SML

Syndicate content
Suomen Mehiläishoitajain Liitto
Uuendatud: 2 aastat 6 nädalat tagasi

Kosteudenpoistaja on kätevä apu linkoomotiloissa

28. august 2015 - 12:00

Sateisen ja kostean kesän vuoksi hunaja on monella tarhaajalla ollut tänä syksynä normaalia kosteampaa. Linkoustiloissa ilmankosteuden saa pysymään matalana koneellisen kosteudenpoistajan eli ilmankuivaimen avulla. Laite olisikin hyödyllinen monelle tarhaajalle.

Pitkän linjan mehiläistarhaajalla Markku Pelkkikankaalla on ollut kosteudenpoistaja käytössä jo 15 vuotta. ”Olen ollut laitteeseen todella tyytyväinen. Pidän sitä oleellisena osana tarhaajan linkoomokalustoa. Tämä on toimiva ja yksinkertainen tapa parantaa hunajan laatua ja vähentää kosteusriskejä”, Pelkkikangas kehuu.

Jos ilman suhteellinen kosteus on alle 60 %, hunajaan ei imeydy merkittävästi kosteutta ilmasta. ”Laitteen ansiosta ilmankosteus on pysynyt koko ajan 50 prosentissa”, Pelkkikangas kertoo.

Pieni laite ei vie paljoa tilaa linkoomosta ja sen voi liittää siten, että kertynyt vesi valuu joko suoraan viemäriin tai kertyy omaan säiliöön. ”Itse kerään veden säiliöön, jotta voin seurata kertymän määrää. Sitä voi tulla yli kaksi litraa päivässä linkoomotiloistani. Parempi vesi viemärissä kuin hunajassa”, Pelkkikangas toteaa osuvasti.

Pelkkikankaan laite poistaa ilmasta kosteuden, mutta laitteita on saatavana myös ilmaa jäähdyttävinä. Erilaisia kosteudenpoistajia onkin myynnissä useilla ominaisuuksilla eri hintaluokissa.

Tänä vuonna SML:n tietoon on tullut runsaasti hunajan kosteusongelmia. Hunajan liiallinen kosteus heikentää  laatua ja nopeuttaa hunajan käymistä. Hunajan paras mahdollinen myyntikosteus on 16,5-17,5 prosenttia. Kannattaa aina varmistaa ennen pakkaamista, ettei hunaja ole liian kosteaa.

 

Lisätietoja:

Suomen mehiläishoitajain liitto SML ry

sml@hunaja.net, 010 387 4770

www.mehiläishoitajat.fi

Kategooriad:

Tutustu hunajaan lauantaina: Akaan Hunajahulinat ja Suomen luonnon päivä

25. august 2015 - 12:00

Lauantaina 29. elokuuta voi tutustua mehiläisiin ja lähihunajaan monin tavoin. Silloin vietetään Akaan Hunajahulinoita Toijalan torilla sekä Suomen luonnon päivää, jossa on mukana myös vivahde hunajaa..

Akaan Hunajaviikkojen päätapahtuma eli Hunajahulinat ovat lauantaina. Tällöin Toijalan torilla on markkinat sekä runsaasti erilaista ohjelmaa. Hunajahulinoilla on mahdollista päästä myös mehiläispesävierailulle.

Hunajahulinoilla on myynnissä hunajaa sekä muita kauden herkkuja. Paikalla on suuri joukko erilaisia yhdistyksiä esittelemässä toimintaansa. Ilmaistapahtumassa esiintyvät muun muassa Kengurumeininki ja Ville Leinonen.

SML:n kuluttajaneuvoja Mari Koistinen kertoo tapahtumassa hunajasta ja esittelee Hunaja-kirjaa, joka virallisesti ilmestyy syyskuun alussa. Koistisen puheenvuoro on klo 12, mutta hän on tavattavissa ennen ja jälkeen myös paikallisen mehiläishoitajien yhdistyksen esittelypisteellä.

Akaan Hunajaviikkojen on tänä vuonna myös paljon uutta, kuten esimerkiksi Mesimessu Kylmäkosken kulttuurikirkossa sunnuntaina 6. syyskuuta. Messun yhteydessä siunataan kauden hunajasato.

Luomutilalle hunajan pariin

 

Lauantaina vietetään myös Suomen luonnon päivää. Lukuisilla päivillä on luontoon liittyviä erilaisia tapahtumia, ja joukossa on myös tutustumista luomuhunajaan.

Komppa-Seppälän tilalla Korpilahdella voi esimerkiksi seurata hunajan linkousta tai kurkistaa mehiläispesään. Vatsan täytettä saa sekä särkiburgereista että hunajavohveleista.
Päivän ohjelma on nähtävissä Voi hyvin -hunajan nettisivuilla.
Komppa-Seppälän tilaa pyörittävät Marja Komppa ja Ari Seppälä. Seppälä on myös SML:n mehiläishoidon neuvoja.

 

Kategooriad:

Mehiläisistä toivotaan apua omenan siemenkotamädän torjumiseen

20. august 2015 - 12:00

Mehiläiset on valjastettu jo mansikan ja vadelman harmaahomeen torjumiseen. Seuraavaksi odotetaan lupaa, että mehiläislevitteinen torjunta-aine sallitaan myös omenan siemenkotamädän torjuntaan.

Verdera Oy on hakenut laajennuslupaa Prestop Mixin käytölle myös omenan siemenkotamädän torjumiseksi mehiläisten avulla. Tällä hetkellä Prestop Mixiä käytetään mehiläislevityksessä mansikan ja omenan harmaahomeen torjumiseksi. Vaikka sama aine on jo käytössä kotimaisilla marjatiloilla, lupa Tukesilta vaaditaan, kun kyseessä on uusi käyttökohde. Verderassa uskotaan, että laajennuslupa myönnetään.

Mehiläislevitteisen torjunta-aineen kohdalla on kyse täsmätorjunnasta, joka perustuu loisimiseen tautisienellä sekä siihen, että torjunta-aineessa elävä hyödyllinen Gliocladium catenulatum -sieni asuttautuu kukkiin, jolloin harmaahometta ja siemenkotamätää aiheuttaville homeille ei jää elintilaa. Torjuntasieni ei haittaa kukan kehittymistä eikä siitä jää jäämiä marjoihin, hedelmiin tai hunajaan.

Torjunta-aineen käyttöä omenan siemenkotamätää (Fusarium avenacum) vastaan on testattu Ahvenanmaalla vuosina 2013-2015, kertoo Marja-Leena Lahdenperä Verderasta. ”Prestop Mixin Gliocladium catenulatum -sieni valtasi kokeissa tehokkaasti tilaa siemenkotamätää aiheuttavalta sieneltä ja homeen määrä vähenikin kukissa merkittävästi.”

Mehiläislevitteisellä torjunta-aineella on monia myönteisiä vaikutuksia. ”Näyttäisi myös siltä, että Prestop Mix tehoaa muihinkin omenan varastotauteihin kuin siemenkotamätään”, Lahdenperä sanoo. 

Mehiläiset levittävät torjunta-aineen täsmällisesti joka kukkaan. ”Ruiskutuksella ei kukkien asutus torjuntamikrobilla ole yhtä tehokasta, sillä ruiskutusten välillä avautuu paljon kukkia, jotka eivät ruiskutuksesta siis saa Gliocladiumia”, kertoo Marja-Leena Lahdenperä.

Muita etuja mehiläisten tekemässä homeentorjunnassa on, että se on turvallista ympäristölle, kuluttajille ja luonnolle ja se sopii sekä luomu- että integroituun tuotantoon. Lisäksi mehiläiset pölyttävät kasveja homeentorjunnan ohessa. Tehokas pölytys ja homeen torjunta lisäävät myös lopputuotteiden säilyvyyttä. ”Mansikoilla kylmäsäilyvyysaika piteni mehiläisten tekemän Prestop Mix –käsittelyn jälkeen.”

Viljelijä voi myös hakea ympäristökorvausta tietyin ehdoin, jos käytössä on mehiläisten tekemä biologinen torjunta.

 

Lisätietoja:

Marja-Leena Lahdenperä, Verdera Oy, puh. 050-330 07 58, mlahdenpera@lallemand.com

Tuula Lehtonen, Suomen Mehiläishoitajain Liitto, 040 506 3202, tuula.lehtonen@hunaja.net

www.polytys.fi

Kategooriad:

Mehiläisten tekemä harmaahomeen torjunta on hyväksi mansikkasadolle ja viljelijän imagolle

13. august 2015 - 10:00

Sateisesta kesästä huolimatta mehiläiset ovat torjuneet ahkerasti harmaahometta. Pesien vuokrauksesta kannattaa sopia hyvissä ajoin.

Mansikan ja vadelman harmaahometta (Botrytis cinerea) voi torjua mehiläisten avulla. Biologinen sienitorjuntaeliö leviää mansikan kukkiin mehiläisten mukana niiden kulkiessa kukasta kukkaan.

”Harmaahomeen torjunta mehiläisten avulla ja pölytyspalvelu on kaikille osapuolille järkevää. Torjunta-aine (Prestop Mix) on myös täysin vaaratonta mehiläisille, marjoille ja hunajalle”, kertoo tiedottaja Tuula Lehtonen Suomen Mehiläishoitajain Liitosta.

Leppävirralla mansikkaa viljelevä mehiläistarhaaja Jouko Mönkkönen on tyytyväinen mehiläisten tekemään torjuntaan. Mönkkösen mehiläiset torjuvat harmaahometta jo seitsemättä vuotta. Lisäksi hänen mehiläisensä pölyttävät ja torjuvat myös muiden viljelijöiden mansikkapelloilla.

Vaikka kesä on ollut sateinen ja siten myös homeinen, Mönkkönen kertoo, että ne mansikat, jotka mehiläiset ovat pölyttäneet ja käsitelleet Prestop Mixillä, ovat olleet laadukkaita. ”Tällaisen sateisenkin kesän jälkeen tätä jatketaan”, Mönkkönen kannustaa.

Torjunta-ainetta lisätään mehiläispesiin kukinnan aikana pääsääntöisesti kerran päivässä. Mönkkönen iloitsee torjunnan vaivattomuudesta. ”Aamulla ensimmäiseksi käyn lisäämässä ainetta. Siinä menee kymmenen minuuttia. Mehiläiset hoitavat loput.”

Mehiläisten valjastaminen biologiseen torjuntaan on viljelijälle järkevää myös imagoarvon vuoksi. Itsepoimijat ja ostajat tietävät mehiläisten merkityksen ja arvon, joten he osaavat myös kysellä mehiläisten ja biologisen torjunnan perään, Mönkkönen kertoo.

Taudintorjunnan lisäksi pölytys tekee marjoista suurempia, mehevämpiä ja tasalaatuisempia. Lisäksi hyvän pölytyksen on todettu parantavan marjojen säilyvyyttä.

Viljelijät voivat vuokrata pesiä paikallisilta tarhaajilta. ”Kannattaa ottaa tarhaajiin yhteyttä jo hyvissä ajoin viimeistään alkuvuodesta, jotta he ehtivät suunnitella pesien paikat”, Tuula Lehtonen muistuttaa.

 

Suomen Mehiläishoitajain Liitto esittelee mehiläistarhausta ja pölytyspalvelua Lepaan puutarhanäyttelyssä Hattulassa 13.-15.8.2015 osastolla U120.

 

Lisätietoja:

Suomen Mehiläishoitajain Liitto SML ry

Tiedottaja, tutkimuskoordinaattori Tuula Lehtonen, tuula.lehtonen@hunaja.net, 040 506 3202

www.polytys.fi

Kategooriad:

Mehiläiset ja SML esillä Lepaan Puutarhanäyttelyssä 13.-15.8.

10. august 2015 - 12:00

Suomen Mehiläishoitajain Liitto SML ry. esittelee mehiläistarhausta ja pölytyspalvelua Lepaan Puutarhanäyttelyssä 13.-15.8. Tule tutustumaan liiton toimintaan ja mehiläisten tuottamaan pölytyspalveluun SML:n osastolle U120. Paikalla on liiton työntekijöitä ja Hämeenlinnan alueen mehiläistarhaajia vastaamassa kysymyksiin mehiläisistä ja pölytyksestä sekä kertomassa käytännön kokemuksia tarhauksesta ja hunajasta.

Mehiläiset pölyttävät monia Lepaallakin esillä olevia puutarhakasveja. Marjojen ja hedelmien satoa voi lisätä pölytyksen avulla huomattavasti. Lisäksi mehiläisten avulla voi torjua biologisesti esimerkiksi mansikan ja vadelman harmaahometta. Tule osastollemme tutustumaan, kuinka harmaahomeen torjunta mehiläisten avulla onnistuukaan.

SML ohjelmalavalla joka päivä

SML kertoo pölytyspalvelusta jokaisena näyttelypäivänä myös Lepaan Ohjelmalavalla. Tule kuuntelemaan SML:n esittelyä lavalle joko torstaina klo 10.30, perjantaina klo 12.45 tai lauantaina klo 12.45. Tai vaikka jokaisena päivänä!

Lepaalla voit tutustua mehiläisiin myös konkreettisesti SML:n osastolla olevan lasisen mehiläispesän avulla tai näyttelyalueella järjestettävien pesävierailujen myötä.

Osastollamme on myynnissä myös uuden sadon hunajaa!

Nähdään Lepaalla osastolla numero U120!

 

Lisätietoja:

Tuula Lehtonen (tuula.lehtonen@hunaja.net, 040 506 3202), SML

www.lepaa.fi

Lepaan näyttelyopas

Kategooriad:

Käsittele hunaja oikein laadun takaamiseksi

5. august 2015 - 16:00

Hunajan laadun kannalta hunajan oikeanlainen käsittely, pakkaaminen ja varastointi ovat ensiarvoisen tärkeitä. Tutustu SML:n ohjeisiin ja tuota laatuhunajaa.

Kuluttajat haluavat ensisijaisesti hienokiteistä hunajaa. Hunaja kiteytyy itsestään harvoin hienokiteiseksi - usein itsekseen kiteytyneestä hunajasta tulee kovaa ja enemmän tai vähemmän karkeakiteistä.

Hunaja kiteytyy hienokiteiseksi, kun se saa kiteytyä viileässä ja siinä on kiteytymisen alkaessa mahdollisimman paljon kidealkioita. Saat hienokiteistä hunajaa tekemällä siemenkidehunajaa ohjeen mukaan.

Liika kosteus heikentää hunajan laatua

Hunajan liiallinen kosteus heikentää  laatua ja nopeuttaa hunajan käymistä. Hunajan paras mahdollinen myyntikosteus on 16,5-17,5 prosenttia. Kannattaa aina varmistaa ennen pakkaamista, ettei hunaja ole liian kosteaa.

Tarkimman kosteuden saa mitattua kosteusmittarilla. Jos käytössäsi ei ole kosteusmittaria, voi tehdä karkean arvion sopivasta linkouskosteudesta yksinkertaisella ravistelutestillä. Hunajakakkua ravistetaan napakalla liikkeellä, ja jos mettä irtoaa, kakkuja ei tule vielä lingota. Kypsästä kakusta ei irtoa hunajaroiskeita. Kaikkia pesän kakkuja ei tarvitse ravistella, vaan riittää yksi kakku/pesä tai tarha. Jos linkoat avonaisista kakuista hunajaa, kannattaa ne sekoittaa peitetyistä kakuista lingottuun kosteuden tasaamiseksi.

Jos hunaja osoittautuu liian kosteaksi, voi sitä vielä kuivattaa ennen linkousta esim. hunajalaatikossa ilmankierron avulla.

Pakkaaminen on osa laatuketjua

Mehiläistarhaaja voi vaikuttaa hunajan laatuun vielä pakkaamisen yhteydessä. Puhdas pakkaustila ja pakkaajan asianmukainen vaatetus varmistavat tuotteen korkean laadun. Hunaja tulisi säilyttää viileässä, noin 14°C lämpötilassa. Liian lämmin varasto voi aiheuttaa hunajan kerrostumisen, ja liian viileässä varastossa hunaja voi härmistyä.

Hunaja on elintarvike ja se pitää säilyttää elintarvikekäyttöön sopivissa astioissa. Parhaita ovat ruostumattomasta teräksestä, lasista ja elintarvikekäyttöön sopivasta muovista valmistetut astiat. Kun hunaja myydään eteenpäin irtohunajana, se kannattaa pakata pakkaamoiden ohjeiden mukaisesti.

 

Tutustu SML:n artikkeleihin siitä, kuinka hunajantuottaja takaa parhaan mahdollisen tuotteen ja pitkään kestävän kauppakunnon.

Tarkista hunajan kosteus

Lämpö vanhentaa hunajaa

Nosta asiakaslaatua: kiteytä hunaja hienokiteiseksi

 

Kategooriad:

Helsingin yliopiston tutkijat kehittävät rokotetta mehiläisille

4. august 2015 - 12:00

Mehiläiset kykenevät siirtämään immuunipuolustustaan jälkeläisilleen. Helsingin yliopistossa on selvitetty vitellogeniini -proteiinin vaikutusta mehiläisten immuunipuolustukseen. Proteiini auttaa siirtämään taudinaiheuttajia mehiläisten muniin, jolloin myös jälkeläisten immuunipuolustus vahvistuu.

Osa mehiläisten immuniteetista syntyy mehiläiskuningattaren ravinnon kautta. Ravinnon sisältämiä bakteereita varastoituu kuningattaren elimistöön, jolloin osa niistä sitoutuu mehiläisten verenkaltaisessa hemolymfassa oleviin vitellogeniiniproteiineihin. Kun proteiini kulkeutuu edelleen kuningattaren munimiin muniin, saavat tulevat mehiläiset ”rokotuksen” jo ennen munasta kuoriutumista. Käytännössä tämä tarkoittaa, että mehiläisten immuunijärjestelmä pystyy kamppailemaan joitain tauteja vastaan heti mehiläisten kuoriuduttua, Helsingin yliopistolta kerrotaan.

Vitellogeniinin merkitystä tämän immuniteetin syntymässä ei oltu aikaisemmin tunnettu.

Mehiläisille syötävä rokote

Tutkijatohtori Dalial Freitak kertoo, että tutkimusryhmä on patentoimassa tapaa tuottaa mehiläisille vaaraton rokote. Mehiläisten rokottamista varten tarvitaan syötävä sekoite. ”Sitä varten pyrimme löytämään mehiläisille maistuvan sekoituksen. Rokotteen avulla voitaisiin torjua mehiläispesiä uhkaavia tauteja”, Freitak kertoo bio- ja ympäristötieteellisestä tiedekunnasta.

Rokote olisi hyödyllinen esimerkiksi vakavaa mehiläistautia, esikotelomätää, vastaan. Tutkijoiden mukaan rokotteesta hyötyisivät paitsi mehiläiset ja mehiläishoitajat, myös ruokateollisuus. ” Viljelykasvien tuotanto ja sen myötä ihmisten ravinnonsaanti on pitkälti mehiläisten ja muiden pölyttävien hyönteisten varassa”, tutkijatohtori muistuttaa.

Kaikkia mehiläisten ongelmia rokotteet eivät kuitenkaan ratkaise. Vaikka mehiläiset pystyvätkin siirtämään immuniteettiaan jälkeläisille joitakin tauteja vastaan, moni taudinaiheuttaja pysyy edelleen vakavana ja tappavana. Uudet löydökset mahdollistavat kuitenkin syötävien rokotteiden kehittämisen eteenpäin.

Hyönteisten luonnollisen rokotuksen vitellogeniinin avulla löysivät Helsingin yliopiston biotieteiden laitoksen tutkijat yhteistyössä Jyväskylän yliopiston, yhdysvaltalaisen Arizona State Universityn sekä norjalaisen University of Life Sciences kanssa.

Tutkimustulokset on julkaistu PLOS Pathogens -lehdessä.

Tutkimusta ovat rahoittaneet Suomen Akatemia sekä Norjan tutkimusneuvosto.

Lisätietoja: tutkijatohtori Dalial Freitak, Helsingin yliopisto, puh. 045 608 6104, dalial.freitak@helsinki.fi

 

 

Kategooriad:

Paljon mehiläisiä kuoli kasvinsuojeluruiskutusten vuoksi Loimaalla

13. juuli 2015 - 12:00

Loimaalla on kuollut kolmen eri tarhaajan kenttämehiläisiä yhteensä noin 50 pesästä. Syynä ovat kasvinsuojeluruiskutukset, mutta toistaiseksi ei ole tarkempaa tietoa siitä, minkä aineen käyttö on aiheuttanut mehiläisten kuoleman varsin laajalla alueella.

Ruiskutus tapahtui ilmeisesti lauantaina 4. heinäkuuta iltapäivällä. Tarhaaja Pertti Paunulla kuoli suuri osa noin 40 mehiläispesän kenttämehiläisistä, jotka huolehtivat mm. meden keruusta.

”Olen tapahtuneen jälkeen jutellut myös useamman alueen viljelijän kanssa. Keskustelujen myötä sain tietää syys- ja kevätvehnällä käytettävästä, tähkäsääskeä vastaan tarkoitetusta torjunta-aineesta, joka voisi olla aiheuttanut mehiläisten kuoleman.”

Tapahtuneen tutkinta alussa

Tapahtuman tutkinta on turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesin kautta ohjattu Varsinais-Suomen ELY-keskukselle, mutta selvitystyö on vielä aivan alussa.

Jos syylliseksi paljastuisi tähkäsääsken torjunta-aine, niin ruiskutukset olisi tehty vastoin annettuja ohjeita: ruiskutukset olisi tehtävä illalla klo 20 ja 24 välillä tyynellä, sateettomalla ja lämpimällä säällä, jolloin tähkäsääsket ovat liikkeellä.

Paunulle näin ison kenttämehiläismäärän menetys on tietysti iso tappio. Pesät eivät kuolleet kokonaan, mutta kun kenttämehiläisiä ei ole, ei ole myöskään mehiläisiä, jotka keräisivät mettä.

”Viikkoa tapahtuneen jälkeen pesissä alkoi taas olla lentäviä mehiäisiä. Mutta kyllähän tämä vaikuttaa hunajasatoon, kun pesän työläisten määrä romahti hunajan keruuaikaan. Eikä tietysti vielä voi tietää sitäkään, onko aineesta jäänyt jäämiä näiden pesien hunajaan.”
 

Vastaavaa pari vuotta aiemmin

Suomen Mehiläishoitajain Liitto SML ry:n mehiläishoidon neuvoja Ari Seppälä painottaa, että syy tapahtuneeseen on selvitettävä.

”Jos käy ilmi, että kyseessä on aine, jota saa ruiskuttaa mehiläisten lentoaikaan, niin totta kai se on erittäin huolestuttavaa. Ylipäätään tapahtuman kulku sekä käytetyt aineet olisi saatava selville, jotta vastaavilta vältytään jatkossa.”

Pari vuotta sitten mehiläisiä kuoli Inkoossa samaan tapaan. Tukesin Eija-Leena Hynninen kertoo, että kyseisen tapahtuman aiheuttanutta ainetta ei saatu selville.
”Mutta totta kai nyt on tärkeää selvittää, mitä on tapahtunut.”

PÄIVITYS:

Tukes kertoi tiedotteessaan 21. heinäkuuta, että kasvinsuojeluaineiden käytön valvonnassa ruiskutukset on tehty asianmukaisesti.  Tukes selvittää laboratoriotutkimuksin, löytyykö mehiläisistä jäämiä kasvinsuojeluaineista.

Lisätietoja

mehiläishoidon neuvoja Ari Seppälä, Suomen Mehiläishoitajain Liitto SML ry
puh. 040 730 0015
 

 

Kategooriad:

Mehiläiset ja mehiläistarhaaja saavat kunniavieraan kohtelun Kultarannassa

9. juuli 2015 - 12:00

Tasavallan presidentin kesäasunnolla Naantalin Kultarannassa on kahdeksan mehiläispesää pölyttämässä puiston kasvillisuutta. Mehiläistarhaajalle Kultaranta on ”valtakunnan ykköspaikka”, jossa mehiläisiä ja niiden hoitajaa arvostetaan myös presidenttiparin taholta.

Mehiläistarhaaja Aimo Nurminen on tarhannut pohjolan tummia mehiläisiä Naantalin Kultarannassa jo yli kymmenen vuotta.

”Mehiläiset ovat täällä pölytystarkoituksessa”, Nurminen kertoo. Mehiläisillä on paljon pölytettävää, sillä Kultarannan yleisölle avointa puistoaluetta on noin 15 hehtaaria. Sen lisäksi mehiläiset pääsevät toki lentelemään myös yleisöltä suljetulle alueelle: huvilatilan kokonaispinta-ala on 54 hehtaaria.

Puutarhaan istutetaan joka vuosi kymmenentuhatta kesäkukkaa, joiden lisäksi alueella on muun muassa hyötypuutarha.

Nurminen on hyvin mielissään tarhapaikastaan Kultarannassa.

”Saan täällä hienon kohtelun. Olen kuin kunniavieras”, Nurminen iloitsee. Hän kuvaileekin paikkaa ”valtakunnan ykköspaikaksi mehiläistarhalle.”

Haukio: "Mehiläispesiin tutustuminen uskomaton kokemus"

Nurminen kertoo, että presidenttipari on ollut erittäin kiinnostunut Kultarannan pölyttäjistä. Heinäkuun alussa Jenni Haukio kirjoitti Seura-lehden kolumnissaan (Seura 27/2015) näkemyksiään mehiläisten merkityksestä. Kolumnissa hän kuvailee Nurmisen mehiläisiä luonnonihmeiksi, joiden rinnalla tuntee itsensä pieneksi.

Haukio pohtii, kuinka mehiläispesiin tutustuminen on uskomaton kokemus. Hän korostaa myös mehiläisten merkitystä pölyttäjinä, sillä hyvin monet hyödykkeet ovat riippuvaisia pölyttäjien työstä.

Mehiläistarhaaja Aimo Nurminen on keskustellut rouva Haukion kanssa usein pölytyksen tärkeydestä. Pölytyksen lisäksi Kultarannan mehiläiset tuottavat tietenkin hunajaa. Tätä herkkua saa käyttöönsä myös presidenttipari.

 

Lisätietoja

mehiläistarhaaja Aimo Nurminen, 0400 520712

 

Kategooriad:

Karhut rikkoneet jo lähes 200 mehiläispesää – muista hakea korvausta

1. juuli 2015 - 12:00

Karhujen tekemistä mehiläistuhoista ilmoitetaan Suomen Mehiläishoitajain Liittoon tasaiseen tahtiin. Heinäkuun alkuun mennessä karhut ovat rikkoneet jo lähes 200 mehiläispesää. Vahinkoja on sattunut ympäri maata. Karhut rikkovat pesiä myös sähköaidoista huolimatta. SML muistuttaa, että jo yhdestä rikotusta pesästä kannattaa hakea petovahinkokorvauksia.

Karhut ovat rikkoneet kesäkuun loppuun mennessä noin 190 mehiläispesää Suomen Mehiläishoitajain Liittoon (SML ry) tulleiden ilmoitusten mukaan.  Karhut ovat tuhonneet pesiä joka puolella maata. SML pelkääkin, että karhuvahingot kasvavat viime vuodesta. Vuonna 2014 karhut rikkoivat 350 mehiläispesää koko vuoden aikana.

SML muistuttaa, että mehiläistarhaajien kannattaa hakea korvauksia karhuvahinkoihin, vaikka karhu rikkoisi vaikka vain yhden pesän. Pienetkin tarhaajat ovat oikeutettuja petovahinkokorvauksiin.

Viime vuonna Maa- ja Metsätalousministeriö ilmoitti korvaavansa 161 mehiläistarhalla sattunutta karhuvahinkoa. Viime vuoden korvausten tilittämisen alkoi kesäkuun lopulla. Maksatus on alkanut, mutta mahdollisista maksatusongelmista kannattaa kertoa SML:lle.

Vahinkoja sähköaidoista huolimatta

Karhuvahinkoja on sattunut ympäri Suomea Kajaanin korkeuteen saakka. Eniten karhut ovat mellastaneet Keski-Suomessa, mutta vahinkoja tapahtuu paljon myös mm. Itä-Suomessa ja Uudellamaalla. SML varoittaakin, että mehiläistarhat eivät ole karhuilta turvassa missään päin Suomea. Karhutuhoja on myös vaikea estää, koska karhut ovat tottuneet ihmisiin. Karhuvahinkoja on sattunut myös asutuksen yhteydessä.

Jopa kymmenesosa ilmoitetuista vahingoista on sattunut, vaikka mehiläistarha olisi aidattu karhuja varten sähköaidalla. Sähköaidat eivät siis pidättele kaikkia karhuja. Joissain tapauksista on nähtävissä selvät jäljet, kuinka karhu on kaivanut tiensä mehiläispesille sähköaidan ali.

Eräät mehiläistarhaajat ovat jopa ostaneet merikontteja mehiläispesiensä suojaksi.

Hae aitatarvikkeita

Maa- ja metsätalousministeriö on varannut karhuvahinkojen estämiseksi varoja, joilla mehiläistarhaajat saavat karhuaitapaketteja. Karhuaitapaketteja on Suomen Riistakeskuksen mukaan riittävästi. Aitapaketit ovat tarhaajille maksuttomia lukuun ottamatta akkua. Aitapaketit toimittaa Farmcomp oy, jonne tilaukset tehdään suoraan. Valitettavasti sähköaitoja saavat maksutta vain yli 15 pesän tarhaajat.

Pyydämme tarhaajia ilmoittamaan kaikki tapahtuneet karhuvahingot Suomen Mehiläishoitajain liittoon joko puhelimitse tai netissä olevalla karhuvahinkojen ilmoituslomakkeella.  Karhuvahinkoja koskevaa neuvontaa antaa Ari Seppälä, 040 730 0015 (ari.seppala@hunaja.net).  Tee vahinkoilmoitus välittömästi myös alueen maaseutuelinkeinoviranomaiselle. Ilman ulkopuolisen henkilön todentamista ei voi saada vahingonkorvauksia. Vahingot kannattaa valokuvata.

 

Lisätietoja:

SML:n karhutyöryhmän puheenjohtaja Kaija Tunkkari: 0400 243 658

Mehiläishoidon neuvoja Ari Seppälä, SML: 040 73 00015, ari.seppala@hunaja.net

Karhuvahinkokartta: http://www.mehilaishoitajat.fi/mehilaishoitajille/karhut/

http://www.farmcomp.fi/

 

Kategooriad:

Lukuisat ruokakasvimme tarvitsevat pölyttäjiä

30. juuni 2015 - 12:00

Monet ruokalautaselta tutut kasvit tarvitsevat pölyttäjiä hyvän sadon ja siementen tuottamista varten. Esimerkiksi mansikka, tomaatti, vadelma, avomaankurkku, kesäkurpitsa ja basilika pitävät pölyttäjistä. Hyönteisistä hyötyviä, suosittuja tuontielintarvikkeita ovat muun muassa avokado, manteli ja kahvi.

Hyönteisillä on ratkaiseva merkitys paitsi luonnon monimuotoisuudelle, niin myös ruokavalikoimaamme. Hyönteisten merkitys eri kasveille vaihtelee paljon.

Jotkut kasvit, kuten mustikka ja puolukka, eivät voi tuottaa satoa lainkaan ilman pölyttäjiä.

Toiset taas tarvitsevat ötököitä siementuotantoon, mutta satoa saadaan ilman hyönteisiä. Näihin kuuluu esimerkiksi sipuli.

Osa kasveista, kuten öljypellava, pärjäisivät ilman pölyttäjiä, mutta onnistunut hyönteispölytys varmistaa runsaan ja laadukkaan sadon.

Hyönteisten merkityksen arviointi eri kasveille on varsin hankalaa esimerkiksi siksi, että tutkimustieto on vielä monien kasvien kohdalla rajallista. Lisäksi myös kasvien lajikekohtaiset erot vaikuttavat siihen, miten merkittäviä hyönteiset ovat niille ja mitkä hyönteiset pölyttävät eri kasveja.

Pölyttäjiä perhosista kukkakärpäsiin

Tiedottaja Tuula Lehtonen Suomen Mehiläishoitajain Liitto SML ry:stä muistuttaa, että pölyttäjinä toimivat hyvin erilaiset hyönteiset. Vaikka pölytyksestä usein puhutaan mehiläisten työnä, niin erittäin tärkeässä roolissa ovat myös erittäin monet muut lajit.

”Suomen luonnossa pölyttäjinä lentävät esimerkiksi kimalaiset, erakkomehiläiset ja kukkakärpäset sekä lukuisat muut pienet hyönteiset”, Lehtonen kertoo.

”Monet viljelijät varmistavat hyvän sadon ostamalla pölytyspalvelua mehiläistarhaajilta. Mehiläispesistä on hyötyä esimerkiksi omenalle ja rypsille. Mansikka- ja vadelmaviljelmillä mehiläiset paitsi parantavat satoa, niin voivat estää harmaahometta levittämällä tätä tarkoitusta varten kehitettyä biologista torjunta-ainetta. Tämä parantaa myös mansikoiden säilyvyyttä.”

Trendikäs lehtikaalikin hyötyy hyönteisistä

SML on koonnut Polytys.fi -nettisivulle listan elintarvikkeista, jotka hyötyvät hyönteispölytyksestä. Liitto muistuttaa, että kyseinen listaus ei ole täydellinen katsaus hyönteisistä hyötyviin elintarvikkeisiin.

Edellä mainittujen kasvien lisäksi listalta löytyvät mm. porkkana, punajuuri, karviainen, kirsikka, mango, nektariini, vesimeloni, sitruuna, kukkakaali, kurkku, lehtikaali, paprika, parsa, härkäpapu, cashewpähkinä, tattari ja kaakao.

Polytys.fi -sivuilla on myös lisää tietoa pölyttäjien merkityksestä. Lisäksi sivu tarjoaa vinkkejä kotipuutarhan pölyttäjäystävällisiin kasvivalintoihin sekä esimerkiksi hyönteishotellin tekemiseen. Viljelijöille sivusto antaa tietoa esimerkiksi pölytyspalvelusta.


Lisätietoja

Suomen Mehiläishoitajain Liitto SML ry

Pölytys ja pölytyksen merkitys: tiedottaja Tuula Lehtonen, 040 506 3202, tuula.lehtonen@hunaja.net

Polytys.fi -sivusto: kuluttajaneuvoja Mari Koistinen, 050 382 2428, mari.koistinen@hunaja.net

Kategooriad:

Mehiläisillä on ollut karu alkukesä – lämpimiä säitä ja lentomehiläisiä kaivataan

24. juuni 2015 - 12:00

Vaikka lämmin heinäkuu voisi antaa mehiläisille mettä ja hunajaa, mehiläisten medenkeruujoukot ovat monin paikoin vähissä. Mehiläispesien vahvuus on tänä kesänä hyvin epätasaista.

Kylmä ja sateinen alkukesä näkyy mehiläispesissä. Mehiläisiä on pitänyt lisäruokkia sokerilla ympäri maata aina juhannukseen saakka. ”Nyt alkaa mehiläisille tärkeän vadelman kukinta. Eivät mehiläiset enää juuri nälkään kuole, mutta eivät ne hyvinkään voi”, kertoo mehiläishoidon neuvoja Ari Seppälä Suomen Mehiläishoitajain Liitosta (SML ry).

”Huonot säät ja sadottomuus ovat verottaneet mehiläispesiä. Pesät ovat vähentäneet keruumehiläisten tuotantoa”, Seppälä jatkaa. Jälkeläisten tuotanto vähenee, kun pesissä on pulaa siitepölystä. Se on mehiläisten toukille tärkeää proteiinipitoista ravintoa. Näin ollen medenkeruun pääsatokautena saattaa olla normaalia vähemmän työläisiä keruutöissä.

Pesien kehitys epätasaista, hunajaa ei ole vielä kertynyt

Vaaoilla varustettujen mehiläispesien perusteella hunajaa ei ole vielä kertynyt missään päin Suomea. Mehiläiset siis kuluttavat sen minkä keräävät.

Mehiläistarhaaja ja SML:n puheenjohtaja Janne Leimi toteaa myös, että pesät ovat kevyitä eli hunajaa ei ole. ”Pesien kehitys on ollut hyvin epätasaista. Samalla tarhalla saattaa olla vahvoja pesiä ja hyvin heikkoja pesiä.”

Alkukesän huonot olosuhteet voivat altistaa mehiläisiä myös taudeille. Ruokapula ja vääristynyt suhde toukkien ja toukista huolehtivien mehiläisten määrissä voi lisätä sikiötautien määrää toukissa. ”Esimerkiksi toukkamätä on tyypillinen mehiläistauti näillä keleillä”, Seppälä sanoo.

Lisätietoja:

Ari Seppälä, mehiläishoidon neuvoja, 040 730 0015, ari.seppala@hunaja.net

Tuula Lehtonen, tiedottaja, tutkimuskoordinaattori, 040 506 3202, tuula.lehtonen@hunaja.net

SML:n vaakapesäsivut: http://koti.tnnet.fi/web144/vaakapesa/index.php

www.mehiläishoitajat.fi

 

Kategooriad:

Grillikausi saa makua hunajasta

15. juuni 2015 - 12:00

Grillauksessa tarvitaan hyviä marinadeja, ja hunaja on erinomainen raaka-aine lähes mihin tahansa marinadiin. Hunaja toimii marinadeissa mm. vahvojen mausteiden maun pyöristäjänä. Lisäksi hunajan karamellisoituminen tuo valmiiseen ruokaan mainiota makua ja hienoa väriä.

Lihan marinointi on yleensä grillaajille tutuinta, mutta tietysti myös kalaa, kasviksia, juureksia ja hedelmiä kannattaa marinoida. Marinadi on helppo valmistaa, ja makuihin saa vaihtelua rohkealla testailulla ja erilaisten mausteiden, maustekastikkeiden ja yrttien vaihtelulla.

Muista, että eri raaka-aineet tarvitsevat eripituisia aikoja marinoitumiseen. Iso lihapala marinoituu hitaammin kuin kasvikset.

Anna marinadin imeytyä jääkaapissa. Muista myös pyyhkiä ylimääräinen marinadi pois ennen grillaamista.

Grillauksen yhteydessä maistuvat viilentävät juomat, kuten jäätee. Hunajalla makeutettuna se on raikas ja helppo kesäjuoma.

Mehiläiset eivät tuota pelkästään hunajaa, vaan vaikuttavat pölytyksen kautta myös moneen muuhun elintarvikkeeseen. Erilaiset ötökät pölyttävät suuren osan ravinnostamme. Resepteihin on merkitty tähdellä * ne raaka-aineet, jotka jollain lailla hyötyvät hyönteispölytyksestä.  

 

Yksinkertaisten ainesten perusmarinadi lihalle

0,5 dl soijakastiketta
0,5 dl rypsiöljyä*
2 rkl hunajaa

Sekoita ainekset. Laita lihapalat pussiin tai astiaan ja kaada marinadi joukkoon. Anna marinoitua jääkaapissa lihapalojen koosta riippuen pari tuntia tai yön yli.
Voit myös maustaa kastiketta suosikkiyrteillä tai maustekastikkeella.
 

Kasvisgrillivartaat

Marinadi

1 dl rypsiöljyä*
0,5 dl soijakastiketta
0,5 dl viinietikkaa
kuivattuja tai tuoreita yrttejä, esim. timjamia*, silputtuna
1 rkl hunajaa
1-2 valkosipulin kynttä murskattuna
rouhittua mustapippuria*

Kasvisvartaat

2 maissia
1 punainen paprika*
1 kesäkurpitsa*
herkkusieniä
pieniä tomaatteja*
ananasta

Sekoita marinadin ainekset. Paloittele kasvikset sopivan kokoisiksi palasiksi. Anna kasvisten maustua marinadin joukossa jääkaapissa vähintään puoli tuntia. Asettele kasvikset vartaisiin. Grillaa vartaita miedolla lämmöllä. Voitele kasviksia marinadilla myös grillauksen aikana.
Voit lisätä vartaisiin esimerkiksi paloiteltua halloumijuustoa.


Jäätee

Jäätee (5 annosta)

1 l vettä
5 pss sitruunateetä (tai muuta vastaavaa teetä)
0,5 dl sitruunamehua*
3–4 rkl tai maun mukaan hunajaa

koristeluun:

tuoretta minttua*
jääpaloja

Kiehauta vesi ja valmista tee pakkauksen ohjeen mukaan. Lisää sitruunamehu. Anna jäähtyä hieman ja lisää hunaja. Jäähdytä jääkaapissa tunti tai pari.
Kaada laseihin jääpalojen päälle ja koristele mintulla.

 

Lisätietoja:

www.hunaja.net

kuluttajaneuvoja Mari Koistinen, mari.koistinen@hunaja.net, puh. 050 382 2428

www.twitter.com/hunajanet

facebook.com/hunajanet

Kategooriad:

Huomioi mehiläiset kasvinsuojeluruiskutuksia suunnitellessa

12. juuni 2015 - 12:00

Suojele mehiläisiä, kimalaisia ja muita hyödyllisiä pölyttäjiä tekemällä torjunta-aineruiskutukset silloin, kun kasvit eivät kuki. Kasvinsuojeluaineruiskutukset tulee tehdä huolellisesti ohjeiden mukaan ja aina yöaikaan.

Kukinnan aikaan ja päiväsaikaan tehtävät kasvinsuojeluaineruiskutukset voivat vahingoittaa ja tappaa mehiläisiä, kimalaisia ja muita hyödyllisiä pölyttäjiä. Suomen Mehiläishoitajain liitto (SML ry) muistuttaa, että kasvinsuojeluruiskutukset tulee tehdä aina yöaikaan klo 22-06, kun mehiläiset eivät lennä. Ruiskutuksia ei tule koskaan tehdä kukkivalle kasvustolle, edes rikkakasveille.

Pölyttäjät tulee huomioida kaikissa puutarhakasvien, peltojen sekä erilaisten viheralueiden ruiskutuksissa. Eri kasvinsuojeluaineet voivat paitsi lyhentää pölyttäjien elinikää, myös vaikuttaa mm. mehiläisten suunnistuskykyyn ja muuhun pölytyskäyttäytymiseen.

 Huomioi pakkausselosteen ohjeet

Useiden torjunta-aineiden pakkausselosteissa on annettu tarkat ohjeet riskien vähentämiseksi. Kaikkien käyttäjien tulee noudattaa näitä ohjeita sekä ajoittaa ruiskutus pölyttäjien kannalta edullisimmin, käyttää oikeaa annostelua ja hyvin toimivia ruiskuja.

Ruiskutusten läheisyydessä sijaitsevien mehiläistarhojen hoitajalle on hyvä tiedottaa ruiskutustoimenpiteistä ajoissa. Tarhaajat antavat tarvittaessa lisätietoja mehiläisistä.

Mehiläisten merkitys pölyttäjinä on niin suuri, että niiden suojeleminen kannattaa, vaikka omat viljelykasvit eivät olisikaan hyönteispölytteisiä. Mehiläisten tekemän pölytystyön arvo on Suomessa yli 60 miljoonaa euroa. Hyönteispölytyksestä hyötyviä kasveja ovat mm. omena, rypsi, rapsi, tattari ja monet kotimaiset marjat.

 

Lisätietoja:

Suomen Mehiläishoitajain Liitto

Tuula Lehtonen

 tutkimuskoordinaattori, tiedottaja

040 506 3202

tuula.lehtonen@hunaja.net

www.polytys.fi

www.mehilaishoitajat.fi

 

Kategooriad:

Hunaja-asetus päivittyy: ei vaikuta hunajan tuottajiin

9. juuni 2015 - 12:00

Uusi hunaja-asetus astuu voimaan 24. kesäkuuta. Asetuksen muutokset ovat pieniä, eivätkä ne käytännössä vaikuta suomalaisiin hunajan tuottajiin.

Siitepölyyn liittyvää merkintää tarkennettu eli asetus vahvistaa, ettei siitepölyä tarvitse merkitä hunajaa ainesosaluetteloon.

3 § Tuotteen koostumusta koskevat vaatimukset

Liitteessä 1 mainittujen tuotteiden on täytettävä liitteessä 2 esitetyt vaatimukset.

Siitepölyä, joka on hunajalle ominainen luonnollinen osatekijä, ei pidetä tämän asetuksen liitteessä I määriteltyjen tuotteiden ainesosana Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1169/2011 2 artiklan 2 kohdan f alakohdassa tarkoitetulla tavalla.

Alkuperämerkintöihin liittyen EY on muutettu EU:ksi.

5 § Muut pakkausmerkinnät

Sen lisäksi, mitä elintarvikkeiden pakkausmerkinnöistä on muualla säädetty on hunajaan tehtävä seuraavat merkinnät:

a) Merkinnässä on ilmoitettava yksi tai useampi alkuperämaa, josta tuote on kerätty.

Jos hunaja on peräisin useammasta kuin yhdestä jäsenvaltiosta tai kolmannesta maasta, voidaan merkintä korvata jollain seuraavista merkinnöistä:

- EU:ssa tuotetun hunajan sekoitus
- EU:n ulkopuolella tuotetun hunajan sekoitus
- EU:ssa ja EU:n ulkopuolella tuotetun hunajan sekoitus.

 

Lisätietoja ja koko asetus:
Maa- ja metsätalousministeriön asetus hunajasta 392/2015

 

 

Kategooriad:

Mehiläisiä pesineen varastettiin Nurmijärvellä

2. juuni 2015 - 12:00

Rajamäellä asuvalta Juha Välimäeltä varastettiin toukokuun lopulla yhteensä kahdeksan mehiläispesää. Ensin yhdeltä tarhalta oli viety neljä pesää. Pari viikkoa myöhemmin saman tien varrelta noin viiden kilometrin päästä varastettiin neljä pesää lisää.

Juha Välimäellä on tällä hetkellä yli 200 mehiläispesää.  Nyt kokenut ja arvostettu tarhaaja hämmästelee varkauksia.
”Ei tällaista ole koskaan ennen tapahtunut”, Välimäki toteaa. ”Pesät näkyvät tielle, ja jollakin on siis nyt ollut mahdollisuus käydä siellä suunnalla varkaissa kahdesti.”
Mehiläistarhat, joilta pesät varastettiin, sijaitsevat Klaukkala–Loppi -tien varrella noin viiden kilometrin etäisyydellä toisistaan.

Välimäki ilmoitti varkaudet poliisille, mutta tapauksen selviäminen poliisin voimin on epätodennäköistä.
”On todella harmi, että jotkut hankkivat mehiläispesiä tällä tavalla. Olen valmis myymään jaokkeita edulliseen hintaan heinäkuussa, niin ei tarvitsisi epärehellisin keinoin kenenkään hankkia mehiläispesiä.”
Jaoke on tarhaajien keino lisätä mehiläispesien määrää. Tällöin yksi pesä jaetaan kahdeksi pienemmäksi.
Toukokuussa mehiläiset eivät ole vielä ehtineet kerätä pesiin hunajasatoa. Pesävarkaat siis vievät nimenomaan mehiläiset ja mehiläispesien kaluston, eivät hunajaa.  

Juha Välimäen pesät olivat sanottuja kevytpesiä eli styroksista valmistettuja laatikoita. Paradise Honey -logolla varustetut laatikot olivat väriltään vihreitä. Varkaiden mukaan lähti myös mehiläisten ruokintaan tarkoitettuja, valkoisia laatikkoja.

Mehiläispesävarkaudet harvinaisia

Tarhaajalle pesävarkaus on merkittävä taloudellinen menetys. Yhden mehiläispesän arvo on noin 350 euroa, ja lisäksi tappiota syntyy menetetystä hunajasadosta. Taloudellista menetystä saattaa korvata vakuutus, jos tarhaajalla on esimerkiksi sopiva maatilavakuutus. Juha Välimäellä on tällainen vakuutus.

Mehiläispesävarkauksia tehdään silloin tällöin. Viime keväänä Forssassa vietiin kuusi mehiläispesää.

Mehiläispesien varastaminen vaatii paljon osaamista. Mehiläispesiä on osattava käsitellä oikein. Lisäksi pesien kuljetus vaatii sopivan auton.

Ilman mehiläistarhaajan lupaa mehiläispesiä ei saa milloinkaan mennä koputtelemaan tai muuten tutkailemaan. Ärsytettyinä mehiläiset ovat voivat pistää ja tilanne voi muodostua vaaralliseksi.
 

Suomen Mehiläishoitajain Liitto SML ry valitsi Juha Välimäen Vuoden 2015 mehiläistarhaajaksi viime tammikuussa.   


Lisätietoja:

Juha Välimäki, puh. 050-5430062


Aikaisempia tiedotteita aiheeseen liittyen:

24.1.2015
Juha Välimäestä vuoden mehiläistarhaaja


9.5.2014
Forssassa varastettiin kuusi mehiläispesää
 

 

Kategooriad:

Ajankohtaista: pesien ruokatilanne ja muurahaiset

1. juuni 2015 - 12:00

Nälkään kuolleet mehiläispesät ovat tänä keväänä olleet tavallista yleisempiä. Nälkäkuoleman ehkäisyksi tehdyt lisäruokinnat ovat siis olleet tarpeellisia.

Viileän sään vuoksi ruokaa kuluu edelleen enemmän, kuin mitä pesät pystyvät hakemaan. Tarkkaile siis pesien ruokatilannetta: pesässä pitäisi olla vähintään kaksi Langstroth-kakkua tai kaksi Farrar-kakkua ruokaa, jotta se selviää parin viikon ajan.

Ohjeita lisäruokintaan löydät kevään tiedotteestamme.

Vaivaavatko muurahaiset?

Tähän aikaan vuodesta monet mehiläispesät saavat riesakseen muurahaisia. Netissä on jaettu monenlaisia vinkkejä muurahaisten varalle. Älä käytä hyönteismyrkkyjä ja vastaavia mehiläispesillä muurahaisongelmiin.

Janne Jokinen on kirjoittanut, kuinka hän on tehnyt muurahaisesteet rakennusmuovista ja ihorasvasta.

Facebook-keskustelussa Jarkko Isokungas suositteli vaseliinia.
"Nosta pesä "jalkojen" päälle ja jokaiseen jalkaan REILU kierros vaseliinia. Pysähtyvät kyllä."

Pertti esittelee blogissaan vallihautamaiset vesiesteet.

Toisaalta saadun neuvon mukaan veden tilalla kannattaa kokeilla myös ruokaöljyä. Ruokaöljy ei haihdu, kuten vesi.

SML:n videolla Matti Luostarinen kertoo, että hän on muutaman vuoden ajan pitänyt muurahaisille omaa pesää.

Viime vuonna Mehiläinen-lehdessä julkaistiin mm. seuraavat vinkit Facebook-keskustelun perusteella:

Väinö Kuivalainen testasi aspartaamilla makeutettua, hiilihapotuslaitteiden käyttöön tarkoitettua tiivistekolajuomaa:
”Kaadoin tiivistettä kevytpesän kannen sisäpuolelle ja pyörittelin kattoa niin, että tiivisteliemi kiersi koko katon ja tunkeutui murkkujen kaivamiin reikiin. Ylimääräinen sitten maahan ja pesä kasaan.  Muutaman päivän jälkeen menin katsomaan: murkut olivat muuttaneet muualle. Pesä näyttää hyvinvoivalta ja on hengissäkin. Nyt olen kuljettanut mukanani emännältä pöllittyä, puhdasta tiskirättiä, johon olen imeyttänyt tiivistettä ja sillä pyyhkinyt katon sisäpuolen reunan, joka vastaa osaston seinään, ja ulkopuoleltakin nurkat, missä nämä mustat vilistää, ja murkut on pysynyt poissa.”

Jani Manninen kertoi napanneensa Facebook-keskustelusta kaviotervavinkin:
”Laitoin sitä pesien jalustoiden ympärille ja hyvin toimi. Ja tuoksukin oli jonkin aikaa oikein miellyttävä.”

Leena Leinonen hyödynsi keittiökaappien tuotetta:
”Minulla auttoi tavallinen sooda, jota käytetään leivonnassa.”

Heidi Hintikka on rakennellut vesiesteet: ”Minulla on pesälaatikoiden alla sellainen rauta-alusta, jossa jalat, ja jokaisen jalan alla kanisterinpuolikas, öljypöntöistä taisin leikata, joissa pidän vettä. Toimii.”

 

Kategooriad:

Suomen mehiläiset ovat talvehtineet pääosin erittäin hyvin

26. mai 2015 - 12:00

Joka talvi osa Suomen mehiläispesistä menehtyy, mutta alustavien tietojen mukaan viime talvi meni mehiläisillämme oikein hyvin. Suomessa ei esiinny samanlaisia mehiläisten joukkokuolemia kuin Yhdysvalloissa.

Uutisointi mehiläisten joukkokuolemista on saanut monen suomalaisenkin huolestumaan mehiläisistä. Suomessa ei kuitenkaan ole vastaavia joukkokuolemia kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa. ”Viime talvi sujui alustavien tietojen mukaan erittäin hyvin. Talvitappiot ovat puolet keskimääräisestä”, kertoo Suomen Mehiläishoitajain Liiton mehiläishoidon neuvoja Ari Seppälä.   

Mehiläispesien talvikuolleisuutta selvitetään parhaillaan kansainvälisellä COLOSS-talvitappiokyselyllä. Kysely on vielä auki, mutta tähän mennessä saatujen vastausten perusteella talvikuolleisuus on 7,4 prosenttia pesisitä. Keskimäärin talvitappiot ovat olleet Suomessa vuosien varrella noin 15 prosenttia.

Suomen talvi voi olla mehiläisille monella tavalla rankka. Kylmyyttä suurempi uhka on pesiin talven aikana kerääntyvä kosteus. Säiden lisäksi talvitappioita aiheuttavat mm. punkit, taudit ja pesiä tuhoavat linnut ja karhut.

”Talvitappioihin vaikuttaa kokonaisuus ja talven lisäksi myös esimerkiksi syksyn hoitotoimenpiteet”, Seppälä kertoo.

 

Yhdysvalloissa mehiläishoito on toisenlaista

Yhdysvalloissa huoli mehiläisistä on nyt todella suuri. USA:n mehiläistarhaajien on uutisoitu menettäneen viimeisen vuoden aikana jopa 42 prosenttia pesistään. Pahimmillaan mehiläiskuolleisuus on ollut eri osavaltioissa yli 60 prosenttia.

Tutkijoita huolestuttaa erityisesti se, että suuri osa Yhdysvaltain pesäkuolemista on tapahtunut kesäkautena. Kun talven aikana kuoli noin 24 prosenttia pesistä, kesällä kuolleiden pesien osuus oli jopa 27 prosenttia. Suomessa pesiä kuolee kesäaikaan erittäin vähän.

USA:n massiivisten mehiläiskuolemien syitä ei edelleenkään tiedetä. Tutkijat epäilevät syyksi paitsi punkkeja, niin myös saasteita ja torjunta-aineita. Yhdysvalloissa mehiläisten hoito on myös hyvin erilaista verrattuna Suomeen, Ari Seppälä huomauttaa.

”Siellä mehiläishoito on suurelta osin siirtohoitoa, eli mehiläisiä siirretään jatkuvasti paikasta toiseen. Meillä ei siirtohoitoa paljoa harrasteta. Pesien siirto on aina suuri stressitekijä mehiläiselle”, Seppälä kertoo.

 

Lisätietoja:

Suomen Mehiläishoitajain Liitto

Tuula Lehtonen, tiedottaja

040 506 3202

tuula.lehtonen@hunaja.net

www.mehilaishoitajat.fi

COLOSS-talvitappiokysely mehiläistarhaajille (viimeinen vastauspäivä on 31.5.2015).

 

Kategooriad:

Vastaa COLOSS-talvitappiokyselyyn tämän viikon aikana

25. mai 2015 - 12:00

Kansainvälinen COLOSS-talvitappiokysely on auki tämän viikon ajan. Kaikkia tarhaajia pesämäärästä riippumatta pyydetään vastaamaan kyselyyn, jotta saadaan kattavaa tietoa menneen talven pesätappioista ja niiden syistä. Kyselyn viimeinen vastauspäivä on 31.5.

Vastaa talvitappiokyselyyn toukokuun aikana huolimatta siitä oletko pieni tai suuri tarhaaja tai selvisikö pesäsi hyvin tai huonosti talven yli. SML ja kansainväliset mehiläistutkijat saavat vastauksista tärkeää tietoa.

Euroopassa ja Yhdysvalloissa on havaittu viimeisen kymmenen vuoden hyvin suuria  talvitappioita, mutta niiden perimmäisiä syitä ei ole saatu selville. Vuonna 2008 aloitettiin COLOSS-verkoston (Prevention of honey bee COlony LOSSes) toiminta, jotta eri maiden tiedot saadaan kerättyä vertailukelpoisella tavalla. Yhteistoiminnalla saadaan paremmat mahdollisuudet pesätappioiden syiden selvittämiseen.

Yksi COLOSS ryhmistä on keskittynyt standardoidun pesätappiokyselyn kehittämiseen. Toivomme että vastaat kyselyyn, jotta sinunkin kokemuksesi kartuttavat tietoa siitä mikä vaikuttaa mehiläisiimme.

Suuresta vastausmäärästä voidaan laskea talvitappioden eroja mm. erilaisilla varroatorjunnoilla, hoitotavoilla tai tarhausalueilla.

Lue kysymykset huolellisesti ja vastaa kaikkiin joihin voit. Vain loppuun asti tehtyjen vastausten tiedot tallentuvat. Kenenkään tarhaajan yksittäisiä tietoja ei luovuteta eteenpäin tietojesi suojaamiseksi.

Kokoamme tulokset yhteen mehiläistarhaajien tietoon Mehiläinen-lehteen ja nettiin.
 

COLOSS Talvitappiokysely 2015

Lisätietoa COLOSS-verkostosta

Kategooriad:

SML:n yliö Maaseudun Tulevaisuudessa: Karhuvahingot tulevat kalliiksi

22. mai 2015 - 12:00

(Tämä teksti on julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa Yliö-palstalla 20.5.2015)

Toukokuun puoleen väliin mennessä Suomen Mehiläishoitajain Liitolle (SML ry) on tullut ilmoitus jo lähes kahdestakymmenestä karhuvahingosta mehiläistarhoilla. Pahimmassa tapauksessa karhu rikkoi 11 pesää yhdeltä tarhalta.

On jo nyt nähtävissä, että karhuvahinkojen määrä tullee kasvamaan aiemmista vuosista. Suomalaisilla mehiläistarhoilla tapahtuneet karhuvahingot ovat jo parin viime vuoden aikana lisääntyneet huomattavasti. Vuodesta 2013 vuoteen 2014 vahinkojen määrä yli kaksinkertaistui. SML kerää tietoja mehiläispesillä tapahtuneista karhuvahingoista, ja viime vuonna liiton tietoon tuli yli 350 karhun toimesta rikottua mehiläispesää. Lisäys edellisvuoteen oli suuri: vuonna 2013 karhut tuhosivat 160 mehiläispesää.

Karhutuhojen määrän selkeä kasvu aiheuttaa mehiläistarhaajille suurta huolta tulevaisuudesta. Eräät tarhaajat ovat jo lopettaneet mehiläistarhauksen jatkuvien karhuvahinkojen vuoksi.

Elinkeino ja pölytys turvattava

Karhuongelma uhkaa hunajaelinkeinoa ja satokasviemme pölytystä. Karhukannan hoitosuunnitelmaa on pian päivitettävä vastaamaan Suomen nykyistä karhukantaa. Viime vuosina karhukanta on levinnyt koko maahan Varsinais-Suomea myöten, kun aiemmin vahingot tapahtuivat pääosin Itä- ja Keski-Suomessa. Varsinais-Suomi on maamme tärkeintä hunajantuotantoaluetta, ja siellä hunajakarhuilla oli viime kesänä onnenpäivät.

Kannanhoidon suunnittelussa tuleekin ottaa paremmin huomioon mehiläistalous kotimaisena elinkeinona. Vaikka linjauksissa mainitaan elinkeinojen huomioiminen, tällä hetkellä se ei toteudu. Mehiläistalous on tärkeä pää-ja sivuelinkeino, jota ei saa vaarantaa vanhentuneen karhuhoitosuunnitelman vuoksi.

Jos jatkuvista karhutuhoista kärsivä tarhaaja lopettaa toiminnan kokonaan, sillä on suora vaikutus alueen pölyttäjäkantaan. Kun keskisuuri mehiläistarhaaja lopettaa, kärsii paikallinen maatalous siitä suurena sadonmenetyksenä. Pölytys on mehiläistarhauksen arvokkain tuote, ja karhun vierailu mehiläistarhalla verottaa aina myös pölyttäjien määrää.

Myös mehiläinen on kotieläin.

Metsästystä kohdennettava paremmin

Tehokas ratkaisu hunajakarhuongelmiin olisi, että annetut kaatoluvat kohdennettaisiin ensisijaisesti vahinkokarhuihin. SML ei halua, että karhujen kaatolupia myönnettäisi aiempaa enemmän, vaan myönnettäviä karhulupia täytyy kohdentaa aiempaa enemmän mehiläisvahinkoalueille. Näin mehiläisvahingot saataisi tehokkaasti vähenemään ja pesätuhoista aiheutuneet korvaussummat pienenisivät.

Valitettavasti vahinkokarhun poisto on tällä hetkellä ainoa järkevä keino päästä eroon mehiläispesiä tuhoavista karhuista. Kaikki Suomen karhut eivät suinkaan ole mehiläistarhaajien riesana. Arviolta alle viisi prosenttia karhuista on persoja hunajalle. Sen vuoksi olisi kansantaloudellisesti järkevää, että karhujen vuotuinen poisto tapahtuisi ensisijaisesti näistä ongelmakarhuista.

Vaikka mehiläistarhoja runnoville karhuille on mahdollisuus saada poikkeuslupa, on sen saamisessa todella suuri byrokratiataakka. Byrokratiaa tulee vähentää.

Myöskään metsästäjät eivät ole innokkaita metsästämään poikkeusluvalla hunajakarhuja, koska kaikki poikkeusluvalla metsästetyt karhut kuuluvat lain mukaan Valtiolle. Jos metsästäjä saisi pitää metsästämänsä karhun lihat ja taljan, paranisi heidän motivaationsa auttaa mehiläistarhaajia varmasti.

Vahingot tarhaajan ja yhteiskunnan taakkana

SML arvioi viime vuoden karhutuhojen kokonaiskustannusten määräksi noin 300 000 euroa. Se on toki porovahinkoihin verrattuna pientä, mutta suurimmaksi osaksi pientuottajista koostuvalla mehiläisalalla suurta. Lopulta nämä kustannukset myös tulevat yhteiskunnan maksettaviksi petovahinkokorvauksina ja pölytyksen ja sadon vähenemisenä.

Jo yksi tuhottu mehiläispesä kustantaa tarhaajalle tapahtuman ajankohdasta riippuen 350-1200 euroa. Pahimmillaan karhut veivät yksittäiseltä tarhaajalta yli 70 pesää viime kesän aikana.

Lisänä seuraavat muut kustannukset, eli mahdollinen maaseutuasiamiehen vahinkotarkistusmaksu, polttoaine, sähköaita- ja akkukulut sekä muut huoltokulut. Kulunutta työaikaa tarhaaja ei saa koskaan takaisin.

Vaikka sähköaita tehoaisikin, tulee siitä suuria kustannuksia ja lisätyötä tarhaajalle. SML arvioi, että yhden mehiläistarhan aitaamisesta kuluu noin 110 euroa kesässä. Kun 250 pesän mehiläistarhaaja suojaa kaikki mehiläistarhansa, kustannukset ovat noin 3700 euroa vuodessa

Sähköaidat tehoavat osaan vahinkokarhuista, mutta osa karhuista menee aidankin läpi – tai ali. Viime kesänä näimme, että karhujen tunkeutuvan jopa hunajavaraston järeästä puuovesta läpi hunajahimoissaan. Eräät tarhaajat ovat jopa investoineet merikontteihin, joihin mehiläispesät saa suojaan kontioilta. Se ei kuitenkaan ole monelle mahdollinen ratkaisu.

Apua on vain vähän saatavilla

Vielä muutama vuotta sitten karhuja pidettiin yleisesti vain itäisen Suomen mehiläistarhaajien ongelmana. Myös mehiläistarhaajat, jotka eivät olleet karhutuhoja omakohtaisesti kokeneet, saattoivat väheksyä karhu-uhkaa. Tilanne on nyt muuttunut täysin. Tarhaajat aina Etelä-Suomea myöten ovat kohdanneet karhuongelmia. Pelko on hiipinyt tarhoille.

SML on tehostanut karhuvahinkotietojen keräämistä, mutta resursseja auttaa tarhaajia vahinkojen ennakoimiseen ei ole. Jäsenistöstä on nähtävissä suuri huoli karhuasian vuoksi. Mehiläistarhaaja tuntee jääneensä yksin.

Osa mehiläistarhaajista saa sähköaitoja karhuja vastaan Maa-ja metsätalousministeriön kustantamana. Aitoja saavat veloituksetta kuitenkin pääosin vain yli 15 mehiläispesän tarhaajat, eikä aitojen mukana saa akkua. Sähköaitojen saanti kaikille tarhaajille tulee taata, jotta yksikään karhu ei opi hunajan makuun.

Sähköaidat eivät kuitenkaan poista karhun tuomaa uhkaa. Vaikka karhu ei ole tarhaajan kimppuun käynytkään, on petopelko silti vakava asia: Mehiläistarhaajan työ on ainoa ammatti, jossa joudutaan olemaan samalla työpisteellä suurpedon kanssa.

 

Heikki Vartiainen

Suomen Mehiläishoitajain liiton toiminnanjohtaja

Kategooriad: