SML

Syndicate content
Suomen Mehiläishoitajain Liitto
Uuendatud: 1 aasta 20 nädalat tagasi

Talvipäivillä äänestettiin paras myyntipöytä ja Mehiläisen kansi

4. veebruar 2016 - 12:00

SML:n Talvipäivillä Tampereella yleisö äänesti parhaan myyntipöydän sekä Mehiläinen 2015 -lehden kannen.

Myyntipöytien äänestyksen voitti mehiläistarhaaja Marja Koskenkorvan ja Biolin Oy:n jakama pöytä. Toiseksi eniten ääniä sai Hunajayhtymän pöytä.

Mehiläinen-lehden kansien kisa oli tiukka ja kaikille kansille löytyi kannattajia. Jaetulle ykkössijalle tulivat kannet nro 3 (Mehiläiset) ja nro 5 (hunajat). Molemmat kansikuvat on ottanut valokuvaaja Anna Autio.

Kaikkien äänestäneiden kesken arvottiin Hunaja-kirja. Sen voitti Tuija Saarinen.

Kiitokset kaikille äänensä antaneille!

Kategooriad:

Muusikko Heikki Salo tuottaa myös hunajaa

2. veebruar 2016 - 12:00

Muusikko Heikki Salo sai viime kesänä ensimmäisen hunajasatonsa. Salon kaksi pesää talvehtivat nyt kesäpaikalla Kangasalla. 

Heikki Salon yhteys mehiläistarhaukseen syntyi lapsuudessa. Salon isällä oli mehiläispesiä, mutta perheen lapsia ei kuitenkaan otettu suuremmin mukaan mehiläistouhuun. Mehiläisten sijaan Salo suuntasi nuoruudessaan kitaransoiton pariin ja tuli tunnetuksi Miljoonasade-yhtyeestä.

Vuosikymmeniä myöhemmin, isän kuollessa vuonna 2009, varastosta löytyi myös mehiläispesäkalustoa.
“Sen jälkeen ajatus mehiläishoidosta kehittyi muutaman vuoden ajan. Lopullisena sysäyksenä toimi se, että kesäpaikan naapurista minulle löytyi kokenut tarhaaja opettajaksi”, kertoi Heikki Salo Suomen Mehiläishoitajain liiton Talvipäivillä Tampereella sunnuntaina.

”Vaikeinta mehiläistarhauksen aloittamisessa on ollut kaikki. Mutta on hienoa, että aina, kun opettelee uutta asiaa, saa olla tyhmä ja kysyä kaikkea vaikka useamman kerran."

Salon mukaan pelkästään alan termistön oppiminen vie aikansa.
"Toisaalta olen oppinut jo senkin, ettei aina tarvitse tehdä juuri niin kuin kirjoissa sanotaan."

Mehiläistarhaus on osa Heikki Salon laajempaa kiinnostusta kotitarveviljelyyn.
”Tulin pari vuotta sitten isoisäksi, ja se ehkä osaltaan havahdutti siihen, että luonto on todella merkityksellistä. Nyt kasvatan kotona Pispalassa ja kotipaikalla Kangasalla kaikenlaista, kuten tomaatteja, kesäkurpitsaa ja fenkolia.”

Enemmän kuin pullo hunajaa

Heikki Salon ensimmäinen mehiläistarhauskesä tuotti 30 kiloa hunajaa. Yhdellä pesällä aloitettu harrastus laajeni vuoden aikana, sillä nyt talvehtimassa on kaksi pesää.
”Mehiläistarhaus on fiksujen ihmisten hienoa hommaa”, Salo summaa. ”Olen nyt tajunnut, miten paljon isänikin täytyi tietää mehiläistarhauksesta, mutta ei hän sitä suuremmin kertonut."

Hunajasta tai mehiläisistä kertovaa laulua muusikko ei vielä ole tehnyt.
”Tulossa se on, sillä päässä se on pyörinyt jo pitkään. Jonakin päivänä napsahtaa ja sieltä se syntyy.”
Salo muistutti, että hunaja on kuitenkin päässyt lyriikkaan jo kauan sitten. Miljoonasateen kokoelmalevy on nimeltään Pullo hunajaa. Sanat ovat peräisin Voipallo-kappaleesta, jossa lauletaan ”Sä oot made in taivas beibi, sä oot pullo hunajaa”.


 

Kategooriad:

Vuoden 2016 Mehiläistarhaaja on Matti Ruusunen Porista

30. jaanuar 2016 - 11:00

Vuoden Mehiläistarhaajaksi 2016 on valittu porilainen Matti Ruusunen. Jo kolmannessa polvessa tarhaava Ruusunen ei tarvitse kelloa mehiläisiä hoitaessaan tai toisia tarhaajia auttaessaan.

Matti Ruusunen valittiin vuoden mehiläistarhaajaksi 2016 Suomen Mehiläishoitajain Liiton (SML) Talvipäivillä Tampereella lauantaina. Porissa asuvaa Ruususta kehutaan taitavaksi mehiläistarhaajaksi, joka on aina valmis auttamaan toisia tarhaajia. Mehiläisiä vuosikymmenet tarhannut Ruusunen on myös toiminut pitkään mehiläistarhaajien kouluttajana.

”Ennen kaikkea kiitos tästä kuuluu perheelleni, joka on mahdollistanut tämän”, nimityksestä ilahtunut Ruusunen kiittää. Yli 300 mehiläispesää tarhaava Ruusunen kertoo hoitavansa mehiläisiä ajan kanssa ja suurella huolenpidolla. ”Mehiläisiin pitää suhtautua kuin mihin tahansa muihin eläimiin, vaikka ne ovatkin niin pieniä. Mehiläinen on niin tärkeä eläin”, Ruusunen sanoo ja viittaa pölytyksen merkitykseen.

Kotimaista emonkasvatusta lisää

Vaikka Ruusunen onkin ollut pääammatiltaan viljelijä ja sukupolvenvaihdos on tehty, mehiläistarhausta hän ei koskaan harkinnut lopettavansa muun kiireen keskellä. Matti jatkaa vielä mehiläistenhoitoa, vaikka poika Markus Ruusunen onkin tilan uusi isäntä. Mehiläisistä luopumista ei harkittu edes siilloin kun virukset veivät paljon pesiä. Punkkien aiheuttamasta virusvitsauksestakin opittiin. ”Koko ajan on oltava entistä valppaampana.”

Vuoden mehiläistarhaajalla on yksi toive suomalaisille tarhaajille. ”Suomalaista emonkasvatusta tulisi lisätä. Italian tuonti pitäisi lopettaa pesäkuoriaisriskin vuoksi. Sitä vitsausta ei tänne tarvita. Meillä on paljon osaavia emonkasvattajia.”

”Mehiläispsykologiaa on opittava”

Mehiläisalaa vuosikymmeniä seurannut Ruusunen kokee, että ala on muuttunut positiivisella tavalla. ”Ala on muuttunut ehdottomasti ammattimaisemmaksi”, Ruusunen kuvailee. Lukuisia kursseja vetänyt konkari kokee, että uusiin tarhaajiin tulee panostaa. ”Uusia tarhaajia täytyy paitsi kouluttaa, mutta heidät täytyy saada myös pysymään tarhaajina.”

Vaikka Ruususen kursseilla käydäänkin läpi koko mehiläisvuosi, opettelee Vuoden Mehiläistarhaajakin yhä mehiläisten sielunelämää. ”Mehiläisten psykologia on opittava. Jos sitä ei opi, ei tule mehiläishoitajaa.”

 

Lisätietoja:

Vuoden 2016 mehiläistarhaaja Matti Ruusunen, 040 507 9427

Tuula Lehtonen, tiedottaja, Suomen Mehiläishoitajain Liitto, 040 506 3202/ tuula.lehtonen@hunaja.net

Janne Leimi, SML:n puheenjohtaja, puh. 050 360 4576

www.mehiläishoitajat.fi

Kategooriad:

Hunajan kulutus kasvaa ennätysvauhtia

27. jaanuar 2016 - 12:00

Suomalaisten hunajan kulutus kasvaa kovaa vauhtia. Satokaudella 2014–2015 kuluttajat söivät hunajaa noin 640 grammaa henkeä kohti eli 50 grammaa enemmän kuin aiemmin. Kulutuksen kasvun taustalla on monia syitä, kuten lähiruuan suosio ja terveysnäkemykset.

Suomen Mehiläishoitajain Liitto SML ry:n toiminnanjohtaja Heikki Vartiainen on iloisen yllättynyt hunajan nousukiidosta.

”Hunajan kulutuksen kasvu on ollut hämmästyttävän suurta. Koskaan ennen suomalaiset eivät ole syöneet hunajaa yli 600 grammaa vuodessa, ja nyt se raja ylitettiin kirkkaasti.”

Vartiaisen mukaan hunajan kulutuksen kasvu on monen tekijän summa.
”Lähiruoka on tällä hetkellä pinnalla, ja hunaja on erinomainen esimerkki tuotteesta, jonka alkuperä on selvitettävissä. Terveyspuolella hunajan yskää hillitsevä vaikutus pääsi Käypä hoito -suosituksiin vuonna 2014. Lisäksi moni haluaa korvata valkoisen sokerin hunajalla esimerkiksi suosittujen maustamattomien rahkojen ja jogurttien makeuttajana, ja hunajaa on ylipäätään opittu käyttämään monipuolisesti”, Vartiainen toteaa.

”Myös mehiläisten merkitys pölyttäjinä ja osana ruokaketjua on saanut paljon huomiota viime vuosina.”

Kotimainen tuotanto ei kata kulutusta

SML huomioi tilastoissaan arviot kotimaisesta hunajasadosta sekä tilastot hunajan tuonnista. Kotimaisen hunajan tuotanto kattaa normaalisti noin 60–70 prosenttia hunajan kysynnästä. Yleensä hyvä kotimainen hunajasato on tarkoittanut sitä, että tuonti on laskenut.

Nyt suunta näyttää kääntyneen niin, että hyvästä sadosta huolimatta hunajaa myös tuodaan paljon.
”Vaikka hunajasato oli hyvä vuonna 2014, ei tuonti laskenut silti lainkaan, kuten aina aiemmin on käynyt”, Vartiainen kertoo.

Kotimaiset mehiläistarhaajat eivät ole tuonnin vuoksi joutuneet tinkimään ansioistaan.
”Tilastojen valossa tuottajat saavat tällä hetkellä hunajasta yhtä hyvän hinnan kuin edellisellä satokaudella.”

Mehiläistarhaajien määrä kasvaa

Myös SML:n jäsenmäärä on kasvanut viime vuodet. Liitolla on nyt yli 2 400 jäsentä. Parisataa mehiläistarhaajaa kokoontuu viikonloppuna Tampereelle, jossa järjestetään alan suurin vuosittainen tapahtuma, Talvipäivät.

Lisäksi Pohjoismaiden ja Baltian mehiläisalan tutkijat ja mehiläishoitoliittojen edustajat tapaavat tutkimusseminaarissa Helsingissä tämän viikon torstaina ja perjantaina.

 

Lisätietoja

Suomen Mehiläishoitajain liitto SML ry, www.mehilaishoitajat.fi
toiminnanjohtaja Heikki Vartiainen, 044 506 3200, heikki.vartiainen@hunaja.net

Katso myös oheinen PP-esitys Suomen mehiläistaloudesta. Se sisältää mm. tilastotietoja hunajan kulutuksesta, tuotannosta ja tuonnista.

Kategooriad:

Hunajapurkin alkuperämerkintä voi olla hämäävä

12. jaanuar 2016 - 12:00

Suomalaisena myyty hunaja on suomalaista, vahvistaa Eviran joulukuussa julkaisema selvitys. Kotimaisuuden voi purkista tarkistaa alkuperämerkinnän lisäksi mahdollisesta Hyvää Suomesta -merkistä. Ulkomaisissa hunajissa merkinnät voivat olla joskus hämääviä, sekavia tai jopa väärin.

Hunajapurkissa on oltava merkintä alkuperämaasta. Merkintä ei aina ole kuluttajan silmiin kovin looginen, sillä se voi olla myös ”EU:ssa tuotetun hunajan sekoitus” tai ”EU:ssa ja EU:n ulkopuolella tuotetun hunajan sekoitus”.
Suomen Mehiläishoitajain Liitto SML ry:n kuluttajaneuvoja Mari Koistinen harmittelee epämääräistä alkuperätiedon merkintätapaa.
”On ristiriitaista, että jos hunaja on peräisin yhdestä maasta, niin se maa on kerrottava. Mutta jos hunaja sekoitetaan kahden tai useamman maan hunajasta, niin alkuperämaita ei tarvitse mainita.”
Näin ollen sekoitehunajassa voi olla esimerkiksi yksi prosentti eurooppalaista hunajaa ja 99 prosenttia EU:n ulkopuolelta. Silti purkkiin riittää merkintä ”EU:ssa ja EU:n ulkopuolella tuotetun hunajan sekoitus”, eikä kuluttaja saa tietää, minkämaalaista hunajaa hän oikeastaan syö.

Kuluttajan pitää olla tarkkana

”Monet Euroopan mehiläishoitoliitot ovat toivoneet merkintään muutosta vuosien ajan. Saa nähdä, toteutuuko se koskaan”, Koistinen toteaa.
”Mutta onneksi tieto alkuperästä on hunajassa pakollinen. Epämääräistä hunajaa ei ole kenenkään kuluttajan pakko ostaa, vaan voi valita suomalaiseksi ilmoitetun hunajan.”
Hunajapurkki kannattaa syynätä tarkkaan. Se, että pakkaaja on suomalaisyritys, ei vielä takaa, että hunaja olisi kotimaista.
”Välillä saan yhteydenottoja kuluttajilta, jotka kokevat tulleensa huijatuiksi. He ovat napanneet suomalaisuutta viestivät hunajapakkauksen, mutta kotona ovat havainneet alkuperämaatiedon, joka on paljastanut hunajan todellisen alkuperän”, Koistinen kertoo.

Suomalainen hunaja on sataprosenttisesti suomalaista

Euroopan komission koordinoimassa hankkeessa määritettiin kemiallisin ja molekyylibiologisin menetelmin, vastaako elintarvike siitä kuluttajalle annettuja tietoja. Koko komission tasolla tutkittiin 2 237 näytettä.
Suomessa Evira tutki 44 hunajanäytettä. Näytteistä noin joka kolmas oli merkitty suomalaisiksi. Kaikki kyseiset hunajat olivat suomalaisia. Suomalaisena myydyn hunajan on aina oltava sataprosenttisesti suomalaista.

Joidenkin Suomessa myytyjen ulkomaisten hunajien alkuperämaa oli eri kuin pakkausmerkinnöissä. Hunajan alkuperä voidaan selvittää esimerkiksi analysoimalla hunajan sisältämää siitepölyä.
Kuluttajaneuvoja Mari Koistinen toteaa, että tulos on kotimaisten hunajien kannalta ilahduttava, mutta ei yllättävä.
”Myös SML:n vuosittain tekemät analyysit kertovat suomalaisen hunajan olevan suomalaista.  Kotimaiset mehiläistarhaajat ovat luotettavia ja osaavia.”
Eviran selvitys julkaistiin 4. joulukuuta.

 

Lisätietoja

Suomen Mehiläishoitajain Liitto SML ry, kuluttajaneuvoja Mari Koistinen, puh. 050 382 2428

Eviran tiedote  4.12.2015:
Hunaja- ja kalatuotteissa harhaanjohtavia pakkausmerkintöjä
 

Asetus hunajasta sisältää tietoa myös hunajan alkuperämerkinnöistä, esim.

"Sen lisäksi, mitä elintarvikkeiden pakkausmerkinnöistä on muualla säädetty on hunajaan tehtävä seuraavat merkinnät:

a) Merkinnässä on ilmoitettava yksi tai useampi alkuperämaa, josta tuote on kerätty.

Jos hunaja on peräisin useammasta kuin yhdestä jäsenvaltiosta tai kolmannesta maasta, voidaan merkintä korvata jollain seuraavista merkinnöistä:

- EU:ssa tuotetun hunajan sekoitus

- EU:n ulkopuolella tuotetun hunajan sekoitus

- EU:ssa ja EU:n ulkopuolella tuotetun hunajan sekoitus."

 



 


 



 

Kategooriad:

Talvipallo lämmittää mehiläisiä paukkupakkasillakin

8. jaanuar 2016 - 12:00

Mehiläiset muodostavat talveksi talvipallon, joka pysyy lämpimänä kovissakin pakkasissa. Kosteus on mehiläispesille pakkasta suurempi uhka.

Talvehtivat mehiläiset ovat pysyneet pesissään lämpiminä viime päivien paukkupakkasissa. Vastoin yleistä luuloa, tarhamehiläiset eivät mene horrokseen talveksi. Ne talvehtivat pesässään niin kutsutussa talvipallossa. Siinä kaikki pesän mehiläiset ovat kasaantuneet pallomaiseksi muodostelmaksi tiiviisti toisiinsa kiinni ja ylläpitävät pesässä sopivaa lämpötilaa.

”Mehiläiset eivät kärsi kovista pakkasista. Enemmän vahinkoa aiheuttaisi jatkuva kosteus”, kertoo Suomen Mehiläishoitajain Liiton (SML) mehiläishoidon neuvoja Maritta Martikkala.

Hyvin toimiva talvipallo koostuu 10 000 - 15 000 mehiläisestä. Tuhansien mehiläisten joukossa on runsaasti lämmitysvoimaa. Vaikka ulkona on kovat pakkaset, pallon sisällä on koko ajan yli 20 °C . Myös pallon ulkopinta pysyy lämpimänä.

Mehiläiskuningatar on aina pallon keskellä, jotta se pysyisi turvassa ja lämpimänä talven yli ja olisi lopputalvesta ja keväällä jälleen valmiina munimaan.

”Mehiläiset pakkautuvat tiiviimmäksi palloksi, kun on kylmempää, ja leudommalla pallo on taas väljempi”, Martikkala kuvailee.

Ruoka antaa energiaa pitkään talveen

Talven aikana mehiläiset syövät tarhaajan talviruuaksi antamaa sokeria. ”Ruokaa pitää olla ja sen pitää olla oikeassa paikassa pesässä talvipalloon nähden. Sokerista mehiläiset saavat lämmitykseen tarvitsemansa energian.”

Suomen mehiläispesistä toki kuolee joka talvi osa. Talvitappioiden määrä on vuosittain 10 - 15 prosenttia. Syinä ovat mm. liian heikot pesät syksyllä, emoton pesä, liian kostea talvi, nosema, varroapunkit, esikotelomätä ja tuholaiset, kuten hiiret ja linnut.

 

Lisätietoja:

Tuula Lehtonen, tiedottaja, tutkimuskoordinaattori, SML ry, 040 506 3202, tuula.lehtonen@hunaja.net

 

Kategooriad:

Lähde luennoimaan koululaisille mehiläisistä

29. detsember 2015 - 12:00

SML tukee mehiläistietouden jakamista peruskouluihin, lukioihin ja ravitsemusalan oppilaitoksiin vuonna 2016. Tavoitteena on opettaa nuoria käyttämään hunajaa suomalaisten elintarvikkeiden kanssa ja kertoa pölytyksen merkityksestä kotimaisessa ruuantuotannossa ja ruokakulttuurissa.

SML maksaa opettajalle palkkiona 20 euroa opetustunnilta.

Luentojen pitäjä hoitaa itse opetustunneista sopimisen oppilaitosten kanssa.

Jos kiinnostuit, niin ota yhteyttä Heikki Vartiaiseen (044 506 3200 tai heikki.vartiainen@hunaja.net). Opettajan on ehdottomasti ilmoitettava tunnit etukäteen hänelle.

SML valmistelee kouluopetuksiin käytettävää materiaalia tammikuun aikana.

Lisätietoja oheiselta lomakkeelta.

Kategooriad:

Joulun maut ja tuoksut tarvitsevat pölyttäjiä

17. detsember 2015 - 12:00

Joulupöydässä nautitaan porkkanalaatikkoa ja rosollia, herkutellaan luumutortuilla ja suklaalla sekä nautitaan siemaus manteleilla höystettyä glögiä. Nämä kaikki herkut olisivat vaarassa, jos hyönteispölyttäjien määrä romahtaisi.

Jos pölyttäjät katoaisivat, niin samalla moni jouluruoka puuttuisi kokonaan tai sitä olisi tarjolla selvästi vähemmän. Kaneli, porkkana, punajuuri, luumu, kaakao, viinimarjat, mantelit, taatelit, sinappi ja sipuli ovat esimerkkejä kasveista, jotka hyötyvät pölyttäjistä.

Hyönteiset vaikuttavat joulupöytään eri tavoin. Esimerkiksi mantelien tuotannolle hyönteispölyttäjät ovat välttämättömiä. Porkkana ja sipuli ovat tuotteita, joiden siementuotanto lopahtaisi ilman pölyttäjiä. Vaikka osa marjoista tai hedelmistä tuottaisi satoa ilman hyönteisiä, niin sato jäisi paljon pienemmäksi ja heikompilaatuiseksi.

Jouluruokiamme pölyttää kirjava joukko: mukana on muurahaisia, kukkakärpäsiä, perhosia, mehiläisiä ja muita hyönteisiä. Maailmanlaajuisesti monet luonnon pölyttäjät ovat uhanalaisia tai katoamassa. Pölyttäjien elämää vaarantavat esimerkiksi maanviljelyn muutokset ja toimintatavat sekä ilmastonmuutos.

Esimerkkejä joulun tuotteista, joiden saatavuuteen pölyttäjät suoraan vaikuttavat:

  • porkkanalaatikko
  • rosolli
  • luumuhillo
  • glögi
  • mantelit
  • suklaa
  • sinappi
  • hunaja
  • kaneli
  • ruusukaali
  • omenat
  • karpalot
  • taatelit
  • tilli
  • neilikka

 

Lisätietoja pölytyksen merkityksestä

tiedottaja, tutkimuskoordinaattori Tuula Lehtonen, Suomen Mehiläishoitajain Liitto SML ry
tuula.lehtonen(at)hunaja.net, puh. 040 5063202

www.polytys.fi

Kategooriad:

Maritta Martikkala aloittaa mehiläishoidon neuvojana

17. detsember 2015 - 12:00

Suomen Mehiläishoitajain Liitto SML ry:n mehiläishoidon neuvojaksi on valittu FK Maritta Martikkala, 55. Martikkala kokenut mehiläistarhaaja, joka on toiminut mm. SML:n kouluttajana ja tautineuvojana.

”Olen todella iloinen, että pääsen haaveitteni tehtävään”, Maritta Martikkala toteaa.
”Haluan tehdä työtä sen eteen, että Suomessa tarhataan vahvoja ja terveitä pesiä.”

Maritta Martikkala aloittaa tehtävässään loppiaisen jälkeen. Nykyinen SML:n mehiläishoidon neuvoja Ari Seppälä siirtyy päätoimiseksi hunaja- ja kala-alan yrittäjäksi omalle tilalleen.

Mehiläishoidon neuvojan tehtävään haki 18 henkilöä. Valinnan teki SML:n johtokunta 14. joulukuuta. Valinnassa painotettiin mehiläisalan osaamista ja kokemusta, kouluttaja- ja neuvontakokemusta, kielitaitoa sekä koulutusta.

Kategooriad:

Omenan siemenkotamätää voi torjua jatkossa mehiläisten avulla

8. detsember 2015 - 12:00

Mehiläiset torjuvat jo tehokkaasti mansikan ja vadelman harmaahometta. Ensi keväänä mehiläiset voidaan valjastaa myös omenan siemenkotamätää vastaan.

Verdera Oy on saanut Turvallisuus- ja kemikaalivirastolta (Tukes) käyttöluvan Prestop Mix -torjunta-aineelle myös omenan siemenkotamätää vastaan. Jatkossa siis myös omenanviljelijät voivat torjua tauteja mehiläisten levittämällä biologisella torjunta-aineella. Aiemmin aine on sallittu mansikalla ja vadelmalla harmaahometta vastaan, hyvällä menestyksellä.

”Prestop Mix on keväällä käytettävissä myös omenalle. Aine torjuu omenansiemenkotamätää ja näyttäisi siltä, että se tehoaa muihinkin omenan varastotauteihin”, iloitsee Marja-Leena Lahdenperä Verdera Oy:stä.

Mehiläislevitteinen torjunta-aine annostellaan mehiläispesän yhteydessä olevaan laitteeseen. Aine tarttuu mehiläiseen ja siirtyy kukkiin mehiläisten hakiessa mettä ja siitepölyä.

Prestop Mixin teho perustuu loisimiseen tautisienellä ja siihen, että aineessa elävä hyödyllinen Gliocladium catenalum –sieni asuttautuu kukkaan. Tällöin harmaahometta ja siemenkotamätää aiheuttaville homeille ei jää elintilaa.

Prestop Mix on vaaratonta ympäristölle, mehiläisille ja kuluttajille. Siitä ei jää jäämiä marjoihin, hedelmiin eikä hunajaan. Aine sopii myös luomutuotantoon.

Samalla kun mehiläiset levittävät torjunta-ainetta, ne myös pölyttävät omenan kukkia. Sato voi nousta jopa puolella ja omenista tulee suurempia, täyteläämpiä ja niiden säilyvyysaika saattaa pidentyä.

Viljelijän ja tarhaajan kannattaa sopia kevään pölytyspalvelusta ajoissa alkuvuodesta.

 

Lisätietoja pölytyspalvelusta:

Tuula Lehtonen, SML ry, tiedottaja, tutkimuskoordinaattori, tuula.lehtonen@hunaja.net, 040 506 3202

www.polytys.fi

 

Kategooriad:

Talvipäivillä tietoa kaikille tarhaajille tammikuussa

8. detsember 2015 - 12:00

Mehiläisalan suurin vuosittainen tapahtuma Suomessa, Talvipäivät, järjestetään tammikuun viimeisenä viikonloppuna Tampereella.

Tutustu monipuoliseen ohjelmaan ja ilmoittaudu mukaan!

Ohjelmassa on mm. viimeisimpiä tietoja kotimaisten hunajien antibakteerisuudesta ja neonikotinoideista, mehiläishoitajien työturvallisuutta ja kannattavuutta, sosiaalista mediaa ja hunajan markkinointia, hunajaista olutta ja aloittelevana tarhaajana Miljoonasade-yhtyeestä tuttu Heikki Salo.

Kahden päivän seminaarin hinta ilman majoitusta on 150 euroa. Muut hinnat löytyvät ohjelman yhteydessä olevalta ilmoittautumislomakkeelta.

Tervetuloa Talvipäiville!

 

Kategooriad:

Tarhapaikkojen rekisteröinti tulee pesäkohtaisen tuen edellytykseksi

7. detsember 2015 - 12:00

Maa- ja metsätalousministeriöstä saadun tiedon mukaan mehiläistalouden pesäkohtaista tukea voidaan maksaa ensi vuonna vain niille, jota ovat rekisteröineet tarhapaikkansa Eviran pitopaikkarekisteriin.

Osa tarhaajista on jo tehnyt rekisteröitymisen, mutta SML suosittelee muita rekisteröitymään mahdollisimman pian.

SML järjestä talven ja kevään aikana koulutusta aiheesta. Tule myös kuuntelemaan vinkkejä rekisteröitymiseen SML:n Talvipäiville 30.-31.1.2016.

Lue lisää rekisteröitymisestä ja tulosta lomakkeet sivulta Mehiläishoitajan velvollisuudet viranomaisille.

Lisätietoja:

Tuula Lehtonen, tiedottaja, tutkimuskoordinaattori, tuula.lehtonen@hunaja.net, 040 506 3202

Kategooriad:

Hanke: ”Neonikotinoidipeittauksella ei välitöntä vaikutusta mehiläisiin”

7. detsember 2015 - 12:00

Neonikotinoidien haittavaikutuksia mehiläisille Suomessa selvittävä Neomehi-hanke on saatu päätökseen. Rypsin neonikotinoidikäsittelyllä ei tulosten mukaan ole välitöntä vaikutusta mehiläisiin. Jäämiä kuitenkin kertyy eikä aineiden yhteisvaikutuksia voida sulkea pois.

Neomehi-hankkeessa tutkittiin neonikotinoidien vaikutusta mehiläisten elinvoimaan suomalaisilla rypsipelloilla. Vaikutusta arvioitiin neljällä erilaisella koelohkolla (ei käsittelyä, neonikotinoidipeitattu rypsinsiemen, peitattu ja neonikotinoidiruiskutus, vain neonikotinoidiruiskutus) kevätrypsin viljelyssä. Jokaisen koelohkon pesistä otettiin näytteitä, joista tutkittiin jäämiä. Näytteitä otettiin kaikkiaan kukista, siitepölystä, medestä, pergasta, hunajasta (satokauden lopulta), elävistä ja kuolleista mehiläisistä.

”Jäämätasot pesänäytteistä olivat niin alhaisia, että akuutti haitta mehiläisille on epätodennäköistä”, kertoo Eviran erikoistutkija Kati Hakala. Tuloksilla ei voida kuitenkaan sulkea pois esim. lisääntymisen ja suunnistuskäyttäytymisen häiriöihin liittyviä riskejä, hän jatkaa. Myöskään aineiden yhteisvaikutusta ei voida poissulkea.

Näytteitä otettiin lisäksi otantamenetelmällä eri puolilta Suomea. Yli puolissa näistä näytteitä mitattiin jäämiä. ”Näemme, että jäämät ovat hyvin yleisiä”, Hakala kertoo.

Tutkimuksessa analysoitiin vain ravinnon kautta mehiläisiin kertyviä jäämiä. ”Esimerkiksi suoraan ruiskutusten kautta saatuna pitoisuudet voivat olla paljon suurempia.”

 

Ei vaikutusta mehiläisten määriin

Hunajaluotsin Lauri Ruottinen seurasi hankeen tutkimuspesien pärjäämistä sekä mehiläisten määrää kasvustolla. Kokeessa mm. laskettiin mehiläisten määrää tiaklopridilla ruiskutetussa kasvustossa ja seurattiin mehiläis-ja sikiömääriä ja kuolleiden mehiläisten määrää. Mehiläisten ja sikiöiden määrissä ei ollut selkeää eroa käsittelyiden välillä: siemenen peittaamisella ei ollut välitöntä vaikutusta mehiläisten pärjäämiseen eikä talvitappioissa ollut eroja normaaliin.

Tiaklopridilla ruiskutus saattaa alentaa mehiläisten määrää pesissä, mutta tilanne palautuu normaaliksi, Ruottinen arvioi. Kokeessa havaittiin suurta kuningatarten vaihtuvuutta (60 %), mutta aineisto ei riitä osoittamaan vaikutuksia kuningattarien menestykseen.

Ruiskutus kukkivaan kasvustoon alensi pölyttäjien määrän kukinnoilla 2-3 päiväksi ruiskutusten jälkeen kolmessa tapauksessa neljästä.

 

Rypsi tärkeä mesikasvi

Mehiläistarhaajille neonikotinoidit ovat hankala aineryhmä ja aihe jakaa myös tarhaajia. ”Neonikotinoidit ovat torjunta-aineita, ne vaikuttavat mehiläisiin. Se on itsestään selvä asia”, sanoo SML:n mehiläishoidon neuvoja Ari Seppälä.

”Ongelma on siinä, että öljykasvipellossa on neonikotinoideja mutta se on myös hyvää satoaluetta.” Tarhaajille olisikin myös huono asia, jos tärkeän mesikasvin viljely vähenisi.

”Ja jos neonikotinoidit kieletään, viljelijät siirtyisivät käyttämään jälleen mm. pyretroideja, joilla on pahempi vaikutus mehiläisiin", Seppälä muistuttaa.

”Suomessa myös siementen kylvötapa on turvallisempi kuin maailmalla, jolloin peittauspöly ei pääse leviämään.”

 

Hankkeen loppuraportti julkaistaan joulukuun aikana.

 

 

Lisätietoa:

Jarmo Ketola, Luonnonvarakeskus, puh. 029 532 6239, jarmo.ketola@luke.fi

Kati Hakala, Elintarviketurvallisuusvirasto, puh. 029 530 4430, kati.hakala@evira.fi

 

 

Kategooriad:

Evira: Suomalaisiksi ilmoitetut hunajat ovat suomalaisia

4. detsember 2015 - 12:00

Suomalaisena myyty hunaja on suomalaista, todettiin Elintarvikevirasto Eviran selvityksessä. Näytteistä ei löytynyt myöskään viitteitä lisätystä sokerista.

Euroopan komission koordinoimassa, kaikkia EU-maita koskevassa hankkeessa määritettiin kemiallisin ja molekyylibiologisin menetelmin, vastaako elintarvike siitä kuluttajalle annettuja tietoja.

Suomessa tutkittiin 44 hunajanäytettä. Näistä noin joka kolmas oli suomalaiseksi ilmoitettua, joka kolmas jostain muusta maasta kuin Suomesta ja loput olivat sekoituksia eri alkuperää olevista hunajista.

Kaikki suomalaisina myydyt hunajat olivat suomalaisia. Kymmenen tuotteen pakkausmerkinnät olivat harhaanjohtavia. Joidenkin ulkomaisten hunajien alkuperämaa oli eri kuin pakkausmerkinnöissä.

Ylitarkastaja Jussi Peusan mukaan tulos on suomalaisten toimijoiden kannalta hyvä ja rohkaiseva. Pieniä puutteita silti löytyi.

”Kolmen hunajan diastaasiaktiivisuus oli alle hunaja-asetuksen rajan. Näihin toimijoihin kohdistetaan neuvova valvontakäynti, jotta syy voidaan selvittää.”

Kyseisiä toimijoita ei siis epäillä tahallisista hunajan laadun heikennyksistä, eikä suomalaisia toimijoita ylipäätään epäillä hunajahuijauksista.

EU:ssa joka viides näyte määräysten vastainen

Kaikkiaan EU-komission hankkeessa kerättiin 2 237 näytettä. Noin joka viides näyte oli määräysten vastainen. Tyypillisintä oli alkuperään eli joko mesikasveihin tai maantieteelliseen alueeseen liittyvä väärä tieto.

Kuudessa prosentissa näytteissä sokerisisältö viesti lisätyistä sokereista eli huijauksesta. Tässä suhteessa raja-arvoltaan epäilyttäviä hunajia oli enemmänkin.

EU-komissio jatkaa vielä 1 200 hunajanäytteen analysointia. Lopulliset tulokset saadaan ensi vuonna.  

 

Lisätietoja Euroopan komission sivuilta:

Food fraud: Reports on EU-wide control plans on fish species substitution and honey adulteration are published today

Test preliminary results

Kategooriad:

Maailman mehiläispäivää vietetään 20. toukokuuta

3. detsember 2015 - 12:00

Mehiläiset ovat saaneet oman juhlapäivän, sillä Maailman mehiläispäivää vietetään 20. toukokuuta. Päätös tehtiin maailman mehiläistarhaajien Apimondia-kongressissa syyskuussa.

Mehiläispäivää ehdotti Slovenian mehiläishoitajien liitto.
”Ilman mehiläisten pölytystyötä meiltä katoaisivat monet elintarvikkeet”, muistuttaa Slovenian mehiläishoitajien liiton puheenjohtaja Boštjan Noč.

”Mehiläisten merkitys on valtava, ja ne ovat ansainneet oman juhlapäivänsä.”

Yksi modernin mehiläistarhauksen uranuurtajista, 1700-luvulla elänyt slovenialainen Anton Janša, syntyi 20. toukokuuta. Hän mm. kirjoitti kaksi saksankielistä mehiläishoidon kirjaa. Janšan syntymäpäivän lisäksi juhlapäivän valinnassa painoi tieto siitä, että  kevät on tärkeää aikaa mehiläispesän kehityksen kannalta.

Pölytys on mehiläisten arvokas palvelu

Maailman mehiläispäivällä halutaan muistuttaa mehiläisten tärkeydestä. Mehiläispölytys on välttämätöntä monien kasvien sadon ja siementen tuotannolle.

Suomalaisista viljelykasveista mehiläispölytyksestä hyötyvät mm. omena, rypsi, pensasmustikka, kumina ja herukat. Lisäksi mehiläispölytykseen voidaan mansikka- ja vadelmaviljelmillä yhdistää biologista harmaahomeen torjuntaa. Samalla se parantaa marjasadon laatua ja säilyvyyttä.

Myös monien luonnonkasvien sato paranee, jos lähistöllä on mehiläispesiä.  
 

Lisätietoja mehiläispölytyksestä ja pölytyspalvelusta:
www.polytys.fi

  
 

Kategooriad:

Eräille neonikotinoideille sallittiin poikkeuslupa peittauskäyttöön

1. detsember 2015 - 12:00

 

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) on antanut poikkeusluvan käyttää Elado FS 480- ja Cruise OSR -valmisteita öljykasvien siementen peittaukseen. Lupa koskee keväällä 2016 kylvettäviä siemeniä. SML ry ei vastusta poikkeuslupaa edellyttäen, ettei käytössä ole pneumaattisia eli ilmanpaineella toimivia kylvökoneita.

Poikkeuslupa myönnettiin siementen peittaukseen keväälle 2016, koska kirppojen torjuntaan ei ole Tukesin mukaan käytettävissä korvaavia peittausaineita tai muita tehokkaita keinoja. Poikkeuslupa koskee vain siementen peittausta aineilla Elado FS 480 ja Cruise OSR.

Suomen mehiläishoitajain liitto (SML ry) on käsitellyt asiaa eikä vastusta poikkeuslupaa edellyttäen, että kylvö tehdään muilla kuin pneumaattisilla kylvökoneilla eli ilmanpaineella kylvävillä koneilla.

Poikkeuslupa myönnettiin sen perusteella, että EU:n jäsenmaat saavat myöntää valmisteiden käyttöön hätälupia enintään 120 vuorokaudeksi, jos torjunta ei ole hallittavissa muilla kohtuullisilla keinoilla.

Euroopan komissio kielsi keväällä 2013 neonikotinoideihin kuuluvia imidaklopridia, tiametoksaamia ja klotianidiinia sisältävien valmisteiden ja niillä käsiteltyjen siementen käytön mehiläisiä houkuttelevilla kasveilla, koska tehoaineiden epäillään aiheuttavan mehiläiskuolemia. Viljelykasveista mm. rypsi ja rapsi katsotaan mehiläisiä houkutteleviksi.

 

Lisätietoja:

ylitarkastaja Satu Rantala, p. 0295052013, Tukes

johtaja Kaija Kallio-Mannila, p. 029 5052 036, Tukes

etunimi.sukunimi@tukes.fi

 

Kategooriad:

Vuoden Luomuyrityksessä mehiläisillä on tärkeä rooli

30. november 2015 - 12:00

Luomuliitto palkitsi Vuoden Luomuyrityksenä Tero Tolvasen ja Jaana Nikkilän luomutilan, joka tuottaa Rääkkylässä mansikkaa ja herukoita pääosin omista taimista. Tilalla viljellään myös mm. puna-apilaa, rypsiä ja hernettä ja tarhataan mehiläisiä.

Mehiläiset paitsi tuottavat hunajaa, niin työskentelevät myös pölytystehtävissä ja mansikan harmaahomeen torjujina.

”Hunajan tuotantoa on ollut nyt pari vuotta. Se liitettiin luomuvalvontaan tänä keväänä, kertoo Tero Tolvanen. "Harmaahomeen torjuntamenetelmä on lupaava, muttei helppo. Jos lähellä on kukkivaa syysrypsiä tai voikukkaa, se on mehiläisistä paljon houkuttelevampaa."

Aktiiviset luomuyrittäjät ovat kehittäneet jatkuvasti paitsi tilaa ja sen toimintaa, niin myös omaa osaamistaan. Mehiläistarhauksesta päävastuun kantaa Jaana Nikkilä, joka on äskettäin suorittanut mehiläistarhaajan ammattitutkinnon.

Pesämäärä tuplattiin kesän aikana

Pesämäärää on kasvatettu suunnitelmallisesti: tänä syksynä lähti talvehtimaan kaksi kertaa enemmän pesiä kuin mitä keväällä oli. Talvehtivia pesiä on nyt 58. Kesän pesät tuottivat keskimäärin 35 kiloa hunajaa pesää kohti.

Mansikkaa viljellään tilalla neljällä hehtaarilla ja se on pääkasvi, vaikka mustaherukkaa on neljä kertaa suurempi ala. Mansikasta tulee kuitenkin yhteensä parempi tuotto. Yhteensä tilalla on viljelyssä noin 90 hehtaaria.

Tilan tuotteita myydään paitsi suoramyyntinä, niin eri kanavien kautta jatkojalostettavaksi. Marjaa myydään myös esimerkiksi Pakkasmarjalle sekä Suomisen maidolle, joka valmistaa Jymy-jäätelöä. Luomurypsiä myydään esimerkiksi karjatiloille, joiden maitoa hyödynnetään mm. Valion Luomu Gouda -juustoon.

Marraskuussa myönnetyn Vuoden Luomuyrityksen tittelin lisäksi tila sai kesällä Pohjoiskarjalainen marjatila 2015 -tunnustuksen.

Tero Tolvasen ajatuksia luomurypsin viljelystä ja mehiläishoidon yhdistämisestä luomumarjojen tuotantoon pääsee kuuntelemaan myös SML:n Talvipäivillä sunnuntaina 31. tammikuuta.

 

Kategooriad:

Harjoittelu- tai työpaikka mehiläisalalta? SML julkaisee hakemuksen nettisivullaan

20. november 2015 - 12:00

SML saa säännöllisesti yhteydenottoja henkilöiltä, jotka etsivät harjoittelu- tai työpaikkaa mehiläisalalta. SML julkaisee nyt yhteydenotot myös nettisivullaan.

Jos siis etsit harjoittelu- tai työpaikkaa, voit lähettää sähköpostia osoitteeseen sml(at)hunaja.net.

Kirjoita napakasti: millaista työtä etsit, mistä ja mille ajalle. Muista kertoa omat yhteystietosi. Halutessasi voit liittää mukaan esimerkiksi valokuvasi tai ansioluettelon.

Työ- tai harjoittelupaikan hakija sekä mahdollinen paikan tarjoaja sopivat keskenään työhön tai harjoitteluun liittyvistä asioista. SML ei vastaa sopimusasioista tai muista velvoitteista, vaan toimii ainoastaan ilmoitusten välittäjänä.



Are you looking for beekeeping job in Finland? Send your application via email and SML will publish it on the website.
Email: sml(at)hunaja.net

Kategooriad:

Karhuaitapaketteja saavat nyt myös alle 15 pesän tarhaajat

20. november 2015 - 12:00

Myös alle 15 pesän tarhaajat voivat nyt hakea karhuaitapaketteja mehiläistarhojen suojaamista varten. Aiemmin aitapaketteja myönnettiin vain yli 15 pesän tarhaajille.

SML on tyytyväinen linjaukseen, jota mehiläisalalla on toivottu jo pitkään. SML:n mielestä myös pienten tarhaajien pesien suojaamista on syytä tukea. Näin voidaan paremmin estää se, että karhut oppivat käymään mehiläispesillä.

Karhuaitapaketteihin ovat oikeutettuja ne, jotka tarhaavat mehiläisiä riskialueilla. Tutustu karhuvahinkokarttaan ja katso, onko lähialueellasi ilmoitettu vahinkoja. Aitapakettia voi siis hakea näillä riskialueilla, vaikka omat tarhat olisivat toistaiseksi välttyneet karhuvahingoilta.

Karhuvahinkojen estämiseksi on varattu maa- ja metsätalousministeriöstä varoja. Aitapaketteja voi tiedustella niitä toimittavalta Farmcompilta.

Vaikka aitapaketti on tarhaajalle maksuton, niin tarhaajat joutuvat kustantamaan itse aitojen vaatimat akut.

Lisätietoja mehiläistarhojen aitaamisesta.

Kategooriad:

Keski-Pohjanmaa voitti Paikallisyhdistysten paras hunaja -kilpailun

18. november 2015 - 12:00

Sadonkorjuuseminaarin yhteydessä järjestettiin tänä vuonna myös SML:n paikallisyhdistysten paras hunaja -kilpailu. Voitto meni vei Keski-Pohjanmaan mehiläishoitajille.

Vuoden paras hunaja 2015 -kilpailun paikallisyhdistyssarjaan tuli kilpailijoita yhdeksästä eri paikallisyhdistyksestä. Ylivoimainen voitto meni Keski-Pohjanmaan mehiläistarhaaajille. Voittohunajan tuottaja Aappo Valo voitti myös Suomen paras hunaja 2015 -kokonaiskilpailun.

Toisen sijan vei Lounais-hämeen mehiläistarhaajat Pekka Mertan Tammelassa tuottamalla hunajalla. Kolmanneksi tuli Kainuun mehiläistarhaajat sotkamolaisella hunajalla jonka tuotti Tero Huusko.

”Kaikki kilpailussa olleet hunajan olivat hienoja ja laadukkaita. Hienoa, että osallistua tuli eri puolilta maata”, kehuu SML:n toiminnanjohtaja Heikki Vartiainen.

Vartiainen toteaa, että paikallisyhdistysten kilpailussa nähdään kuinka koko Suomessa osataan tuottaa erittäin laadukasta hunajaa, ja että hunajilla on paljon luontaisia eroja maantieteestä riippuen.

SML:n paikallisyhdistykset valitsivat itse kilpailuun osallistuvat hunajat, jotka kisasivat SML:n Sadonkorjuuseminaarin yhteydessä järjestetyssä kilpailussa. SML:llä on 30 paikallisyhdistystä eri puolilla maata. Yhdistykset järjestävät jäsenilleen toimintaa ympäri vuoden, esimerkiksi mehiläistarhauksen alkeiskursseja.

 

Sija

Paikallisyhdistys

Tuottaja

Paikkakunta

1       

Keski-Pohjanmaan Mh

Aappo Valo

Kaustinen

2       

Lounais-Hämeen Mh

Pekka Merta

Tammela

3       

Kainuun Mh

Tero Huusko

Sotkamo

 4       

 Pohjois-Karjalan Mh

Raino Albert

Joensuu

4       

Etelä-Pohjanmaan Mh

Vuokko Honkaniemi

Lappajärvi

5       

Uudenmaan Mh

Vuokko Keinänen

Inkoo

6       

Päijät-Hämeen Mh

Hannu Vilja

Orimattila

7       

Länsi-Suomen Mh

Markus Ruusunen

Pori

7       

Varsinais-Suomen Mh

Vesa Nuutila

Uusikaupunki

 

 

Lisätietoja:
Heikki Vartiainen, SML:n toiminnanjohtaja, heikki.vartiainen@hunaja.net 044 506 3200

www.mehiläishoitajat.fi

 

Kategooriad: