mesindus.ee

Yksi alkukesän hauskimmista herkuista on raparperi. Satoisa ja luonteikas tyyppi, joka vaatii joko hyvin toimivia sylkirauhasia tai hunajaa kaverikseen. Helsingin Sanomat tosin kirjoitti taannoin, että suomalaiset käyttävät raparperia turhan yksipuolisesti: Iranissa raparperi kuuluu nimenomaan suolaisiin ruokiin.

•        500 g raparperia
•        1 dl hunajaa
•        ripaus tai hyppysellinen kanelia – maun mukaan

Hunajalla makeutettu raparperipaistos maistuu jäätelön kanssa.

• 150 g sulatettua voita
• 4 dl kaurahiutaleita (desin verran voi korvata myös vehnäjauhoilla) 
• 1 dl ruokosokeria tai sokeria

Hunaja sopii mainiosti toscakuorrutteeseen.

• 100 g voita 
•  2 kananmunaa
• 1,5 dl sokeria 
• 2 dl vehnäjauhoja 
•  1 tl leivinjauhetta 
•  0,5 dl maitoa tai kasvimaitoa

• 4–5 dl kuorittuja, noin sentin paksuisia raparperinpaloja

• 75 g voita
• 2/3 dl hunajaa
• 3 rkl vehnäjauhoja
• 3 rkl maitoa
• noin 2 dl rouhittuja manteleita tai cashewpähkinöitä

Mesilasperede loomuliku paljunemise käigus lendavad sülemid teevad sageli vahemaandumise ootamatutes kohtades, näiteks aias õunapuuoksal, katuseräästas või isegi meekarva auto poritiival. Kuna mesilaste valitud asukoht pole enamasti inimestele meelepärane, on vaja … Loe edasi >>

Tarhaajatiedote 4.6.2018

• Anna pesille riittävästi tilaa ja estä parveilu
• Osallistu COLOSS-talvitappiokyselyyn
• Pesätuen hakuaika umpeutuu 15.6.
• Kesätapahtuma nuorille Sastamalassa
• SICAMM-kongressin ohjelma netissä
• Pyydä viljelijöitä huomioimaan pölyttäjät ruiskutuksissa
• SML toivoo kuvia viljelykasvien lehdiltä juovista mehiläisistä
• Liiton pesävaakoja kateissa

Mehiläisyhteiskunnat ovat vahvistuneet nopeasti, ja pääsatokasvit aloittelevat kukintaansa. Lisää riittävästi tilaa hunajalle ja munintatilaa emolle. Vaakapesiä seuraamalla voit saada vinkkejä alueesi satotilanteesta. Parvien kiinniottajia kaivataan erityisesti Etelä-Savosta, Savonlinnan seudulta. Ilmoittautua voit osoitteeseen eeva-liisa.korpela@hunaja.net

COLOSS-talvitappiokysely on avoinna vielä 15.6. asti. Kaikkien koko COLOSS-kyselyn täyttäneiden kesken arvotaan Mesimestari Oy:n lahjoittama ilmastoitu suojahaalari (arvo 120 €). Linkit kyselyyn löytyvät SML:n nettisivuilta: www.mehilaishoitajat.fi > Mehiläishoitajille > Coloss-talvitappiokysely

Pesäkohtaista tukea voi hakea 15.6. mennessä. Tarkemmat ohjeet, hakemuspaperi ja palautusosoite löytyvät SML:n nettisivuilta: www.mehilaishoitajat.fi > Mehiläishoitajille > Materiaalisalkku

Nuorten kesätapahtumaa vietetään lauantaina 16.6. Sastamalassa Pesosen Mehiläistarhoilla ja Packalinin huvilalla. Luvassa on asiaa mehiläispesän tuotteista, työskentelyä pesillä ja mahdollisuuksien mukaan myös kuhnureiden paistoa. Tarkemman ohjelman ja ilmoittautumislomakkeen löydät SML:n nettisivujen Tapahtumat-sivulta.

SICAMM-kongressin ohjelma on valmistunut. Heinäkuussa Mustialassa järjestettävään kongressiin voi osallistua myös päiväseltään tai lähteä mukaan varsinaisten kongressipäivien jälkeen järjestettäville retkille Naantaliin ja Kultarantaan tai Pakinaisten puhdasparitusasemalle. Seminaaripäivien päivähinta on 60 euroa, joka sisältää lounaan ja kahvit. Tarkista itsellesi kiinnostavin ohjelma ja ilmoittaudu: www.mehilaishoitajat.fi/sicamm-2018/

Kasvinsuojeluruiskutusten aika on taas käsillä. Kannattaa olla yhteydessä tarhojen lähellä toimiviin viljelijöihin, jotta he tekisivät ruiskutukset yöaikaan, kun pölyttäjät eivät lennä. Mikäli se ei ole mahdollista, kannattaa kysyä ruiskutusajankohta, jotta voi tarpeen vaatiessa estää mehiläisten lennon tuona ajankohtana. Mikäli havaitset myrkytystapauksia, ota yhteyttä maritta.martikkala@hunaja.net

Mehiläiset hyödyntävät kasveja muutoinkin kuin meden ja siitepölyn keruuseen. Ne esimerkiksi hakevat pisarointivettä viljojen ja sokerijuurikkaan lehdiltä. SML toivoo tarhaajilta tutkimus- ja terveystoimikunnalle kuvia mehiläisistä juomassa pelloilla. Jos sinulla on aiheesta kuvia, laittaisitko kuvaajatiedon kera osoitteeseen sml@hunaja.net.

Kuulutko SML:n vaakapesätarhaajiin ja käytössäsi on liiton omistama vaaka? Liiton vaa’at numero 4, 5 ja 25 ovat teillä tietymättömillä. Ilmoittaisitko ystävällisesti Eeva-Liisa Korpelalle, jos sinulla on käytössäsi joku niistä: eeva-liisa.korpela@hunaja.net tai 040 5063 202.

Toukokuussa alkoivat puhelut. Ötökkä siellä, kokonainen parvi täällä. Tykkään hyönteistiedusteluista. Niistä tietää, että kesä on tullut, mutta ne ovat monesta muustakin syystä hyvä juttu.

Ötökkäpuhelun aluksi soittaja yleensä kertoo ongelmasta. Ongelma on ötökkä, joka ainakin muistuttaa mehiläistä. Aika usein ongelmasta halutaan eroon. Ensin koetamme soittajan kanssa selvittää kuvailun tai kuvan perusteella, mikä ötökkä on hyönteisiään. Aika usein laji tarkentuu joksikin kimalaiseksi, erakkomehiläiseksi tai ampiaiseksi. Harva yhdestä ötökästä on huolissaan: ongelmallinen ötökkä joko parveilee tai pesii. Siksi seuraavaksi pohditaan, onko ötökkä asettumassa asumaan vai onko se paikalla vain hetkellisesti.

Rusomuurarimehiläinen. Kuva: Juha Jantunen

Kimalainen omenalla. Kuva: Tarja Ollikka

Tarhamehiläinen horsmalla. Kuva: Tarja Ollikka

Ampiainen. Kuva: Tarja Ollikka

Suomen Mehiläishoitajain Liitto muistuttaa, että torjunta-aineruiskutukset tulee tehdä yöaikaan, jotta niistä koituu mahdollisimman vähän haittaa pölyttäjille.

Suomen Mehiläishoitajain Liitto kehottaa tekemään kasvinsuojeluruiskutukset öisin, kun pölyttäjät eivät lennä. Päiväsaikaan tehtävät ruiskutukset voivat vahingoittaa ja tappaa mehiläisiä, kimalaisia ja muita hyödyllisiä pölyttäjiä. Ruiskutuksia ei pidä myöskään tehdä kukkiville kasvustoille, sillä ne ovat pölyttäjien ruokapöytä.

Monien viljelykasvien sadon laatu ja määrä riippuvat onnistuneesta hyönteispölytyksestä. Esimerkkejä tällaisista kasveista ovat omena, öljykasvit, tattari, kumina, härkäpapu sekä kotimaiset marjat, kuten mansikka, herukat ja vadelma. Kasvinsuojeluaineet saattavat vaikeuttaa hyönteisten suunnistamista, mikä puolestaan haittaa pölytystyötä.

Useiden torjunta-aineiden pakkausselosteissa on annettu ohjeita epätoivottujen sivuvaikutusten välttämiseksi. SML kehottaa noudattamaan ohjeita tarkasti. Ruiskutuksissa tulee aina huolehtia oikeasta annostelusta ja käyttää hyvin toimivia ruiskuja. Mikäli vain mahdollista, käsiteltävien viljelmien läheisyydessä toimivia mehiläistarhaajia olisi hyvä varoittaa ruiskutuksista etukäteen.

"Viljelijöiden lisäksi monet koti- ja puistopuutarhurit käyttävät kasvinsuojeluaineita. Toivoisimme, että myös he muistaisivat pölyttäjät torjunnan tarvetta pohtiessaan ja torjuntoja tehdessään. Pölyttäjillehän hallittu hoitamattomuus on hyvä asia – monet rikkakasvit tarjoavat niille ruokaa ja risukasat ja lahopuu pesäpaikkoja", tutkimuskoordinaattori Eeva-Liisa Korpela Suomen Mehiläishoitajain Liitosta toteaa.

 

Lisätietoja:

Stanislav Jaš, toiminnanjohtaja, Suomen Mehiläishoitajain Liitto

044 506 3200

stanislav.jas@hunaja.net

www.polytys.fi

www.mehilaishoitajat.fi

Heinäkuussa Mustialassa pidettävä SICAMM-kongressin päiväkohtainen ohjelma on nyt päivitetty nettisivuille: https://www.mehilaishoitajat.fi/sicamm-2018/. Päiväosallistuminen maksaa 60 euroa ja ilmoittautua voi joko sivuilta löytyvällä lomakkeella (Täytä ilmoittautumislomakkeessa vain punaisella tähdellä merkityt kohdat ja valitse haluamasi päivä otsikon "Participation fee" kohdalta) tai sähköpostilla osoitteella sicamm2018@hunaja.net. Tervetuloa kuulemaan tuoreimpia tutkimustuloksia ja tumman mehiläisen kuulumisia useista eri maista!

Mesilaspere toetus avaldab positiivset mõju mesilasperede registreerimisele ning seeläbi paraneb mesilaste haiguste varajane avastamine ja õigeaegne mesilaste haiguste leviku tõkestamiseks võetud meetmete rakendamine. Eesti Mesinike Liidu juhatuse liige Aleksander Kilk … Loe edasi >>

Kansainvälistä maailman mehiläispäivää vietetään sunnuntaina 20. toukokuuta. Päivällä halutaan muistuttaa tarhamehiläisten ja muiden pölyttäjien tärkeydestä luonnossa ja niiden merkittävästä roolista ruuantuotannossa.

Hyönteispölytys on välttämätöntä monien kasvien sadon ja siementen tuotannolle. ”Suomalaisista viljelykasveista mehiläispölytys hyödyttää muun muassa omenaa, rypsiä, vadelmaa, härkäpapua, herukoita, kuminaa ja tattaria. Lisäksi mehiläispölytykseen voidaan omena-, mansikka- ja vadelmaviljelmillä yhdistää biologista harmaahomeen ja siemenkotelomädän torjuntaa, joka parantaa sadon laatua ja säilyvyyttä”, Suomen Mehiläishoitajain Liiton tutkimuskoordinaattori Eeva-Liisa Korpela kertoo.

Myös monien luonnonkasvien sato paranee, jos lähistöllä on mehiläispesiä. Samalla saadaan herkullista hunajaa. Suomen luonnossa yksi hunajantuotannon kannalta tärkeimpiä kasveja on metsävadelma.

Kylvä pölyttäjille mesikasveja

Maailman mehiläispäivänä halutaan mehiläisten lisäksi muistaa luonnonpölyttäjiä, jotka ovat monin paikoin maailmassa ahtaalla.

”Luonnonpölyttäjiä voi suosia jättämällä pihapiiriin lahoavaa puuta tai paljasta hiekkamaata – tällaisilta paikoilta monet erakkomehiläiset löytävät sopivia pesäpaikkoja. Lisäksi tarhamehiläisille ja muille pölyttäjille on ensiarvoisen tärkeää, että maisemasta löytyy kukkivia kasveja varhaisesta keväästä pitkälle loppukesään. Viljelijät ja kotipuutarhurit voivatkin parantaa pölyttäjien oloja kylvämällä mesikasveja”, Eeva-Liisa Korpela toteaa.

Viikonloppuna 19.–20.5. on luvassa mehiläisaiheisia tapahtumia ainakin Siuntiossa, Porvoossa, Vantaalla, Porissa ja Oulussa. Mikäli tapahtumat eivät osu omalle reitille, maailman mehiläispäivää voi juhlistaa vaikkapa tarkkailemalla pölyttäjien työtä omassa pihapiirissä tai valmistamalla hyönteishotellin pihan tai lähimetsän mesipistiäisten iloksi.

 

Maailman mehiläispäivän tapahtumia järjestetään esimerkiksi seuraavissa paikoissa:
Siuntion kylpylä, la 19.5. klo 10–14
Kauppakeskus Valkea, Oulu, la 19.5. Oulu klo 10–15
Savisiiven näyttelyhuone, Isolinnankatu 6, Pori, la 19.5. klo 10–14
Backaksen kartano, Vantaa, su 20.5. klo 14–16
Porvoo, Airokatu 1, su 20.5. klo 10–15

Lisätietoa tapahtumista löydät Tapahtumat-sivulta.

Honey bees are integral to Slovene culture, and there’s a lot to learn about them on this affordable tour.

2017-2018 Enkätundersökning om övervintringen Finland är öppet till och med den 15 juni. 

Syftet med denna enkätundersökning är att få in data om vinterförlusterna 2017-2018 och om faktorer som kan ha betydelse för övervintringen.

Enkäten är ett led i det samarbete om förluster som pågår inom COLOSS, en internationell organisation som arbetar med frågor kring bihälsa. Frågeformuläret har tagits fram av en arbetsgrupp inom COLOSS, och det är samma som används i ett stort antal länder.

För att få en så bra bild som möjlig av läget kring övervintringen är det viktig att vi får in många svar och att så många frågor som möjligt besvaras. Oavsett om alla dina samhällen har överlevt vintern eller om du har haft små eller stora förluster, vill vi gärna att du ägnar några minuter åt att besvara enkäten.

I år har alla svarande som har svarat slutet på varje frågeformulär och de som har givit sitt kontaktuppgifter deltar i lotteriet till Mesimestari Oys donerade luftkonditionerade skyddskläder (värde 120 €).

Vinnaren kommer att publiceras på SMLs hemsida och i Mehiläinen 4-2018.
Lycka till!

 

Austatud mesinikud!   COLOSS on rahvusvaheline teadlaste ühendus, mis korraldab iga aasta kevadel küsitluse mesilaste talvekadude ja nende tõenäoliste põhjuste kohta. Saadud andmete põhjal hinnatakse mesilasperede suremuse riski ja mesiniku … Loe edasi >>

Tarhaajatiedote 2.5.2018

 

• Vastaa COLOSS-kyselyyn viimeistään 15.6.
• Muista pystyttää karhuaidat ja ilmoittaa tapahtuneet vahingot
• Hae pesäkohtaista tukea 15.6. mennessä
• Tarkkaile edelleen pesien ruokavaroja
• Ilmoita Maailman Mehiläispäivän tapahtumasi liittoon

 

Kaikille mehiläishoitajille tarkoitettu COLOSS-talvitappiokysely on jälleen avattu ja ruotsinkielinen versio on tulossa lähipäivinä. Pyydämme kaikkia tarhaajia pesämäärästä ja pesien selviytymisestä riippumatta vastaamaan kyselyyn, jotta saamme mahdollisimman kattavaa tietoa menneen talven tappioista ja niiden syistä. Kyselyn viimeinen vastauspäivä on 15.6. Yhteystietojen jättäminen ei ole pakollista, mutta kaikkien kyselyn loppuun asti vastanneiden ja yhteystiedot jättäneiden kesken arvotaan Mesimestari Oy:n lahjoittama ilmastoitu suojahaalari (arvo 120 €). Kokoamme kyselyn tulokset yhteen Mehiläinen-lehteen (4/2018) ja nettiin. Kyselyn osoite on: http://www.mehilaishoitajat.fi/?x118281=5064264

 

Kevät on tullut ja niin mehiläiset kuin karhutkin ovat heränneet. Nyt kannattaa pikaisesti laittaa karhuaidat kuntoon alueilla, joilla on aiemmin sattunut karhuvahinkoja. Vahingon sattuessa myös lähialueen tarhaajien on syytä valpastua. Karhuvahingot kannattaa ilmoittaa SML:n sivuilta löytyvällä lomakkeella osoitteessa: http://www.mehilaishoitajat.fi/mehilaishoitajille/karhut/karhuvahinkojen-ilmoituslomake/

Sen tietojen perusteella Maritta Martikkala päivittää vahingot kartalle. Vahinkoperusteisen poikkeusluvan saa vasta, kun vahingot ovat toistuvia ja merkittäviä ja karhu on mennyt sähköaidasta läpi.

 

Mehiläistalouden pesäkohtaisen tuen haku on avautunut. Haku on avoinna 15.6.2018 asti. Tuen (17 €/pesä) myöntämisen edellytyksenä on, että a) olet rekisteröitynyt eläintenpitäjäksi mehiläisten osalta, b) sinulla on vähintään 15 talvehtinutta mehiläisyhteiskuntaa koko tuotantokauden (1.6.–30.9.2018) ajan ja c) hoidat mehiläisyhteiskuntiasi siten, että pystyt keräämään niistä normaalin sadon tuen myöntämisvuonna. Hakulomakkeen voi ladata osoitteesta: http://www.mavi.fi/fi/oppaat-ja-lomakkeet/viljelija/Documents/viljelijatukilomakkeet/204.pdf

 

Eteläisessä Suomessa pajujen kukinta on vauhdissa, mutta säät epävakaisia. Koko Suomessa pesien ruokavaroja on edelleen syytä seurata tarkkaan. Tarkista myös sikiöinti heti kun se on mahdollista ja yhdistä emottomat pesät ja kuhnurimunijapesät emollisiin pesiin.

 

Maailman mehiläispäivää vietetään 20.5. Yksittäisten tarhaajien ja paikallisyhdistysten järjestämät tapahtumat päivän ympärille ovat erittäin tervetulleita. Viimeistään nyt kannattaa ilmoittaa mehiläispäivän tapahtumat myös SML:n nettisivuille. Se onnistuu kätevästi sivuilta löytyvällä  lomakkeella: https://www.mehilaishoitajat.fi/tapahtumat/maailman-mehilaispaiva-20-5/

EU:ssa äänestettiin perjantaina 27.4. neonikotinoidien käyttökiellosta. Kiellon kannattajat (15 maata) voittivat äänestyksen ja kielto tulee voimaan todennäköisesti loppuvuodesta. Kielto koskee kaikkea ulkoviljelyä.

Kovin lobbaus kieltoa vastaan tuli sokerijuurikkaiden viljelijöiltä ja heidän järjestöiltään.

Alla äänet maittain.

Suomi ei ottanut kantaa puolesta tai vastaan.

Kiellon puolesta äänestivät:
Iso-Britannia, Ranska, Slovenia, Saksa, Malta, Itävalta, Alankomaat, Ruotsi, Kypros, Luxemburg, Italia, Irlanti, Kreikka, Viro, Espanja

Kieltoa vastaan äänestivät: Romania, Tšekin tasavalta, Tanska, Unkari

Äänestämättä jättivät: Portugali, Belgia, Slovakia, Puola, Bulgaria, Kroatia, Latvia, Liettua ja Suomi

Kaikille mehiläishoitajille tarkoitettu COLOSS-talvitappiokysely on jälleen avattu. Pyydämme kaikkia tarhaajia pesämäärästä ja pesien selviytymisestä riippumatta vastaamaan kyselyyn, jotta saamme mahdollisimman kattavaa tietoa menneen talven pesätappioista ja niiden syistä. Kyselyn viimeinen vastauspäivä on 15.6.

Linkki kyselyyn

Ruotsinkielinen versio on tulossa lähipäivinä!

Lue kysymykset huolellisesti ja vastaa kaikkiin, joihon voit. HUOM! VASTAA LOPPUUN SAAKKA. VAIN LOPPUUN ASTI TEHTYJEN VASTAUSTEN TIEDOT TALLENTUVAT. MUISTA MYÖS PAINAA "LÄHETÄ"-NAPPIA.

Kenenkään tarhaajan yksittäisiä tietoja ei luovuteta eteenpäin tietojesi suojaamiseksi. Yhteystietojen jättäminen ei ole pakollista ja myöhempiin yhteydenottoihin kysytään lomakkeessa lupaa erikseen. Tänä vuonna kaikkien kyselyn loppuun asti vastanneiden ja yhteystiedot jättäneiden kesken arvotaan kuitenkin Mesimestari Oy:n lahjoittama ilmastoitu suojahaalari (arvo 120 €). Kannattaa siis vastata!

Kokoamme tulokset yhteen Mehiläinen-lehteen (4/2018) ja nettiin.

Euroopassa ja Yhdysvalloissa on havaittu viimeisten kymmenen vuoden aikana hyvin suuria talvitappioita. Vuonna 2008 aloitettiin COLOSS-verkoston (Prevention of honey bee COlony LOSSes) toiminta, jotta eri maiden tiedot saadaan kerätyksi vertailukelpoisella tavalla - yhteistoiminta antaa paremmat mahdollisuudet pesätappioiden syiden selvittämiseen. Yksi COLOSS-ryhmistä on keskittynyt pesätappiokyselyn kehittämiseen. Suuresta vastausmäärästä voidaan laskea talvitappioden eroja mm. erilaisilla varroatorjunnoilla, hoitotavoilla tai tarhausalueilla. Lisätietoa englanniksi: http://www.coloss.org/