhdistys tai mehiläisten ystävä voi järjestää oman tapahtumansa. Suomen Mehiläishoitajain liitto auttaa mainostamisessa. Tapahtumat listataan Mehiläispäivän omille sivuille. Mikäli järjestät tapahtuman, ilmoitathan siitä SML:lle. Jos haluat tilata materiaalia tapahtumaa varten, tee se viimeistään perjantaina 13.5., jotta materiaali ehtii varmasti perille.

Lisätietoja:

Tuula Lehtonen, tiedottaja, tutkimuskoordinaattori: 040 506 3202, tuula.lehtonen@hunaja.net

Maailman mehiläispäivän tapahtumat eri puolilla maata


www.polytys.fi

Kategooriad:

Luontokuvaaja ja haaskanpitäjä, älä houkuttele karhuja hunajalla tai muulla makealla

20. aprill 2016 - 11:00

Hunajaan tottuneet karhut tuhoavat mehiläistarhoja. Hunajaa tai muita sokerituotteita ei saa koskaan käyttää houkuttimena luontokuvauksessa tai haaskalla. Makeaan tottuneet karhut tuhoavat mehiläispesiä vuosittain satojen tuhansien eurojen edestä.

Hunajaan tottuneet karhut ovat aiheuttaneet viime vuosina mehiläistarhoilla suuria tuhoja. Vuonna 2015 karhut tuhosivat Suomen Mehiläishoitajain Liiton (SML) tietojen mukaan 370 mehiläispesää ympäri maata.

”Jotta vahingot eivät lisääntyisi, karhuja ei ikinä tule totuttaa hunajan makuun”, painottaa SML:n tiedottaja Tuula Lehtonen. SML vetoaa luontokuvaajiin ja haaskanpitäjiin, etteivät nämä käyttäisi hunajaa tai muita makeita tuotteita karhujen houkuttelemiseksi missään tilanteessa. ”Karhu oppii hyvinkin nopeasti hunajan perään ja eläimet voivat aiheuttaa tuhansien eurojen tuhoja etsiessään hunajaa mehiläistarhoilta.”

Tänä kesänä karhuvahinkojen pelätään lisääntyvän. ”Tarhaajat jo huolestuneina odottavat, milloin hunajakarhut aloittavat tämän vuoden osalta”, Lehtonen sanoo. Vaikka vain pieni osa karhuista on ns. hunajakarhuja, voi makealla ruokkiminen lisätä vahinkokarhujen määrää. Valokuvaajat saattavat käyttää karhujen houkutteluun esimerkiksi hilloja ja siirappia. Niistä on lyhyt askel hunajan makuun, Lehtonen muistuttaa.

Karhujen haaska- ja hunajaruokinnassa eläin voi myös tottua ihmisen hajuun. Pahimmillaan eläin voi oppia pitämään ihmisen hajua merkkinä ravinnosta. Karhujen ruokinta hunajalla voi pahimmillaan koitua karhujen kohtaloksi, jos hunajaan ja ihmisiin tottunut karhu alkaa vierailla esimerkiksi ihmisasutuksen lähellä.

”Karhut ovat myös todellinen työturvallisuusriski mehiläistarhaajille.”

 

Lisätietoja mehiläistarhojen karhuvahingoista: http://www.mehilaishoitajat.fi/mehilaishoitajille/karhut/


Yle: Tunnettu eläintenkouluttaja pitää haaskoja osayynä susisongelmaan: eläimet yhdistävät ravinnon ihmisen hajuun

Suomen Mehiläishoitajain Liitto SML ry Tuula Lehtonen, Tiedottaja, tutkimuskoordinaattori, 040 506 3202, tuula.lehtonen@hunaja.net

Kategooriad:

Hunajatutkija on vuoden 2016 Tieteenkesyttäjä

20. aprill 2016 - 11:00

Vuoden 2016 Tieteenkesyttäjäksi on nimetty tutkimusjohtaja ja Luomuinstituutin tutkimusalajohtaja, dosentti Carina Tikkanen-Kaukanen. Hänet tunnetaan mm. hunajan  antimikrobioottisuuden tutkijana. Tärkeänä Tikkanen-Kaukasen tutkimustuloksena pidetään esimerkiksi sitä, että suomalaisilla hunajilla on antimikrobista tehoa.

Carina Tikkanen-Kaukanen on erikoistunut infektiotauteihin ja perehtynyt hunajan sekä luonnonmarjojen terveysvaikutuksiin. Dosentti on tuonut esiin tieteellistä tietoa hunajan terveysvaikutuksista laajempaan tietoon, perusteltiin palkinnon myöntämisen yhteydessä.

Palkintotilaisuudessa Tikkanen-Kaukanen kertoi, kuinka hänen asenteensa julkisuuteen on muuttunut voimakkaasti tutkijanuran edetessä. "Tutkijanuran alkuvaiheessa julkisuus tuntui kiusalliselta ja pelko siitä, että esittäessään tutkimustuloksia yleistajuisessa muodossa tulee antaneeksi virheellistä tietoa, oli suuri." Tilanne on kuitenkin muuttunut. "Esimerkiksi hunaja- ja marjatutkimuksieni saama julkisuus on välttämätöntä, jotta tuloksia voidaan jatkossa hyödyntää kaupallisesti ja edistämään terveyttä.”, Carina Tikkanen-Kaukanen summaa.

Myös Suomen Mehiläishoitajain Liitossa iloitaan tunnustuksesta. "Hienoa, että suomalaisten hunajien eteen tehdään töitä ja tieteellisistä tuloksista kerrotaan kansantajuisesti", tiedottaja Tuula Lehtonen liitolta toteaa.

Carina Tikkanen-Kaukanen työskentelee tutkimusjohtajana ja Luomuinstituutin elintarviketutkimuksen tutkimusalajohtajana Helsingin yliopiston Ruralia-instituutissa Mikkelissä.

Tieteenkesyttäjäpalkinto myönnetään vuosittain henkilölle tai henkilöille, jotka ovat ansiokkaasti tuoneet tiedettä julki helposti ymmärrettävässä muodossa. Tunnustus julkistettiin Mikkelin Tiedepäivillä 14.4.2016.

Lue SML:n tiedote tutkijan hunajatutkimuksistä täältä.

Lähde: http://luomuinstituutti.fi/carina-tikkanen-kaukanen-vuoden-tieteenkesyttaja-2016/

Kategooriad:

Sopikaa pölytyspalvelusta nyt!

14. aprill 2016 - 11:00

Kesä tulee kohisten ja pölytyspalvelusopimuksilla alkaa olla kiire. Jos haluat mehiläispesiä viljelyksillesi, sopikaa asiasta tarhaajan kanssa mahdollisimman pian.

Tulevan kesän pölytyspalvelusta kannattaa sopia pian. Nyt on aika, jolloin mehiläistarhaajat päättävät tarhapaikkojaan. Pölytyspalvelusta sopimista ei kannata jättää siihen, että pölytettävä kasvi on jo kukassa. Mehiläiset pitää tuoda paikalle riittävän ajoissa ja yhteisistä pelisäännöistä tulee sopia.

SML ylläpitää karttaa pölytyspalvelun tarjoajista. Kartta on tarkoitettu viljelijöiden avuksi pölytyspalvelua hakiessaan. Jos kartalta ei löydy sopivaa pölytyspalvelun tarjoajaa, Suomen Mehiläishoitajain Liitto SML ry auttaa.

SML suosittelee, että pölytyspalvelusta tehdään aina kirjallinen sopimus, jossa sovitaan yksityiskojdista. Tarhaaja ja viljelijä voivat sopia pesien sijoituksesta ja muista yksityiskohdista yhdessä.

Pölytys hyödyttää monen kasvin satoa. Esimerkiksi hedelmät ja marjat hyötyvät samoin kuin öljykasvit

Lisätietoa pölytyspalvelusta:

Tuula Lehtonen, Suomen Mehiläishoitajain Liitto, tutkimuskoordinaattori, tiedottaja

040 506 3202, tuula lehtonen@hunaja.net

www.polytys.fi

Kategooriad:

Tarhaaja, olethan rekisteröinyt tarhapaikat?

31. märts 2016 - 11:00

SML muistuttaa tarhaajia rekisteröitymään eläintenpitäjiksi Eviralle. Jokainen tarhapaikka tulee myös rekisteröidä. Tarkista tietosi viranomaisilta, jos olet epävarma rekisteröitymisestäsi.

Osa tarhaajista on jo rekisteröitynyt mehiläistenpitäjäksi ja ilmoittanut myös tarhapaikan. SML suosittelee loppujakin rekisteröitymään mahdollisimman pian. Mikäli olet jo rekisteröitynyt, mutta et ole saanut asiasta tositetta, kannattaa tarkistaa kunnan maataloussihteeriltä, että rekisteröityminen on viety loppuun.

”Olemme kuulleet tapauksista, joissa tarhaaja on toimittanut paperit kunnalle asianmukaisesti, mutta tietoja ei ole jostain syystä viety rekisteriin saakka”, SML:n tiedottaja Tuula Lehtonen toteaa.

”Jos olet toimittanut paperit mutta olet epävarma, onko tiedot viety eteenpäintiedoistasi, kannattaa kysyä asiaa kunnalta.” 

Jatkossa mehiläistalouden pesäkohtaista tukea voidaan maksaa ensi vuonna vain niille, jota ovat rekisteröineet tarhapaikkansa Eviran pitopaikkarekisteriin. Tieto rekisteröinnistä tarkistetaan tuen myöntämispäätöksen yhteydessä.

Lue lisää rekisteröitymisestä ja tulosta lomakkeet sivulta Mehiläishoitajan velvollisuudet viranomaisille.

Lisätietoja:

Tuula Lehtonen, tiedottaja, tutkimuskoordinaattori, tuula.lehtonen@hunaja.net, 040 506 3202

 

Kategooriad:

Tarkista mehiläispesien ruokavarat mahdollisimman pian

17. märts 2016 - 12:00

Mehiläispesien ruokavarojen tarkistus kannattaa tehdä mahdollisimman pian. Osassa maata on havaittu talviruuan loppumista. Pesän ruokatilanteen voi tarkistaa joko kurkistamalla pesään tai punnitsemalla pesän.

Jos Langstroth-kevytpesän paino on yhdeksästä kymmeneen kiloa, pikaista ruokintaa ei tarvita. Paino on pesän ns. takapaino: pesän alle laitetaan naru ja toinen pää nostetaan ilmaan, kattoineen ja pohjineen, ja punnitaan esimerkiksi matkalaukkuvaa’alla. Takapainon mittaaminen on helpompaa kuin kokopainon. Tosin jos ruoka on keskittynyt toiseen päähän, lukema voi olla virheellinen. Silti punnitseminen on parempi vaihtoehto kuin arvailu.

Jos peitettyä ruokaa näkyy useammalla kuin kahdella kakulla, niin pesä tuskin näkee nälkää 2–4 viikkoon. Mitä enemmän on mehiläisiä ja mitä vähemmän peitettyä ruokaa näkyy, niin sitä suurempi on nälän riski. Heikot pesät kuolevat harvoin nälkään keväällä, koska niiden kulutus on pientä.

Jos ruualle on tarvetta, niin helpointa on antaa naapuripesien peitettyjä ruokakakkuja. Jos tämä ei ole mahdollista, niin ruokinnan voi tehdä sokeritaikinalla (Apifonda tms.) tai sokeriliuoksella. Olennaisinta on, että ruoka on tarpeeksi lähellä mehiläisiä, jotta ne voivat hyödyntää ruuan.

Muista myös kevään punkkitorjunnat

Puhdistuslennon jälkeen voi tehdä myös varroantorjuntaa. Koska siköinti on vähäistä, niin oksaalihappokäsittely tiputtamalla tai kaasutuksena toimii kohtuullisen hyvin. 

Viime syksy oli pitkään lämmin ja todennäköisesti sikiöintiä pesissä oli myöhään syksyyn, minkä johdosta varroapunkit pääsivät lisääntymään pitkälle syksyyn: punkkimäärät voivat olla normaalia korkeammat hoitokauden alkaessa. Mehiläishoitajia suositellaankin käymään paitsi tarkistamassa pesien painoja ja seuraamassa punkkien putoamista pohjalle puhdistuslennon lähestyessä.

Kevätkäsittely on syytä tehdä ainakin silloin, jos syksyllä joko elokuun torjunta tai myöhäisempi oksaalihappokäsittely jäi tekemättä. Lisäksi käsittelyyn on tarvetta, jos talvella kuolleissa pesissä on kuoriutumattomia peittosikiöitä, joiden sisällä on lähellä kuoriutumista olevia mehiläisiä. Tällöin pesä on kuollut varroapunkista johtuviin ongelmiin.

 

Lisätietoja

mehiläishoidon neuvoja Maritta Martikkala, 050 303 0890, maritta.martikkala(at)hunaja.net

Kategooriad:

Katso uudet videot hunajan laadusta

24. veebruar 2016 - 12:00

Mehiläiset valmistavat hunajan, mutta ihminen voi käsittelyillä vaikuttaa hunajan laatuun. Uusilla nettivideoilla SML:n toiminnanjohtaja Heikki Vartiainen kertoo perusasioita hunajan laadusta, laadun arvioinnista, laatuvirheistä ja hunajan käsittelyn hyvistä käytännöistä.

Katso videot YouTubesta:

1. Hunajan arviointi. Millaisiin seikkoihin kiinnitetään huomiota hunajan laatuarvioinnissa? Mitkä tekijät heikentävät hunajan laatua?

2. Hunajan käsittelystä. Miten tarhaaja voi vaikuttaa hunajan laatuun? Mitä on huomioitava hunajaa linkoamisessa, pakkaamisessa ja säilyttämisessä?

3. Hunajan laatuvirheet ja hunajaväärennöksistä. Käynyt hunaja ei vastaa hunaja-asetuksen mukaista laatuvaatimusta. Mistä käyminen johtuu? Entä hunajan kerrostuminen tai härmistyminen? Miten reagoidaan kuluttajien reklamaatioihin? Lisäksi hieman asiaa hunajaväärennöksistä.



 

Kategooriad:

Suomen parhaille hunajille 51 kunniakirjaa

18. veebruar 2016 - 12:00

Suomen Paras Hunaja 2015 -kilpailuun osallistui 62 mehiläistarhaajaa 87 hunajanäytteellä. Kunniakirja myönnettiin 51 hunajalle. Ennen arvostelua hunajia säilytettiin kuukausi normaalissa huoneenlämmössä. Näin voitiin todeta, että hunajat säilyttävät ominaisuutensa muuttumattomana myös kaupan hyllyllä.

Laatutoimikunta tarkasti näytteiden hunaja-asetuksen mukaiset vaatimukset sekä kauppakuntoisuuden kuluttajan näkökulmasta. Hunajan ulkonäköön vaikuttavista tekijöistä käytiin läpi käyminen, kerrostuminen ja roskaisuus sekä hunajan rakenteeseen vaikuttavista tekijöistä käsittely, kiteytyminen ja kovuus.

Kunniakirja myönnettiin näytteille, jotka täyttivät seuraavat vaatimukset: hunaja ei käy, ei ole kerrostunut, sisältää korkeintaan erittäin pieniä yksittäisiä roskia, käsittelyn jäljiltä tai sen vaikutuksesta on vain aavistuksen verran vaahtoa, ilmaa tai härmää, kiderakenne ei joko tunnu ollenkaan tai se on hieno ja tasainen. Lisäksi hunajan piti olla pehmeää ja helposti lusikalla otettavaa. Hyväksytyt virheet olivat vähäisiä, eikä niitä saanut olla useita samassa näytteessä.

Kosteasta kesästä huolimatta yksikään näyte ei käynyt. Hunajan paras myyntikosteus on 16,5 – 17,5 % välillä.  Jos hunaja on liian kosteaa, sen käymisherkkyys lisääntyy jo yli 18 % kosteudessa. Yli 19 %:ssa käyminen alkaa yleensä aina sopivassa lämpötilassa. Kosteus pitää aina varmistaa kunnollisella kosteusmittarilla, sillä käynyt hunaja ei täytä hunaja-asetuksen vaatimuksia, eikä sitä voi enää myydä elintarvikkeena.

Säilytyksen aikainen kerrostuminen todettiin yhdeksästä näytteestä. Roskaisia tai hieman roskaisia näytteitä oli 20. Härmistyneitä oli viisi ja lisäksi yhteen näytteeseen oli muodostunut jääkukkaa. Näytteissä 19 todettiin liian karkea kiderakenne.

Vaahtoisuutta oli 16 näytteessä ja kuplaisuutta 2 näytteessä. Se johtuu ilman sekoittamisesta hunajaan vaivaamisen yhteydessä. Säilytyksen aikana ilma nousee vähitellen pinnalle, mistä syystä hunaja vaahtoaa ja/tai kuplii.

Hunajan laatuun voidaan vaikuttaa varsin pienillä toimenpiteillä. Ensinnäkin hunajan maltillinen siivilöinti ja selkeytys vähentää roskaisuutta. Toiseksi varovainen vaivaaminen pienillä kierroksilla estää ilman sekoittumista hunajaan. Ja kolmanneksi: hunajan kosteus pitää aina mitata.

Lämpimät onnittelut kaikille kilpailuun osallistuneille ja erityisesti kunniakirjan saaneille!

Arviointiin osallistuivat laatutoimikunnan jäsenistä Vuokko Honkaniemi, Veikko Mustalahti, Anneli Salonen, Tarja Ollikka, Heikki Vartiainen ja Mari Koistinen. Lisäksi arvosteluun osallistui Maaria Kortesniemi Turun yliopistosta.

 

 

KUNNIAKIRJAN SAANEET   
RAINO-LARSALBERTJOENSUUJuokseva 
RAINO-LARSALBERTJOENSUUYksikukkaMesikastehunaja
RAINO-LARSALBERTJOENSUUYksikukkaLehmushunaja
RAINO-LARSALBERTJOENSUUJuokseva 
RAINO-LARSALBERTJOENSUUJuokseva 
PETTERIHELANDERÖVERMARKJuokseva 
PETTERIHELANDERÖVERMARKKiteytetty 
PETTERIHELANDERÖVERMARKYksikukkaLehmushunaja
ERKKIHILSKASAARIJÄRVIKiteytetty 
VUOKKOHONKANIEMITARVOLAAluehunajaMetsäkukkahunaja
VUOKKOHONKANIEMITARVOLAJuokseva 
TEROHUUSKOKORHOLANMÄKIJuokseva 
ANUHÄIKIÖJOENSUU Juokseva 
SILVOHÄMÄLÄINENVIHIJÄRVIKiteytetty 
SILVOHÄMÄLÄINENVIHIJÄRVIKiteytetty 
TEROHÄMÄLÄINENLÄNGELMÄKIKiteytetty 
AULIKONTINENHELSINKIYksikukkaLehmushunaja
PERTTUKONTUORIMATTILAAluehunajaAlkukesän hunaja
ANNEKOSKENNIEMITAMPEREYksikukkaMesikastehunaja
ERKKILAKERVITAMPEREKiteytetty 
PERTTILAUNONENKOTIKYLÄKiteytetty 
MERJA-RIITTALAURILAESPOOAluehunajaSilkkiniityn hunaja
VEIKKOLEHTONENSAARIJÄRVIKiteytetty 
VEIKKOLEHTONENSAARIJÄRVIJuokseva 
VEIKKOLEHTONENSAARIJÄRVIYksikukkaKuminahunaja
TIMOLINSAMOPYHÄMAAKiteytetty 
TUOMAS & TERHIMEHTIÖVOJAKKALAKiteytetty 
VEIKKOMUSTALAHTILITTOINENKiteytetty 
AIMONURMINENPOIKKOKiteytetty 
KARRIPYHTILÄKONTIOJuokseva 
RISTOPYKÄLÄMÄKISAARIJÄRVIKiteytetty 
SINIRIIHIAHOHAAPAVESIJuokseva 
SINIRIIHIAHOHAAPAVESIKiteytetty 
VEIKKORIIKONENTOHMAJÄRVIJuokseva 
HELENASAATSIMÄNTSÄLÄAluehunajaMansikkapellon hunaja
JORMASAHINAHOSAARIJÄRVIKiteytetty 
JORMASAHINAHOSAARIJÄRVIJuokseva 
JORMASAHINAHOSAARIJÄRVIYksikukkaMesikastehunaja
HARRISALMINENORIVESIKiteytetty 
JARNOSANTAMAHÄMEENLINNAKiteytetty 
AIJATARVAINENNOUSIAINENKiteytetty 
RAIMOTERVOLAOULUAluehunajaSoivion hunaja
RAIMOTERVOLAOULUJuokseva 
RAIMOTERVOLAOULUYksikukkaPuolukkahunaja
AAPPOVALOKAUSTINENAluehunajaLapin hunaja
AAPPOVALOKAUSTINENYksikukkaLapin puolukkahunaja
HANS-PAULVELEMA/KUPERSALOINENAluehunajaHanhikiven niemen hunaja
HANS-PAULVELEMA/KUPERSALOINENKiteytettyPäivärinteen hunaja
KARIVÄÄRÄKANGASYLIVIESKAAluehunajaLapin hunaja
KARIVÄÄRÄKANGASYLIVIESKAYksikukkaMustikkahunaja
KARIVÄÄRÄKANGASYLIVIESKAJuokseva 

 

Kategooriad:

Talvipäivien aineistoja netissä

15. veebruar 2016 - 12:00

Osa SML:n Talvipäivillä pidettyjen esitysten aineistoista on tutustuttavissa netissä SlideShare-palvelussa.

Brinkmann, Bill: Teerenpelin HaniHannu-olut

Keinänen, Paula: Mehiläishoitajan terveyden kompastuskivet ja työturvallisuus

Koistinen, Mari: Pelastetaan pölyttäjät kauppojen kautta

Putkonen, Leena: Mehiläisistä makeaa (ja tulevaisuudessa proteiinipitoista)

Seppälä, Ari: Myrkytystapaus mehiläistarhalla, kuinka toimitaan?

Tolvanen, Tero: Mehiläistarhaus osana vuoden luomuyrityksen toimintaa

 

Halutessasi katso myös julkiset livemuistiinpanot ja kuvat SML:n Facebook-ryhmästä.

Lauantain kirjoittelut.

Sunnuntain kirjoittelut.

Talvipäivien annista julkaistaan juttuja myös seuraavissa Mehiläinen-lehdissä.


 

Kategooriad:

Osallistu EKM:n torjuntatalkoisiin 3.3.2016 Helsingissä tai etäyhteydellä

11. veebruar 2016 - 12:00

Etelä-Suomen aluehallintovirasto järjestää yhteistyössä Eviran kanssa koulutuspäivän mehiläisten esikotelomädän tautitalkoista kaikille aiheesta kiinnostuneille mehiläistarhaajille, SML:n jäsenille, valtuutetuille mehiläistarkastajille ja tautia valvoville kunnan- ja läänineläinlääkäreille. Tilaisuuden tavoitteena on tehostaa EKM:n hävittämistä.

Aika:  3.3.2016 Helsingissä

Paikka: Eviran luentotila Kalevi, Mustialankatu 3, 00790 Helsinki (Viikki)

Huom. Tilaisuuteen voi osallistua videon välityksellä aluehallintovirastojen toimipaikoissa: Roveniemellä (neuvotteluhuone 1) Valtakatu 2, Oulussa (neuvottelutila Poikkitörmä) Linnankatu 1, Vaasassa Wolffintie 35, Tampereella Uimalankatu 1, Jyväskylässä Cygnaeuksenkatu 1, Joensuussa (kokoushuone Laituri) Torikatu 36 C, Kuopiossa (pieni kokoushuone) Hallituskatu 12-14, Mikkelissä (Kamreeri) Maaherrankatu 16 ja Kouvolassa Kauppamiehenkatu 4 sekä Eviran toimipaikassa Loimaalla (kokoushuone Osmo) Tampereentie 51.

Ilmoittautuminen 25.2.2016 mennessä Eviran koulutuspalvelussa osoitteessa https://service.concretio.fi/Pages/Login.aspx Koulutuspalveluun tarvittavat tunnukset saa pyytämällä sähköpostiosoitteesta koulutus@evira.fi. Ilmoittautumisen yhteydessä ilmoitetaan lisätiedoissa osallistumispaikkakunta.

 

Ohjelma

9.00-9.15           Tilaisuuden avaus. Aluehallintoviraston rooli EKM-valvonnassa. Läänineläinlääkäri Anne Lintilä, Etelä-Suomen Aluehallintovirasto

9.15-9.45           EKM tautitilanne Suomessa. Tutkija Sirpa Heinikainen, Evira

9.45- 10.15       Ajantasainen lainsäädäntö ja ohjeistus, Ylitarkastaja Hanna Kuukka-Anttila, Evira

10.15-10.40      Yleistä EKM:stä ja sen torjunnasta, Mehiläishoidon neuvoja Maritta Martikkala, SML ry.

10.40- 11.00     SML:n EKM-torjuntaohjelma, puheenjohtaja Janne Leimi, SML ry

11.00- 11.30     SML:n EKM-torjuntaohjelma käytännön toimenpiteet, Mehiläishoidonneuvoja Maritta Martikkala, SML ry

11.30-12.00      Keskustelua aiheista

12.00-13.00     Lounastunti (omakustanteinen)

13.00-13.20     Saneeraus onnistuu. Tarhaajan puheenvuoro, tarhaaja Juha Välimäki, Välimäen-hunaja.

13.20-13.40     Saneerauksen ja rekisteröinnin ongelmakohdat tarhaajan näkökulmasta, tarhaaja Juha Nuutero, Mesimestari oy.

13.40-14.00     Rekisteröitymismenettely, Matleena Haapa, Evira

14.00-14.15     Tauko

14.15-14.45     Rekisteröinnin käytännön näkökulma, tutkimuskoordinaattori ja tiedottaja Tuula Lehtonen, SML ry

14.45-15.00     Kunnaneläinlääkärin kokemuksia. Taija Kuronen, Espoon kaupungineläinlääkäri

15.00-15.30    Keskustelua, yhteenveto Läänineläinlääkäri Sari Haikka, Etelä-Suomen aluehallintovirasto

 

Helsingissä on tarjolla kahvia ja teetä aamulla ennen tilaisuuden alkua ja iltapäivätauon aikana, muissa osallistumispaikoissa ei järjestetä tarjoilua.

 

Sari Haikka, Etelä-Suomen Aluehallintovirasto

p. 050 396 1375

sp. sari.haikka(at)avi.fi

 

 

Hanna Kuukka-Anttila, Evira

p. 040 351 3318

sp. hanna.kuukka-anttila(at)evira.fi

 

 

 

 

 

Kategooriad:

Osallistu SML:n mehiläistautiseminaariin 27.2. (Kokkola)

9. veebruar 2016 - 12:00

SML järjestää kaikille avoimen ja maksuttoman mehiläistautiseminaarin Kokkolassa lauantaina 27.2.

Seminaarissa on vierailevana luennoitsijoina ruotsalainen tutkija Joachim de Miranda, joka kertoo mehiläisten virustaudeista. Mehiläistautiluentoja (mm. punkit, pieni pesäkuoriainen ym.) pitävät myös eläinlääkäri Lassi Kauko, tutkija Sirpa Heinikainen ja mehiläishoidon neuvoja Maritta Martikkala.

Luentojen jälkeen järjestetään Workshop, jossa perehdytään tautien tunnistamiseen ryhmätöinä. Workshop on suunnattu erityisesti paikallisyhdistysten tautivastaaville, neuvonnasta kiinnostuneille ja mehiläistautitarkastajille, mutta kaikki kiinnostuneet ovat tervetulleita.

Huom. ruokailu omakustanteinen 24,10 €/hlö, sis.:

  • aamukahvi / tee lohicoctailpiirakalla
  • Lounas
  • iltapäiväkahvi makealla levonnaisella

Ohjelma:


9:00-9:30 Tulokahvit

9:30-10:20 Mehiläisen loiset,  Lassi Kauko

10:20-10:50 Mehiläisnäytteet ja mehiläistautitilanne Suomessa, Sirpa Heinikainen

10:50-11:30 Mehiläisen virukset, Joachim de Miranda

11:30-12:15 Lounas

12:15-13:00 Mehiläisen virukset jatkuu,Joachim de Miranda

13:00-13:30 Ajankohtaista esikotelomädästä, Maritta Martikkala

13:30-14:00 Kahvitauko

14:00-14:35 Pieni pesäkuoriainen, Maritta Martikkala

14:35-15:30 Muut mehiläistaudit (kalkkisikiö, pussisikiö, Nosema), Lassi Kauko

16:00-18:00 Workshop (käytännön harjoittelua mehiläistautien tunnistamisessa)

Ennakkoilmoittautuminen vaaditaan ruokailun järjestämiseksi. Ilmoittaudu viimeistään maanantaina  22.2.  Helpointa ilmoittautuminen on ilmoittautumislomakkeella. Voit myös ilmoittautua suoraan mehiläishoidon neuvoja Maritta Martikkalalle (puh. 050-3030890 tai maritta.martikkala@hunaja.net)

Paikka: Kauppatori 5, 67100 Kokkola

 

 

 

 

 

Kategooriad:

Evira muistuttaa: älä tuo mehiläistauteja Suomeen

8. veebruar 2016 - 12:00

Evira suosittelee, ettei Etelä-Italiasta tuotaisiin mehiläisiä lainkaan pienen pesäkuoriaisriskin vuoksi.

Mehiläiskauden alku on käsillä ja mehiläisten siirtoja muualta Euroopasta Suomeen suunnitellaan. Evira muistuttaa tarhaajia, että mehiläisten tai kimalaisten tuonti on tehtävä lainsäädännön mukaisesti. Tuontien mukana voi siirtyä elinkeinolle tuhoisia tauteja, kuten esikotelomätää tai pientä pesäkuoriaista. Siksi maahantuontiin liittyy lakisääteisiä terveysvaatimuksia, joita noudattamalla vähennetään selvästi tuonteihin liittyviä riskejä.

Ohjeet mehiläisten ja kimalaisten tuonnille löytyvät Eviran nettisivuilta. Tuojan on rekisteröidyttävä tuojaksi Eviran rekisteriin. Rekisteröinti on voimassa kolme vuotta. Evira toimittaa tarkat tuontiohjeet myös postitse rekisteröitymisen yhteydessä.

Tuontimehiläisille terveystodistus

Tuotavien mehiläisten mukana on oltava lähtömaan eläinlääkärin allekirjoittama virallinen Traces-järjestelmässä tehty terveystodistus. Todistuksessa eläinlääkäri vakuuttaa ettei esim. lähtöpitopaikassa tai kolmen kilometrin säteellä esiinny oireellista esikotelomätää. On huomioitava, että kaikkien EU-maiden viranomaiset eivät vaadi esikotelomädän tutkimista hunaja-, mehiläis-, tai pohjaroskanäytteestä. Usein riittää, ettei EKM-oireita havaita silmämääräisessä tarkastuksessa. Suomessa yksikin EKM:ää aiheuttavan bakteerin itiö hunajanäytteessä tarkoittaa todettua EKM-tartuntaa.

Tuoja voi itse halutessaan pyytää myyjältä todistuksen esim. hunajanäytteiden tutkimuksista EKM:ää aiheuttavan bakteerin Paenibacillus larvaen varalta. EKM-riski on hyvin pieni siirrettäessä pelkkiä kuningattaria, mutta pesäsiirtojen mukana itiöt siirtyvät helposti.  

Uhkana pieni pesäkuoriainen

Terveystodistuksessa todistetaan myös, ettei lähtöpitopaikassa tai siitä 100 km säteellä olevalla alueella ole todettu pientä pesäkuoriaista (Aethina tumida) tai Tropilaelaps -punkkia. Pientä pesäkuoriaista on todettu EU:n alueella Etelä-Italiassa syksystä 2014 alkaen. Vuonna 2014 todettiin 61 esiintymää ja vuonna 2015 29 esiintymää. Kaikki 2015 löydökset on tehty Calabriassa ja viranomaiset ovat perustaneet alueelle suojavyöhykkeen, joka ulottuu 100 km päähän jokaisesta esiintymästä. Tältä alueelta mehiläisiä ei saa siirtää minnekään.

Koska kuoriainen voi lentää suotuisassa tuulessa jopa 100 kilometrin päähän ja sukupolvien väli on suotuisissa oloissa noin 2 kuukautta, on mahdollista että Italiassa on ehtinyt kuoriutua useita kuoriaissukupolvia. Evira suosittelee, ettei mehiläispesiä tuotaisi Etelä-Italiasta lainkaan. Kuningatarlähetykset on helppo tarkastaa pienen pesäkuoriaisen varalta silmämääräisesti.

Myös kasvitautien vaara

Eläintautiriskin lisäksi tuonnissa on huomioitava mm. omenoita ja päärynöitä vahingoittava kasvitauti tulipolte. Se leviää mm. mehiläispesien välityksellä ja tauti on saastuttanut jo lähes koko Euroopan. Tällä hetkellä tulipoltetta ei esiinny pysyvästi Suomen lisäksi Virossa, Latviassa eikä Portugalissa. Taudista osittain vapaat maat ovat Espanja, Ranska, Irlanti, Italia, Liettua, Slovenia, Slovakia ja Iso-Britannia. Jos olet tuomassa mehiläisyhdyskuntaa vain osittain tulipoltetaudista vapaasta maasta, tarkista Eviran tuontiohjeen mukaisesti lähettäjäalueen tulipoltetilanne.  Jos pesiä tuodaan Suomeen ajalla 15.3. -30.6. tulipolte-alueelta, pesät on pidettävä suljettuna 48 tuntia ennen Suomeen saapumista.

 

Lisätietoa ja tuontiohjeet EU-maista tuotaessa löytyvät Eviran internetsivuilta:

http://www.evira.fi/portal/fi/elaimet/elainten+terveys+ja+elaintaudit/elaintaudit/mehilaiset/

http://www.evira.fi/portal/fi/elaimet/tuonti+ja+vienti/eu-jasenmaat++norja+ja+sveitsi/mehilaiset+ja+kimalaiset/

 

Yhteystiedot Evirassa:

Mehiläistautien lakisääteinen valvonta: Hanna Kuukka-Anttila, p. 040 351 3318

Mehiläisten tuonti ja vienti EU-maiden välillä: Minnami Mikkola, p. 040 489 3322

Mehiläistautitutkimukset: Sirpa Heinikainen, p. 044 720 1780

Mehiläisväliteiset kasvitaudit: Sari Haikola, p. 040 687 6641

sähköposti: etunimi.sukunimi@evira.fi

 

Kategooriad:

Vastaa kyselyyn pergan markkinoinnista!

8. veebruar 2016 - 12:00

Agrologiopiskelija Liisa Hildinger tekee opinnäytetyötä pergan markkinoinnista. Työ tehdään yhteistyössä SML:n kanssa. Pyydämme kaikki tarhaajia vastaamaan nopeaan kyselyyn pergan käytöstä. Kyselyyn vastaaminen vie enintään 10 min. Kysely suoritetaan nimettömänä ja kyselyn vastauksia käsitellään luottamuksellisesti.

Suora linkki kyselyyn: https://www.webropolsurveys.com/S/CF872800AFA83D03.par

 

Kyselyn saatekirje:

Hyvä SML:n jäsen,

Pyydämme sinua vastaamaan kyselyyn, joka on osa Oulun ammattikorkeakoulun agrologiopiskelijan opinnäytetyötä. Työn tarkoituksena on luoda pergan eli mehiläisleivän markkinointisuunnitelma suomalaisille mehiläistarhaajille. Valmis opinnäytetyö tulee olemaan kaikkien aiheesta kiinnostuneiden mehiläistarhaajien käytettävissä kesällä 2016. Kyselyyn pääsee alla olevasta Internet – linkistä ja vastausaika päättyy 28.2.2016.

Mehiläistarhauksen oheistuote perga on kennoihin varastoitunutta siitepölyä, joka on läpikäynyt maitohappokäymisen. Tämä prosessi parantaa sen ravintoarvoa, sulavuutta ja säilyvyyttä. Pergalla olisi enemmän potentiaalia menestyä markkinoilla, mikäli kuluttajille saataisiin lisää tietoa tuotteesta ja tuotteen markkinointi tehostuisi.

Opinnäytetyö tulee sisältämään tietoja pergan ravintokoostumuksesta, käytöstä ja tuottamisesta. Markkinointisuunnitelma sisältää myös tietoa pakkausmerkinnöistä, hinnoittelusta, kohderyhmistä sekä paljon muuta mielenkiintoista. Markkinointisuunnitelman pohjalta laaditaan toimenpidesuunnitelma eri SML:n organisaatiotasoille.

Kysely suoritetaan nimettömänä ja kyselyn vastauksia käsitellään luottamuksellisesti. Kyselyn vastausten yhteenveto julkaistaan valmiissa opinnäytetyössä. Kyselyn vastaamiseen menee enintään 10 minuuttia.

Suora linkki kyselyyn: https://www.webropolsurveys.com/S/CF872800AFA83D03.par


Yhteistyöterveisin,
Agrologiopiskelija Liisa Hildinger, l2hili00@students.oamk.fi
Ohjaava opettaja Paula Syri, Paula.Syri@oamk.fi

Kategooriad:

Mehiläiskauppariita sovittiin hovioikeudessa

5. veebruar 2016 - 12:00

Mehiläistarhausta aloittanut mies osallistui mehiläispesien yhteisostoon keväällä 2011. Pesistä paljastui samana syksynä esikotelomätä. Mies riitautti asian ja sitä käsiteltiin käräjäoikeudessa syksyllä 2014.

Tammikuussa 2016 asiassa tehtiin sovinto hovioikeudessa. Käräjäoikeuden tuomio kumotaan ja pesät myyneet tahot maksavat yhdessä pesien ostajalle korvaukseksi 3 000 euroa sekä 5 000 euroa matka-, majoitus- ja selvittelykuluista.

Osapuolet saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa käräjäoikeudessa ja hovioikeudessa omana vahinkonaan.

Kategooriad: